Uutinen

Koulujen ja oppilaitosten hyvinvointia tukeva arki on avainasemassa pandemiasta palautumisessa

Ajankohtaista Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Hyvinvointi
Kouluterveyskyselyn tänään julkaistut tulokset kertovat samaa kuin monet muut pandemia-ajan selvitysten tulokset: korona-aika ja etäkoulu on ollut raskas kokemus erityisesti lapsille ja nuorille. Juuri nyt kouluissa ja oppilaitoksissa on ajankohtaista tunnistaa enemmän tukea tarvitsevat lapset ja nuoret ja vastata heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.
Oppilaita työskentelemässä tietokoneella fysiikan tunnilla

Koronapandemian vaikutus lasten ja nuorten elämään ja psyykkiseen hyvinvointiin tulee selkeästi esiin Kouluterveyskyselyn 2021 vastauksissa. Muutos on merkittävä vuoden 2019 kyselyyn verrattuna.

Ahdistus- ja masennusoireilu lisääntyi sekä tytöillä että pojilla 8.–9. luokilla, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Selkein muutos koski nuoruusikäisiä tyttöjä, joista kolmannes raportoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta ja kolmannes yli kaksi viikkoa kestäneistä masennusoireista toisena koronakeväänä 2021.

Nämä ovat lukuja, joiden ääreen on pysähdyttävä ja joiden syitä on selvitettävä tarkemmin. Jotta voisimme auttaa, tarvitsemme yhteistä ymmärrystä siitä, mistä erilaiset jo ennen pandemiaa kasvussa olleet ongelmat johtuvat, opetusneuvos Kristiina Laitinen arvioi.

Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin ja merkittävä rooli heidän hyvinvointinsa tukemisessa. Koulun arki tuttuine rutiineineen ja vuorovaikutussuhteineen on eheyttävää eikä yhteisöllisen työn merkitystä voida Laitisen mukaan korostaa jatkossa liikaa.

On hyvä muistaa, että suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin ennen pandemiaa ja sen aikana. Enemmän tukea tarvitsevien lasten tunnistaminen ja heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen on ajankohtaista kouluissa juuri nyt.

Koulujen rooli yksinäisyyden ehkäisemisessä on keskeinen

Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyyn verrattuna yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet huolestuttavasti. Yläkouluikäisistä tytöistä 22 prosenttia, lukiota käyvistä tytöistä 23 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 26 prosenttia koki itsensä yksinäiseksi toisena koronakeväänä joko melko usein tai jatkuvasti. Poikien prosentuaaliset osuudet olivat selvästi pienempiä (9–11 prosenttia), mutta nekin nousivat.

OECD:n tuoreen raportin “All the lonely people” mukaan koulujen rooli lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisyssä ja vähentämisessä on keskeinen, sillä koulu tavoittaa poikkeuksetta kaikki lapset ja nuoret. Kouluissa voidaan esimerkiksi varata aikaa lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen, kiinnittää huomioita ryhmäytymiseen ja kysyä aktiivisesti kuulumisia.

– Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi kokea tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi tärkeänä yhteisön jäsenenä. Raportissa painotetaan lisäkoulutuksen tarpeellisuutta ja yksilöllisen huomioimisen mahdollistavien resurssien lisäämistä, jotta kouluissa osataan tunnistaa yksinäiset lapset ja nuoret, opetusneuvos Niina Junttila tarkentaa.

Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella suomalaiset opetuksen ja opiskeluhuollon ammattilaiset ovat jo osoittaneet kykynsä lasten ja nuorten keskinäisen kiusaamisen vähentämisessä.

Samankaltainen puuttuminen olisi aiheellista myös yksinäisyyden osalta, Junttila lisää.    

Kynnys kertoa kiusaamisesta on madaltunut selvästi

Kiusaaminen kouluissa on vähentynyt edelleen, mutta perusopetuksen tyttöjen osalta tuloksissa havaittiin hieman nousua. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista 8 prosenttia kertoi kyselyssä kokeneensa kiusaamista viikoittain. Perusopetuksen yläluokilla heitä oli kuusi prosenttia oppilaista. Toisella asteella kiusatuksi koki tulleensa viikoittain 1‒3 prosenttia opiskelijoista.

Kynnys kertoa kiusaamisesta on madaltunut selvästi kaikilla kouluasteilla, mikä kertoo ennalta ehkäisevän työn onnistumisesta kouluissa.

– Lapsia ja nuoria tulee kannustaa kertomaan kiusaamisesta ja muista vaikeista asioista koulun aikuisille. Sen jälkeen aikuisten pitää ryhtyä tarvittaviin toimiin, Opetushallituksen erityisasiantuntija Riina Länsikallio muistuttaa. 

Kouluilla on käytössään laajasti suunnitelmia ja malleja kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän vastaiseen työhön. Opetushallitus laati viime vuonna koulujen ja oppilaitosten tueksi oppaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Valmisteilla on myös kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyn verkkosivusto.

Oppaassa ohjataan ennalta ehkäisevään työhön ja annetaan koulujen ja oppilaitosten ammattilaisille selkeät ohjeet, kuinka puuttua kiusaamiseen. Lisäksi oppilaille ja huoltajille on tuotettu erillistä materiaalia yleisimmillä vierailla kielillä siitä, miten toimia, jos havaitsee kiusaamista tai tulee kiusatuksi.

Lisätiedot:

Koulujen turvallisuus ja hyvinvointi sekä opiskeluhuolto

Kristiina Laitinen
Opetusneuvos
Puh. 029 5331 244
kristiina.laitinen [at] oph.fi

Yksinäisyys

Niina Junttila
Opetusneuvos
Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
Puh. 029 533 1873
niina.junttila [at] oph.fi

Kiusaamisen ehkäisy

Riina Länsikallio
Erityisasiantuntija
Puh. 029 533 1088
riina.lansikallio [at] oph.fi