Ohjeita kriisitilanteen käsittelyyn oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa

Ajankohtaista Esiopetus Perusopetus Varhaiskasvatus Turvallisuus

Vantaan Viertolan koululla tapahtunut ampumavälikohtaus on järkyttävä. Otamme osaa uhrien läheisten suureen suruun ja huoleen. Koska väkivallanteko tapahtui koulussa koulupäivän aikaan, on kouluilla erityisen tärkeä rooli turvallisuuden tunteen palauttamisessa.

Kuva: Getty Images - CGinspiration

Tilanteessa mukana olleille tarjotaan kriisitukea, ja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys on tukena Viertolan koululla.

Tilanne järkyttää myös aikuisia ja vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei ole, mutta kouluissa henkilökunta voi auttaa palauttamaan turvallisuuden tunnetta lapsille ja nuorille. Heitä kannattaa muistuttaa siitä, että Vantaalla tapahtuneen kaltaiset väkivaltatilanteet ovat poikkeuksellisia. Kouluissa on myös varauduttu hyvin erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin.

Lapsen ja nuoren ikä ratkaisevaa

Lasten ja nuorten valmius käsitellä asiaa ja altistuminen uutisoinnille vaihtelee heidän iästään riippuen. Kun asiasta keskustellaan kouluissa, on tärkeää ottaa huomioon lasten ja nuorten kehitystaso. Tarve keskustella asiasta on yksilöllinen, eikä tapahtuman käsittelyyn kannata ryhtyä pakonomaisesti. On hyvä herkistyä niille tilanteille, joissa oppilaat ilmaisevat halunsa keskustella tapahtuneesta.

Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on, että lapsia suojellaan yksityiskohtaiselta uutisoinnilta ja järkyttäviltä uutiskuvilta. Asian käsittely varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa ikätasoisesti on tärkeää erityisesti, jos lapset ottavat asian puheeksi tai henkilöstö huomaa lapsen leikeissä ilmenevän jotain kriisitilanteen tapahtumiin liittyvää. Lasten kanssa kriisitilannetta voidaan käsitellä esimerkiksi keskustelemalla turvallisuudesta ja turvallisuuden tunteesta tai lukemalla aiheeseen liittyvää lastenkirjallisuutta. Lapsille luodaan turvallisuuden tunnetta arkirutiinien ja leikin kautta. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on hyvä varmistaa, ettei lapsia altisteta asiaa koskevalle uutisoinnille esimerkiksi keskustelemalla asiasta lasten kuullen.*

Kouluikäiset lapset seuraavat uutisia jo oma-aloitteisesti medioissa ja jakavat uutisia toisilleen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Keskustelussa on tärkeä huolehtia siitä, että lapset ja nuoret saavat kysymyksiinsä totuudenmukaista tietoa ja vastauksia. Nuoret saattavat esimerkiksi kysyä, miksi joku tekee tällaista tai onko omassa koulussa jatkossa turvallista. Samassa yhteydessä voidaan oikaista väärinkäsityksiä ja huhuja.

Keskusteleminen vahvistaa turvallisuuden tunnetta

Niin koulussa kuin kotona aikuinen toimii mallina avoimesta suhtautumisesta myös vaikeisiin kysymyksiin ja tunteisiin. Aikuinen rauhoittaa lapsen mieltä omalla esimerkillään ja läsnäolollaan. Kun aikuinen käyttäytyy rauhallisesti, kokee myös lapsi olevansa turvassa. Empatiaa voi oppia ainoastaan empaattiselta aikuiselta.

Turvallinen ympäristö antaa mahdollisuuden työstää tapahtumaan liittyviä mielikuvia, ajatuksia ja tunteita. Kun asiasta keskustellaan lasten ja nuorten kanssa, ei keskustelutuokioiden tarvitse olla pitkiä ja asiaan voi palata myöhemmin uudelleen. Keskustelussa voidaan käydä läpi esimerkiksi sitä, miten he ovat saaneet tietää tapahtumasta, mistä he ovat hankkineet tietoa tapahtumien kulusta ja millaisia tuntemuksia tapahtunut heissä herättää. Turvallisuuden tunnetta lisää se, että he saavat asianmukaisia vastauksia mielessä oleviin kysymyksiin, he tuntevat koulun toimintatavat turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa ja osaavat toimia niiden mukaisesti.

Erityisesti kriisitilanteissa kodin ja koulun välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Koteja on hyvä tiedottaa siitä, että asiaa käsitellään tai on käsitelty koulussa. Heitä kannattaa rohkaista jatkamaan keskustelua myös kotona. Kotien on tärkeä saada tietoa siitä, miten oppilaita voidaan tukea koulussa esimerkiksi opiskeluhuollon keinoin ja miten kodeissa voidaan suojata lapsia sekä nuoria aiheen jatkuvalta uutisoinnilta.

Tukea koulujen monialaisesta osaamisesta

Tämän päivän koulu on monialainen yhteisö, josta löytyy paljon erilaista osaamista. Kouluissa on hyvä sopia, miten asiaa ryhmissä ja luokissa käsitellään ja miten koulun monialaista osaamista, kuten psykologien tai kouluterveydenhuollon resursseja, tarvittaessa hyödynnetään.

Jos opettajalla tai muulla kouluhenkilöstöön kuuluvalla on huoli lapsesta tai nuoresta, tulee nuori lain mukaan ohjata opiskeluhuoltopalveluiden piiriin. Myös tilanteissa, joissa nuori tai lapsi reagoi kriisiuutisointiin hälyttävällä tavalla, kannattaa opettajan olla rohkeasti yhteydessä opiskeluhuoltopalveluiden asiantuntijoihin. Opiskeluhuollon ammattilaiset tarjoavat yksilöllistä tukea lapselle ja nuorelle sekä tarvittaessa asiantuntemustaan myös opettajalle.

Ennakoinnilla, suunnittelulla ja harjoittelulla tärkeä rooli

Uhka-, vaara- ja kriisitilanteissa operatiivinen vastuu on vastaavilla viranomaisilla. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän tehtävä on huolehtia, että turvallisuussuunnitelmat kriisitilanteiden varalta ovat ajan tasalla ja näihin on määritelty eri toimijoiden vastuut.

Kriisitilanteisiin varautumiseen kuuluu osana muun muassa henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden perehdyttäminen toimintatapoihin ja toimintavalmiuksien säännöllinen harjoittelu.

Tukimateriaalia tilanteen käsittelyyn:

* Varhaiskasvatusta koskevaa kappaletta täsmennetty 4.4.2024.