Syvenny tutkimustietoon pienten lasten digitaalisesta lukutaidosta ja inspiroidu tieteellisestä tiedosta.
Pienten lasten digitaalinen lukutaito

Katsauksessa tarkastellaan pienten lasten lukutaitoa, erityisesti digitaalisen lukutaidon (eng. digital literacy) näkökulmasta. Tutkimuskatsauksessa pienten lasten digitaaliseen lukutaitoon syvennytään tutkimusperustaisten teemojen kautta. Katsaukseen on sisällytetty pohdintakysymyksiä, joita voi käyttää pedagogisen suunnittelun tukena. Katsauksen tarkoituksena on tarkastella digitaalista lukutaitoa tutkimuslinssien läpi – ja käytännönläheisesti. 

Tutkittua tietoa

Digitaalisessa lukutaidossa – kuten digitaalisessa osaamisessa ylipäänsä – luova tuottaminen, aktiivinen toimijuus sekä ajattelun taidot ovat keskiössä. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (OPH, 2022) digitaalisen lukutaidon edistäminen liittyy erityisesti monilukutaidon ja digitaalisen osaamisen osa-alueisiin (laaja-alainen osaaminen) sekä kielten rikas maailma -oppimisen alueeseen.

Katsaukseen sisälletyt tutkimukset esitetään tiivistelmineen, saatavuustietoineen sekä konkreettisine tuloksineen. Tiivistelmät on käännetty suomeksi, vaikka itse tutkimus olisikin eri kielellä.

Hymyilevät lapset

Alexandra Nordström

Alexandra Nordström on Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä tutkija, jonka väitöskirja Joy in young children's literacy practices in early childhood education on julkaistu vuonna 2023. Alexandra käsittelee tutkimuksessaan pienten lasten iloa ja affekteja, lukutaitoja, monilukutaidon pedagogiikkaa, varhaiskasvatusta sekä sosiokulttuurisia ja posthumanistisia teorioita. Alexandra on Playful Learning Centerin ja Learning, Culture and Interventions -asiantuntijaryhmän jäsen. Hänen viimeisin projektinsa on tutkimus- ja kehittämisohjelma MOI – Monilukutaitoa Opitaan Ilolla. Alexandra opettaa ruotsin- ja suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän on aiemmin työskennellyt hankekoordinaattorina Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa.
    Takaisin ylös

    Työtä ohjanneet kysymykset:

    • Mitä digitaalinen lukutaito tarkoittaa varhaiskasvatuskontekstissa?
    • Miltä digitaalinen lukutaito näyttää varhaiskasvatuskontekstissa?
    • Miten digitaaliseen lukutaitoon voi tutustua lasten kanssa?
    • Miten digitaalista lukutaitoa voi edistää? 
    • Onko jo olemassa käytännön toteutuksia tai malleja? Miltä ne näyttävät tai voisivat näyttää?

    Tieteellisiä tekstejä on tarkasteltu noin kymmenen vuoden ajalta. Materiaalissa on myös joitain aihetta taustoittavia artikkeleita, joita on poimittu digitaalista lukutaitoa käsittelevien artikkelien lähdekirjallisuudesta. Katsaus sisältää tekstejä Suomesta, muista Pohjoismaista ja maailmalta.

    Takaisin ylös

    Monilukutaito

    Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia monimuotoisia eli multimodaalisia tekstejä sekä taitoa toimia tekstien kanssa erilaisissa tilanteissa ja erilaisia tehtäviä varten.

    Monilukutaito on kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa ja erilaisten välineiden avulla. Käsite perustuu laajaan käsitykseen teksteistä multimodaalisina kokonaisuuksina.

    Monilukutaitoon liittyvät myös eri oppiaineiden tiedonalojen kielen ja tekstitaitojen tuntemus. Monilukutaitoa opitaan kaikissa oppiaineissa ja sitä on tietoisesti opiskeltava. Laaja-alaisen osaamisen alueista monilukutaito kytkeytyy osaksi monitieteistä ja luovaa osaamista, mutta se liittyy myös muihin laaja-alaisen osaamisen alueisiin.

    Multimodaalisuus

    Multimodaalisuus on multimodaalisen eli monimuotoisen tekstin ominaisuus. Laajan tekstikäsityksen mukaan tekstit voivat olla esimerkiksi verbaalisia (esim. runo), visuaalisia (esim. valokuva) ja auditiivisia kokonaisuuksia (esim. orkesterisävellys) tai niiden yhdistelmiä eli multimodaalisia kokonaisuuksia (esim. elokuva, näytelmä tai tanssiesitys).

    Multimodaalinen teksti yhdistää eri tapoja viestiä ja kantaa merkitystä. Esimerkiksi elokuva hyödyntää sekä näkö- että kuuloaistia viestin vastaanotossa: värejä, kieltä, liikettä, ääntä. Elokuva koostuu erilaisista merkityksen välittämisen tavoista eli moodeista: kuvakulmista ja kirjoitetuista teksteistä, musiikista ja puheesta sekä liikkeistä.

    Toisin sanoen multimodaalinen eli monimuotoinen teksti koostuu muustakin kuin vaikka kirjoituksesta tai puheesta, jollaiseksi teksti vanhastaan on käsitetty.

    Monipaikkaisuus

    Monipaikkaisuus on ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavan, monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan liikkumisen kokonaisuus. Se koostuu eri paikoissa tapahtuvasta liikkumisesta, palveluista, työstä, harrastuksista, kokemuksista ja asumisesta. Monipaikkaisuus on myös elämäntapa, kulttuuri ja jokapäiväisten rutiinien rakenne. Myös virtuaaliset ympäristöt lukeutuvat monipaikkaisuuteen.

    Monipaikkaisuudesta seuraa uudenlaisten paikkaidentiteettien ja yhteisöllisten roolien syntymistä. Iihmisten suhdetta ”paikkaan” käsitteellistetään uudelleen. Monipaikkaisuuden muotoja ovat muun muassa vapaa-ajan asuminen, kaupungissa sijaitseva ”työkämppä”, kaupungissa sijaitseva ”kesämökki”, eroperheiden lapset, kotipaikkaan palautuvat juuret sekä harrastusympäristö.

    Posthumanistinen näkökulma

    Posthumanistinen näkökulma pyrkii käsitteelliseen uudistamiseen, jotta tunnistaisimme paremmin ne suhteellisuudet, joiden varassa ja lomassa ihmisten elämä ja merkitykset muotoutuvat – ja ne historiat, joissa ihminen on muotoutunut erilliseksi. Posthumanistisesta näkökulmasta puhutaan usein myös termillä ihmistä laajempi näkökulma.

    Perinteisiä  ja  essentialistisia lähestymistapoja lapsiin ja kasvatukseen on viime vuosina kritisoitu ja korvattu eettisesti pohtivalla ja monitahoisella posthumanistisella ajattelulla,  jossa  merkityksen luominen korostuu vastakohtana kehitysvaihejakoiseen oppimiskäsitykseen.

    Alta pääset tutkimaan teemoittain erilaisia tieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelevät pienten lasten digitaalista lukutaitoa.

    Takaisin ylös

    Katsauksesta nousee esiin sekä lapsuuden, digitaalisen lukutaidon että tutkimuksen multimodaalisuus ja monipaikkaisuus. Tutkimuksista nousee myös pienten lasten arjen eri toimintakontekstit eli varhaiskasvatus- ja koulukontekstit sekä vapaa-ajan ja kodin kontekstit. Tutkimuksissa perehdytään niin lasten, opettajien kuin huoltajienkin näkökulmiin.

    Pohdittavaksi henkilöstön kesken

    • Minkälaisia ​​menetelmiä ja materiaaleja käytätte, kun luotte erilaisia ​​tekstejä lasten kanssa?
    • Kuinka voisitte inspiroida ja rohkaista lapsia luomaan omia tekstejä ja merkityksiä moninaisilla tavoilla ja materiaaleilla?
    • Kuinka lasten näkemyksiä omasta digitaalisesta lukutaidosta voisi nostaa paremmin esille?
    • Miten huomioitte lasten ja huoltajien näkökulmia teknologioista?
    • Kuinka huomioitte lasten digitaalisen lukutaidon myös vapaa-ajalla (esim. leikki)?
      Takaisin ylös

      Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, lasten oikeudet ja turvallisuus (mm. Livingstone) ovat myös tutkimuksissa esiin nousevia teemoja, kuten myös kestävyyden eri osa-alueet. Tulevaisuusorientointi on myös tavallinen teema: lasten tulee katsauksen perusteella oppia tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten, mutta yhtäältä jotkin tutkimukset painottavat nykyisyyden sekä lapsuuden erityisyyden merkitystä.

      Pohdittavaksi henkilöstön kesken

      • Kuinka voitte osoittaa kiinnostusta ja osallistua lasten omaan tekstimaailmaan ja olemassa oleviin kulttuureihin?
      • Kuinka huolehditte turvallisesta digitaalisesta oppimisympäristöstä?
      • Onko kaikilla ryhmän lapsilla mahdollisuus kehittää omaa digitaalista lukutaitoaan itselleen mielekkäillä tavoilla?
      • Keskityttekö useammin projektin prosessiin vai lopputulokseen?
      • Minkälaisen roolimallin tarjoatte lapsille kestävyyden eri osa-alueilla?
      • Kuinka tuette lasten toimijuutta?
        Takaisin ylös

        Jotkin tutkimukset käsittelevät laitteita ja teknologioita – koodausta ja ohjelmointia unohtamatta – sekä ihmisten keskinäistä ja ihmisten ja laitteiden välistä vuorovaikutusta . Myös varhaiskasvatukselle ominaisia teemoja (esim. leikillisyys ja tarinallisuus)löytyy digitaalista lukutaitoa koskevista tutkimuksista. Aiheena on lisäksi monilukutaito ja uudet lukutaidot (eng. new literacies) sekä laajentuvat tekstimaailmat.

          Pohdittavaksi henkilöstön kesken

          • Kuinka usein tutkitte ja laajennatte tekstimaailmojanne (yksin ja lasten kanssa)?
          • Mitä eri materiaaleja ja modaliteetteja käytätte lasten kanssa?
          • Oletteko ja osoitatteko usein kiinnostusta ja innostusta lasten tuottamasta sisällöstä ja teksteistä?
          • Onko suunnitelmissanne tilaa yllätyksille tai uusille ideoille?
          • Kuinka hyödynnätte lasten kiinnostuksen kohteita ja kokemuksia toiminnan suunnittelussa?
          • Millä tavalla tarinallisuus ja leikillisyys näkyvät arjessanne?
          • Mikä on oma suhteenne digilaitteisiin ja esim. ohjelmointiin?
          Takaisin ylös

          Katsauksen artikkeleista välittyy yleistynyt kiinnostus materiaalisuutta (mm. työkalut, esineet, teknologiat, rakennetut tilat, kehot ja ruumiillistumat ja niiden suhteet) ja affektiivisuutta (mm. tunteet, tunnelmat, keholliset kokemukset, vuorovaikutus) kohtaan. Ihmistä laajemmat eli posthumanistiset näkökulmat ovat myös yleistyneet pieniä lapsia koskevissa tutkimuksissa.

          Pohdittavaksi henkilöstön kesken

          • Kuinka edistätte kehollista ilmaisua toiminnassa?
          • Millä tavalla tutustutte eri aistikokemuksiin?
          • Minkälainen on oma suhteenne (ja lasten suhde) ympäröivään ympäristöön, luontoon ja muihin olioihin?
          • Miten otatte tunteet ja tunnelmat huomioon? Kuinka edistätte vuorovaikutusta?
            Takaisin ylös