Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelma on loppusuoralla – tulossa useita raportteja, samoin maamerkit ruotsin ja suomen kielelle
Toisella kotimaisella kielellä tarkoitetaan sekä ruotsinkielisissä kouluissa opetettavaa suomen kieltä että suomenkielisissä kouluissa opetettavaa ruotsin kieltä. Yhteinen haaste kummankin kielen opetuksessa on, että kiinnostus toista kotimaista kieltä kohtaan laskee niin suomen- kuin ruotsinkielisten lasten ja nuorten keskuudessa. Siksi ohjelman tärkeänä tavoitteena on vahvistaa toisen kotimaisen kielen opiskelua eri tavoin, esimerkiksi luomalla tukimateriaalia, vahvistamalla yhteistyötä kieliryhmien välillä sekä edistämällä verkostoitumista ja vierailutoimintaa.
Opetushallitus, jonka vastuulla on ohjelman toteuttaminen, on kehittämisohjelman puitteissa laatinut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kahdeksan konkreettista toimenpidettä toisen kotimaisen kielen vahvistamiseksi sekä kansalliskielistrategian linjausten toteuttamiseksi. Kehittämisohjelmassa julkaistaan kevään 2024 aikana useita raportteja ja julkaisuja.
Opetushallitus on antanut ajatushautomo Magmalle tehtäväksi selvittää, millainen tilanne kieltenopetuksessa on ja miten kieltenopetusta voitaisiin kehittää. Selvitys koskee kaikkia kouluissa opetettavia kieliä. Toisen kotimaisen kielen osalta tavoitteena on erityisesti tarkastella kielenopetusta oppimäärien näkökulmasta. Toisen kotimaisen kielen osalta halutaan myös löytää keinoja, joilla kehitetään toisen kotimaisen kielen opiskelulle jatkumoja lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään. Selvitys kattaa kaikki koulutusasteet, ja painopiste on ratkaisukeskeisessä tulevaisuuden- ja kehitysnäkökulmassa. Magma esittelee selvityksen tulokset keväällä.
Opetushallitus on yhdessä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Åbo Akademin kanssa kartoittanut henkilöstön ja johtajien näkemyksiä toisesta kotimaisesta kielestä varhaiskasvatuksessa. Tulokset esitetään raportissa, joka sisältää muun muassa kehitysehdotuksia siitä, miten voidaan paremmin tukea kaikkien lasten kielenoppimista toisessa kotimaisessa kielessä varhaiskasvatuksessa. Opetushallitus järjestää kevään aikana varhaiskasvatusta koskevan raportin julkistamistilaisuuden. Ilmoitamme julkistamistilaisuuden ajankohdan myöhemmin verkkosivullamme.
Opetushallituksen julkaisusarjassa julkaistaan raportti äidinkielenomaisesta ruotsista suomenkielisessä perusopetuksessa. Raportti aiheesta, Äidinkielenomainen ruotsi suomenkielisessä perusopetuksessa - hyödyntämätön mahdollisuus edistää kaksikielisyyttä, perustuu Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston yhteistyöhankkeeseen. Yhteistyön tavoitteena on ollut edistää äidinkielenomaisen ruotsin opetusta tutkimalla ja levittämällä tietoa oppiaineesta.
Suullisen kielitaidon maamerkit ruotsin ja suomen kielessä sekä toisen kansalliskielen osaamisen hyödyt
Raporttien ja julkaisujen lisäksi kehitysohjelmaan kuuluu myös muita toimenpiteitä. Opetushallitus on esimerkiksi laatinut ohjelmassa suullisen kielitaidon maamerkit ruotsin ja suomen kielessä. Suulliset suoritukset on kerätty lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta ja ne on arvioitu kielten taitotasoasteikon mukaan. Maamerkkejä voidaan käyttää lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opettajien ja opiskelijoiden kieltenopetuksen ja kielitaidon arvioinnin tueksi mutta myös muilla koulutusasteilla. Ruotsin kielen maamerkit on jo julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla. Suomen kielen maamerkit julkaistaan helmikuussa 2024.
Sosiaalisessa mediassa on parhaillaan käynnissä kampanja, jonka tarkoituksena on kerätä parhaita kokemuksia ja korostaa niitä hyötyjä mitä kansalliskielten suomen ja ruotsin osaaminen tuo mukanaan. Opetushallitus on tilannut Hejmoi-kampanjan Svenska nu -verkostolta ja Kielilähettiläät ry:ltä. Kampanjan tarkoituksena on kerätä videoita, joissa oppilaat ja opiskelijat kertovat omista myönteisistä kokemuksistaan sekä toisen kansalliskielen osaamisen yllättävistä hyödyistä. Videoita on tarkoitus luoda oppituntien aikana yhteistyössä kieltenopettajan kanssa. Kampanjaan voi osallistua lähettämällä materiaalia aina 29.2.2024 saakka.
Lisätietoja:
Johtaja Kurt Torsell, kurt.torsell [at] oph.fi, p. +358 29 5331887
Opetusneuvos Yvonne Nummela, yvonne.nummela [at] oph.fi, p. +358 29 5331523
Opetusneuvos Olli Määttä, olli.maatta [at] oph.fi, p. +358 29 5331084