Kuva laajennetun oppivelvollisuuden piirissä aloittaneiden opintojen kulusta tarkentuu

Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan 1.8.2021, kun oppivelvollisuusikä nostettiin 18 vuoteen. Lakia sovellettiin ensimmäisen kerran keväällä 2021 perusopetuksen 9. luokalla oleviin oppivelvollisiin. Laajennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.  

– Oppivelvollisuuden aikana yhä harvempi nuori jää koulutuksen ja ohjauksen ulkopuolelle, mutta meidän tulee edelleen kiinnittää huomiota koulutustarjontaan, joka vastaa opiskelijoiden tarpeisiin sekä riittävään oppimisen tukeen ja ohjaukseen, johtaja Kurt Torsell sanoo.  

Noin 57 000:sta perusopetuksen jälkeiset opintonsa syksyllä 2021 aloittaneista yli puolet (54 %) aloitti tutkintoon johtavassa lukiokoulutuksessa, noin kaksi viidesosaa (39 %) tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa ja loput valmentavassa koulutuksessa (6 %).  

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen päivittyvien raporttien mukaan noin kolme vuotta aloittamisen jälkeen ammatillisessa tutkintokoulutuksessa aloittaneista opiskelijoista on valmistunut 63 % ja lukiokoulutuksessa aloittaneista 66 %.

Erot opintojen kulussa eri koulutusmuodoissa ja kieliryhmien välillä ovat edelleen suuria

Opetushallituksen seurannassa on mukana sekä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa että valmentavassa koulutuksessa syksyllä 2021 aloittaneet nuoret.

Eri koulutusmuodoissa koulutuksen aloittaneiden tilanne kolmen vuoden jälkeen on varsin erilainen. Ammatillisessa koulutuksessa aloittaneista noin joka kymmenes oli ilman koulutuspaikkaa, kun lukiokoulutuksessa aloittaneista osuus oli noin kaksi prosenttia. Toisaalta useilla koulutuksen ulkopuolella olevilla nuorilla on suoritettuna valmentava koulutus tai ammatillisen tutkinnon osia, mikä voi madaltaa tutkintokoulutukseen siirtymistä myöhemmässä vaiheessa.  

Myös opiskelijan äidinkielen mukaan tarkasteltuna opintojen kulussa on eroja. Kun ruotsinkielisistä noin neljä viidestä oli valmistunut noin kolmessa vuodessa, suomenkielisistä osuus oli kolme viidesosaa ja muunkielisistä vain kaksi viidesosaa. Muunkielisistä suurempi osa on aloittanut valmentavassa koulutuksessa kuin suomen- tai ruotsinkielisistä ja vastaavasti suurempi osa jatkaa vielä tutkintokoulutuksessa. Osalla opiskelijoilla kielitaidon kehittyminen edellyttää myös aikaa, mihin joustavat opintopolut antavat myös mahdollisuuden.    

Oppimisen tukea uudistetaan

Oppivelvollisuuden laajentamisen taustalla oli havainto siitä, että keskeyttämiset olivat kasaantuneet opiskelujen alkuvaiheisiin. Siksi ensimmäisiä opiskelukuukausia voidaan pitää kriittisinä opintoihin kiinnittymisen ja loppuun saattamisen kannalta.

– Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä koulutuksen ja ohjauksen piirissä on nyt nuoria, joiden koulutuspolku olisi todennäköisemmin katkennut varhaisemmassa vaiheessa, toteaa opetusneuvos Laura Jauhola.  

Silti edelleen nuoria jää opintojen ulkopuolelle. Seitsemän prosenttia syksyllä 2021 aloittaneista on ilman tutkintoa tai oppivelvollisuuslain mukaista opiskelupaikkaa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinnissaan (OHJA 2024) nostanut esiin, että eri koulutuksissa tarvitaan vankkaa erityispedagogista osaamista, jotta kunkin opiskelijan yksilölliset tuen tarpeet tunnistetaan ja niihin pystytään vastaamaan. Tällä hetkellä ei ole myöskään aina riittävästi koulutuspaikkoja, -vaihtoehtoja tai erilaisia palveluita vastaamaan nuorten erilaisiin tarpeisiin. Arvioinnin perusteella tutkintokoulutuksissa tunnistetaan keskeyttämisuhassa olevat opiskelijat, mutta työlle kaivataan enemmän resursointia.

Käynnissä olevalla oppimisen tuen uudistuksella pyritään osaltaan vähentämään koulutusten keskeyttämistä. Oppimisen tukea uudistetaan esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa vuosien 2025 ja 2026 aikana. Keskeisenä lähtökohtana on siirtää tuen painopistettä varhaiseen ja oikea-aikaiseen tukemiseen.  

Kokonaisselvitys oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksista on käynnistetty

Edellä on tarkasteltu koulutuksessa aloittaneita, mutta edelleen pieni osa oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista nuorista ei aloita perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Osalla nuorista on yhä haasteita koulutukseen pääsyssä ja sopivan koulutuspaikan löytämisessä, esimerkiksi niillä, jotka ovat tarvinneet paljon tukea perusopetuksessa, ovat saapuneet maahan myöhäisellä iällä tai joilla on heikko opetuskielen taito.  

– Opetushallinnon tilastoraportit seuraavat opintoihin hakeutumista ja etenemistä, mutta ne eivät kerro koulutuksen ulkopuolella olevien ja keskeyttäneiden tilanteesta. Niistä ei myöskään näe, onko uudistus tasoittanut sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutusvalintoihin, tutkinnon suorittamiseen tai jatkosijoittumiseen, kertoo erityisasiantuntija Pirjo Karhu.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut VATT Datahuoneelta arvioinnin oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksista osana vuosien 2021–2024 seurantasuunnitelmaa. Selvityksessä analysoidaan rekisteriaineistoja ja tarkastellaan, miten uudistus on vaikuttanut nuorten koulutukseen osallistumiseen, työllisyyteen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen vertaamalla uudistuksen piirissä olevia ikäluokkia aiempiin.  

Selvitys valmistuu vuoden 2025 aikana ja alustavia tuloksia on luvassa keväällä. Pidemmän aikavälin päätelmät koulutustason noususta, oppimiserojen kaventumisesta ja työllisyysasteen paranemisesta tehdään tulevaisuudessa.  

Lisätietoja:  

johtaja Kurt Torsell, kurt.torsell [at] oph.fi

opetusneuvos Laura Jauhola, laura.jauhola [at] oph.fi

erityisasiantuntija Pirjo Karhu, pirjo.karhu [at] oph.fi