Väkivaltaisen ekstremismin varhainen ennaltaehkäisy on jokaisen asia

Blogi
Opettajat ja kasvattajat Opetus ja ohjaus Tasa-arvo ja osallisuus
Opetuksen kautta lapset ja nuoret harjoittelevat tietoja ja taitoja, jotka auttavat käsittelemään vihapuhetta, valeuutisia ja salaliittoteorioita sekä estävät radikalisoituneiden maailmankuvien syntymistä.

Satu Honkala

Kuvituskuva: puhekuplia

Vihapuhe, valeuutiset ja salaliittoteoriat leviävät rokotuskeskusteluissa. Ne ottavat helposti tilaa ja luovat vastakkainasettelua.

Yhteiskunnan polarisaatiokehityksen äärimmäisiä ilmentymiä ovat väkivaltainen ekstremismi ja terrorismi. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, millaisen tilan nämä ilmiöt ja ääriliikkeet saavat Suomessa.

Koulutuksen tehtävä on luoda yhteisymmärrystä ja rakentaa moninaisuutta arvostavaa yhteiskuntaa. Koulutus tuottaa monin keinoin resilienssiä: eli kykyä selviytyä, käsitellä ja toimia vihapuhetta, valeuutisia, salaliittoteorioita, polarisaatiota ja radikalisoitumista vastaan.

Kaikki mukaan ottava ja huolta pitävä oppilaitos ehkäisee ja korjaa negatiivisia kehityskulkuja lapsen tai nuoren elämässä. Polarisaatioon liittyvien ilmiöiden käsittely ja väkivaltaisen ekstremismin varhainen ennaltaehkäisy (Preventing Violent Extremism) on osa resilienssin rakentamista opetuksessa.

Ole resilienssin rakentaja

Väkivaltaisesta ekstremismistä, eli ääriajattelusta, on kyse silloin, kun väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, se oikeutetaan tai siihen kannustetaan aatemaailmalla perustellen. Otolliset olosuhteet radikalisoitumiselle luo ympäristö, jossa on pelkoa, epävarmuutta, selviytymisvaikeuksia, sosiaalista epäjärjestystä, heikentyvä lainvalvonta ja voimakas erottelu ihmisryhmien välillä. Tällaisessa ympäristössä on tilaa epäluottamukselle ja vaihtoehtoisille moraalikäsityksille.

Radikalisoitumiseen vaikuttavat tekijät kuvataan usein kolmen N-kirjaimen avulla needs, narratives, networks: suomeksi tarpeet, tarinat ja toverit. Ääriliikkeet saattavat tarjota turvaa ja palkitsevaa tekemistä sekä selityksen maailman tapahtumille ja epäoikeudenmukaisuuksille. Niiden pariin löydetään usein kaveripiirin kautta.

Jaettu vastuu

Ääriajatteluun pyritään puuttumaan Suomessa monin eri tavoin. Viranomaiset, järjestöt ja yhteisöt ovat sitoutuneet kansalliseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelmaan 2019–2023, jossa opetustoimen vastuulle on määritelty varhainen ennaltaehkäisy.

Opettajille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle kuuluvat etupäässä opetussuunnitelmassa kuvatut tehtävät. Esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa opettamaan demokratiataitoja ja rauhanomaisia konfliktinratkaisutaitoja sekä tukemaan oppilaan kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi.

Opettajan kannattaa hankkia osaamista aiheesta ja punnita omia ennakko-oletuksiaan, ennen kuin keskustelee aihepiiristä lasten ja nuorten kanssa. Opetuksessa on mahdollisuus rokottaa ekstremistisiä maailmankuvia vastaan. Resilienssiä kasvatetaan esimerkiksi harjoittelemalla tiedonkäsittelytaitoja, monilukutaitoa ja kriittistä ajattelua.

Kaikkein pienimmätkin kuulevat terrori-iskuista ja muista pelottavista asioista mediasta ja aikuisten keskusteluista. Valeuutiset ja salaliittoteoriat leviävät myös lasten puheissa. On tärkeää, että koulussa voi keskustella myös huolta herättävistä, vaikeista ja kiistanalaisista kysymyksistä.

Jos opettaja huolestuu lapsen tai nuoren väkivaltaistuneista asenteista, hänen apunaan on opiskeluhuolto, jonka palveluiden piiriin lapsen tai nuoren voi ohjata. Opiskeluhuolto puolestaan ohjaa lapsen tai nuoren harkintansa mukaan muiden asianmukaisten tukitoimien, esimerkiksi paikallisen moniammatillisen Ankkurin piiriin.

Väkivaltainen radikalisoituminen näyttäytyy oppilaitoksissa harvoin turvallisuusuhkana. Silloin asian hoito kuuluu aina poliisille.

Tukena kansainvälinen yhteistyö

Väkivaltaisen ekstremismin ehkäisytyötä koordinoidaan EU-tasolla. Opetushallitus osallistuu kansallisen yhteistyöryhmän toimintaan sekä tekee yhteistyötä asiantuntijaryhmissä ja verkostoissa kotimaassa ja kansainvälisesti.

Kansainvälistä osaamista on hyödynnetty Opetushallituksen koulutuksissa ja aineistoissa. Uusimpana Opetushallitus on julkaissut oppaan, kuinka käsitellä antisemitismiä opetuksessa. Yläkoulun ja toisen asteen opettajille suunnattu opas on käännös UNESCOn ja ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vuonna 2020 ilmestyneestä julkaisusta. 

Lisäksi Opetushallitus on tuottanut varhaiskasvatukseen, yleissivistävään ja ammatilliseen opetukseen demokratiakasvatuksen tueksi kaksi omaa opasta. Kaikki aineistot löydät demokratia, ihmisoikeudet ja osallisuus -verkkosivustoltamme.

Hanki perustiedot

Opetushallitus on tuottanut ja Helsingin yliopiston täydennyskoulutusyhtiö HY+ on toteuttanut kattavan verkkokoulutuksen kaikille opetusalan työntekijöille. Sisäministeriön rahoittama kurssi on juuri avautunut ja se on tarjolla useamman vuoden. Kurssi antaa perustiedot aiheesta, selventää opetustoimen vastuulla olevaa osuutta ennaltaehkäisystä sekä antaa käytännön työkaluja opettajan arkityöhön.

Verkkokoulutus on ilmainen ja sen voi suorittaa omassa tahdissa. Kurssialustalla on viisi videota (kokonaiskesto 80 min.), syventävää lisämateriaalia ja pohdintatehtäviä seuraavista aiheista:

  1. Opetustoimen rooli ennaltaehkäisyssä
  2. Itsereflektio ja tiedon lisääminen
  3. Laaja-alainen ennaltaehkäisy ja resilienssin vahvistaminen
  4. Radikalisoitumiseen ja ekstremismiin liittyvien teemojen käsittely oppijoiden kanssa
  5. Huolitilanteissa toimiminen

Lisätietoja HY+:n verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Opetushallitus ja HY+ järjestävät myös sisäministeriön rahoittamana vielä yhden Huolena nuoren radikalisoituminen -koulutuksen


Kirjoittaja

Satu Honkala
Satu Honkala
Opetusneuvos