Lapsilla on oikeus elinkelpoiseen tulevaisuuteen ja ihmisarvoiseen elämään. Heillä on myös oikeus vaikuttaa elämäänsä koskeviin toimiin ja päätöksiin. Siitä huolimatta, että varhaiskasvatuksen oppimiskäsitys perustuu näkemykseen lapsista aktiivisina toimijoina, lasten näkemykset ja vaikutusmahdollisuudet kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tulevat usein sivuutetuiksi.
Miten varhaiskasvatuksen kestävään kehitykseen tähtäävää muutosta saadaan aikaan ja juurrutettua pysyviksi käytänteiksi?
Helsingin yliopiston lehtori Satu Valkonen ja Åbo Akademin projektitutkija Ann-Christin Furu pohtivat kysymystä oheisessa artikkelissa. Lisäksi he esittelevät käytännön työkalun pysyvän muutoksen tueksi.