Työelämäpalaute on määritelty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 g §:ssä yhdeksi ammatillisen koulutuksen järjestäjien vaikuttavuusrahoituksen perusteeksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee säätämään asetuksella tarkemmin vaikuttavuusrahoituksen perusteiden määräytymisestä ja laskennasta.
Valtakunnallisen työelämäpalautejärjestelmän kehittäminen käynnistyi kesäkuussa 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa valmistelua, josta kehittämisprojektina vastaa Opetushallitus. Valmistelu tehdään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien sekä työelämän edustajien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Valmistelun aikana tullaan kuulemaan kaikkia koulutuksen järjestäjiä sekä vastaajien kohderyhmää edustavia työelämän edustajia.
Valmisteltavana on kaksi palautekyselyä
Työelämäpalautteella halutaan kuulla työelämän kokemuksia koulutuksen järjestäjien tarjoamista palveluista liittyen koulutussopimukseen perustuvan koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Palautekysymysten teemat liittyvät asiakaslähtöisyyteen, sopimusprosessiin, ohjaukseen ja tukeen sekä vaikuttavuuteen ja laatuun.
- Työpaikkaohjaajakysely, joka lähetetään sopimuksessa mainitulle vastuulliselle työpaikkaohjaajalle, joka voi tarvittaessa välittää sen edelleen opiskelijaa käytännössä enemmän ohjanneelle henkilölle.
- Työnantajakysely, jossa kohderyhmänä ovat koulutussopimuksia ja oppisopimuksia tehneet työnantajat, joilta palaute voidaan kysyä kerran tai kaksi vuodessa. Tämä kysely on koulutuksen järjestäjäkohtainen ja siihen vastaa työnantajan edustaja.
Valmistelussa on vielä paljon avoimia, keskusteltavia kysymyksiä. Lähtökohdiksi on linjattu, että kyselyiden tulee olla lyhyitä, kysymysten olennaisia ja niillä tulee olla yhteys laadunhallintaan. Vain sellaiset palautekysymykset vaikuttavat koulutuksen järjestäjän rahoitukseen, johon asiaan koulutuksen järjestäjä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kaikkien vastaajien tulee voida vastata niihin kysymyksiin, jotka ovat vaikuttavuusrahoituksen perusteena.
Kehittämisen tämän hetkinen vaihe
Opetus- ja kulttuuriministeriö teki tammikuussa 2020 linjauksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin (1705/2009) tehtävistä muutoksista, jonka yhteydessä ammatillisen koulutuksen työelämäpalautteen käyttöönottoa osana vaikuttavuusrahoitusta siirretään vuodella. Tavoitteena on käyttää työelämäpalautetietoa vuoden 2023 vaikuttavuusrahoituksen laskennassa, jota varten tarvittava tietopohja kerätään ensimmäisen kerran ajalta 1.7.2021 – 30.6.2022.
Työelämäpalautteen käsittelemiseen tarkoitetun teknisen järjestelmäkokonaisuuden sekä työelämäpalautekyselyiden sisällön kehittämistä jatketaan keväällä 2020 siten, että koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus pilotoida palautekyselyluonnokset sekä Arvo-järjestelmän toiminnallisuus syksyllä 2020 (koronasta johtuvan poikkeuksellisen kevään takia pilotointia siirrettiin aiemmin suunnitellusta toukokuusta syksyyn). Pilotointi on koulutuksen järjestäjille vapaaehtoista.
Työelämäpalautteen tekninen toteutus pohjautuu Arvo, eHOKS ja Koski -järjestelmien muodostamaan systeemikokonaisuuteen. Tavoitteena on, että tekninen kokonaisuus on valmis tammikuussa 2021 ja koulutuksen järjestäjien olisi mahdollista ottaa järjestelmä käyttöön kevään 2021 aikana.
Tavoitteena on aloittaa rahoituksen perusteena käytettävän valtakunnallisen työelämäpalautteen kerääminen 1.7.2021 alkaen.
Tiedote ammatillisen koulutuksen järjestäjille (OPH-10-2020, 5.6.2020)
Kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille lähetettiin kesäkuussa 2020 tiedote, joka löytyy suomeksi ja ruotsiksi tämän sivun liitetiedostosta.
Lisätiedot:
Opetushallitus: ammatillinenkoulutus [at] oph.fi
Opetus- ja kulttuuriministeriö, opetusneuvos Kari Korhonen, kari.korhonen[at]oph.fi