Koronatilanteen helpottuessa katsetta voidaan vähitellen kääntää korona-ajan oppien reflektointiin. Saatujen kokemusten perusteella on hyvä kehittää oppilaitoksen toimintaa ja opetusta. On syytä pysähtyä ja pohtia, mitä hyvää on opittu ja mitkä käytännöt on hyvä säilyttää. Toisaalta on tärkeää myös tunnistaa, mitkä käytännöt on syytä unohtaa tai mistä kannattaa luopua korona-ajan jälkeen. Uutta ovat oppineet sekä organisaatiot että yksilöt.
Tehtyjen selvitysten perusteella korona-aika on korostanut hyvien digitaalisten järjestelmä- ja pedagogiikkaosaamisten merkitystä.
Erityisesti on havaittu varautumissuunnitelmien, ennakoinnin ja toimintakulttuurin kehittämisen merkitys. On ymmärretty, että erilaiset kriisit voivat realisoitua: yllättäviin tilanteisiin kannattaa varautua sekä konkreettisin teoin ja suunnitelmin että rakentamalla systemaattisesti oppilaitoksen toimintakulttuuria, joka tukee henkilöstön ja opiskelijoiden selviytymistä erilaisissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä.
Lisäksi on hyvä katsoa taaksepäin ja arvioida, miten viestintä on sujunut. Tältä pohjalta on seuraavaa toimintavuotta käynnistäessä hyvä miettiä, mitä toimiva sisäinen ja ulkoinen viestintä edellyttää ja miten täsmällistä, ajantasaista viestintää voidaan mahdollisimman tehokkaasti toteuttaa.
Oppilaitoksen ylläpitäjän vastuulla on, että opetus järjestetään toimintaa ohjaavan lainsäädännön ja muiden määräysten sekä ohjeiden mukaisesti. Opetusjärjestelyt ovat koronapandemian aikana vaihdelleet oppilaitoskohtaisesti ja koulutus- tai ainealoittain, ja niistä aiheutuvissa vaikutuksissa voi olla huomattavia eroja. Tarvittavien toimenpiteiden laajuus on syytä arvioida oppilaitoskohtaisesti.
Palattaessa kohti normaalia toimintaa kannattaa aluksi kartoittaa oppilaitoksessa tapahtuneita koronan vaikutuksia seuraavaa listaa hyödyntäen ja sitä omaan tilanteeseen sopivasti muokaten:
- miten koronatilanne on vaikuttanut osallistumiseen ja oppimiseen
- millaista mahdollista tukea opiskelijat tarvitsevat opintojensa jatkamiseen ja miten tai mikä taho oppilaitoksessa voi tukea antaa
- millaista osaamisvajetta on syntynyt ja miten sitä voidaan kuroa umpeen
- millaista tukea oppilaitoksessa opiskelevat erityisryhmät (esim. maahanmuuttajat, vammaiset) tarvitsevat
- millä tavoin motivoidaan opiskelijoita jatkamaan opintojaan, vaikutetaan heidän palaamiseensa opintoihin sekä ehkäistään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä
- miten opiskelijoiden osallisuuden toteutumisesta huolehditaan
- miten alaikäisten lasten ja nuorten huoltajia osallistetaan ja miten heille viestitään tarvittaessa
- millaisia uusia pedagogisia järjestelyjä on mielekästä toteuttaa
- millaista tukea henkilökunta tarvitsee siirtymisvaiheessa, ml. pedagoginen tuki
- miten huolehditaan opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista
- millä tavoin toteutetaan riittävää sisäistä ja ulkoista viestintää ja edistetään vuorovaikutusta
- millaista yhteistyötä voidaan järjestää muiden oppilaitosten kanssa
- mitä poikkeustilanteet ovat opettaneet ja miten toimintaa on syytä kehittää saatujen oppien pohjalta.
Vertaistukea toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen voi hakea mm. paikallisesta suunnittelusta, muilta oppilaitoksilta ja vapaan sivistystyön keskusjärjestöiltä.