Lyhytkestoinen ja monimuotoinen ulkomaanjakso madaltaa kynnystä kansainvälistymiseen
Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat osallistuneet kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin jo vuosikymmenten ajan. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana liikkuvuus on kuitenkin vähentynyt suhteessa opiskelijamäärien kasvuun, ja erityisesti pitkäkestoisia opiskelijavaihtoja tehdään aiempaa vähemmän. Sen sijaan lyhytkestoisten ja monimuotoisten ulkomaanjaksojen määrät ovat kasvaneet.
Opetushallituksen selvitys muodostaa tilannekuvan lyhytkestoisen ja monimuotoisen opiskelijaliikkuvuuden laajuudesta, hyödyistä ja vaikuttavuudesta. Selvityksessä tarkastellaan lyhytkestoista ja monimuotoista liikkuvuutta tilasto- ja kyselyaineistojen sekä korkeakouluopiskelijoiden haastattelujen avulla. Selvityksen on Opetushallitukselle tuottanut Turun yliopisto.
Lyhyemmät jaksot täydentävät perinteistä pitkäkestoista vaihto-opiskelua
Selvityksen mukaan korkeakouluopiskelijat ovat yhä useammin kiinnostuneita lyhyistä, joustavasti toteutettavista ulkomaanjaksoista pitkäkestoisen vaihdon sijaan. Selvityksen tulokset kuitenkin osoittavat, että lyhytkestoinen liikkuvuus ei ole opiskelijoille pelkästään pidemmän vaihdon korvike, vaan itsessään houkutteleva vaihtoehto.
Yleisin syy osallistua lyhytkestoiseen vaihtoon tai harjoitteluun on kiinnostus jakson sisältöihin. Monille lyhytkestoinen jakso tarjoaa myös mahdollisuuden osallistua monimuotoisesti toteutettuun vaihtoon tai kokeilla kansainvälistä liikkuvuutta ennen sitoutumista pidempään ulkomaanjaksoon.
Lyhytkestoisen liikkuvuusjakson valitsemiseen pitkäkestoisen jakson sijaan vaikuttavat myös käytännön tekijät, kuten elämäntilanne ja taloudelliset mahdollisuudet. Lyhyemmät jaksot voivat siis merkittävästi madaltaa kynnystä kansainväliseen liikkuvuuteen osallistumiselle.
Opiskelijavaihtoon osallistuneilla korostuivat kiinnostus jakson sisältöön ja halu kokeilla lyhyempää jaksoa, kun taas harjoitteluun osallistuneilla lyhytkestoisen ulkomaanjakson valintaa ohjasi usein jakson kuuluminen tutkintovaatimuksiin.
Tulosten perusteella lyhytkestoiseen liikkuvuuteen osallistuminen ei jakaudu tasaisesti opiskelijaväestössä. Osallistuminen on yleisintä nuoremmissa ikäryhmissä sekä alempaan ammattikorkeakoulututkintoon valmistuneilla. Koulutusalakohtaiset erot ovat erityisen suuria ammattikorkeakouluissa, kun taas yliopistoissa lyhytkestoinen liikkuvuus on kauttaaltaan harvinaisempaa osana tutkintoja.
Lyhytkestoisesta liikkuvuudesta koetut hyödyt myönteisiä
Vuosina 2021–2025 lyhytkestoiseen Erasmus+ -liikkuvuuteen osallistuneista lähes 99 prosenttia arvioi hyötyneensä jaksosta. Luku vastaa pitkälti pitkäkestoisten Erasmus+-jaksojen hyötyarvioita. Opiskelijat kokivat erityisesti kulttuurisen oppimisen ja vuorovaikutusvalmiuksien kehittyneen. Valtaosa vastaajista raportoi myös oppineensa toimimaan paremmin tiimissä, ratkaisemaan haastavia tilanteita sekä organisoimaan ja suunnittelemaan omaa oppimistaan.
Tulokset viittaavat siihen, että lyhytkestoisen liikkuvuuden hyödyt eivät rajoitu vain kansainväliseen kokemukseen, vaan ulottuvat laajasti myös opiskelussa ja työelämässä tarvittaviin yleisiin valmiuksiin.
Vertailu lyhyt- ja pitkäkestoisten jaksojen välillä osoittaa, ettei lyhytkestoista liikkuvuutta voida pitää pitkäkestoista vaihtoa heikompana versiona. Kulttuurienvälisiin valmiuksiin ja avoimuuteen liittyvät koetut hyödyt ovat molemmissa lähes samantasoisia. Sen sijaan pidemmät jaksot näyttävät vahvistavan erityisesti kansainväliseen työskentelyyn, uraselkeyteen ja työllistyvyyteen liittyviä valmiuksia. Haastatteluissa osa opiskelijoista kuvasi lyhytkestoisen vaihdon toimineen ponnahduslautana pidempään ulkomaanjaksoon. Kokemukset lisäsivät itsevarmuutta ja rohkaisivat hakemaan lukukauden tai lukuvuoden mittaiseen vaihtoon.
Samalla opiskelijat toivat esiin aikataulutusta, sisältöjä ja käytännön järjestelyjä koskevat haasteet. Selvityksen pohjalta voidaan pohtia ratkaisuja, joiden kautta kansainvälinen lyhytkestoinen liikkuvuus ja siihen liittyvät mahdollisuudet olisivat entistä useamman saavutettavissa samalla kuitenkin huomioiden kestävän kehityksen periaatteet.
Opetushallitus edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä
Opetushallitus tarjoaa palveluita oppilaitosten ja organisaatioiden kansainvälistymiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tuemme korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä muun muassa toimeenpanemalla korkeakoulujen kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden rahoitusohjelmia ja yksilöapurahaohjelmia.
Suomalaiset korkeakoulut ovat yhdessä sidosryhmien kanssa laatineet vuonna 2025 suositukset kansainvälisen liikkuvuuden kasvattamiseksi. Suositukset koskevat erityisesti korkeakoulututkintoon sisältyviä ulkomaanjaksoja.
Lisätietoja:
Mari Pohjola, johtava asiantuntija, kansainvälinen korkeakouluyhteistyö, etunimi.sukunimi [at] oph.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]oph[dot]fi), puh. +358 29 5331746