Miten koulut ja oppilaitokset voivat tukea lasten ja nuorten hyvinvointia – Hyvinvointiareenalla tartutaan ajankohtaiseen teemaan

Tänään alkavan Hyvinvointiareenan teemana on ”Voidaan hyvin! Koulut ja oppilaitokset mielenterveyden lähteillä”. Areenalla erilaiset kouluhyvinvoinnin ammattilaiset sekä päättäjät pohtivat, miten kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää hyvinvointityötä tulisi kehittää Kouluterveyskyselyn tulosten valossa. Tulokset osoittavat, että koronapandemia on aiheuttanut hyvinvointi- ja oppimisvajetta, joka näkyy kouluissa ja oppilaitoksissa.

– Kouluhyvinvoinnin ammattilaiset saavat Hyvinvointiareenalta esimerkiksi toimintaohjeita siihen, mitkä ovat koulun konkreettiset keinot vahvistaa mielenterveyttä tai tukea jaksamista ja ehkäistä uupumista, opetusneuvos Kristiina Laitinen tarkentaa.

– Ohjelmassa on myös puheenvuoroja, jotka vahvistavat tulevaisuudenuskoa ja toivoa. Tätä koulut ja oppilaitokset nyt tarvitsevat. Esimerkiksi kouluttajaterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio puhuu toivosta suojaavana tekijänä ja professori Arto A. Salonen pohtii, kuinka tulevaisuuden hyvinvointikokemus rikastuu, kun tunnistamme uusia osallisuuden mahdollisuuksia, Laitinen jatkaa.

Arkinen huolenpito kannattelee

Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat jo nyt, että kouluissa ja oppilaitoksissa tehty pitkäjänteinen, lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistava työ on edistynyt, kun sitä on toteutettu suunnitelmallisesti ja moniammatillisesti. Tilaisuudessa kartoitetaan myös kouluihin ja oppilaitoksiin syntyneitä toimivia käytäntöjä koronan aiheuttaman hyvinvointivajeen paikkaamiseksi.

– Esimerkiksi koulujen vuorovaikutuskulttuurissa on tapahtunut paljon myönteisiä asioita. Opettajalta saatu välittävä ja oikeudenmukainen kohtelu on yleistynyt. Arkisella huolenpidolla ja aikuisten pienilläkin teoilla ja sanoilla voi olla suuri merkitys lapsen tai nuoren hyvinvoinnille, Laitinen sanoo.

Oppilaista aiempaa suurempi osa arvioi työrauhan omassa luokassa tai ryhmässä hyväksi kaikilla kouluasteilla.

– Ryhmän ilmapiiri rakentaa pohjan psykologiselle turvallisuudelle, joka ehkäisee myös monia niistä haasteista, jotka näkyvät Kouluterveyskyselyn tuloksissa, kuten ahdistuneisuutta, kiusaamista tai yksinäisyyttä.

Myös yksilöllistä tukea tarvitaan

Kouluterveyskyselyjä on tehty Suomessa eri muodoissa jo 25 vuoden ajan. Tänä vuonna kyselyyn vastasi noin 264 000 lasta ja nuorta.

Yksi tapahtuman pääteemoista on, miten korona-aika on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään, hyvinvointiin ja oppimiseen ja miten heitä tuetaan kriisin pitkittyessä. Esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen tarkastelee aihetta puheenvuorossaan. Edelliseen, vuoden 2019 kyselyyn verrattuna muutokset lasten ja nuorten psyykkisessä hyvinvoinnissa ovat merkittäviä.

– Ahdistuneisuutta on kokenut 30 prosenttia tytöistä ja 8 prosenttia pojista. Tyttöjen kokemat vaikeudet muistamisessa, keskittymisessä ja oppimisessa ovat lisääntyneet 8.–9. luokilla sekä toisella asteella. Koulu-uupumusta on kokenut 8.–9. luokkalaisista sekä toisella asteella opiskelevista pojista 7–13 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia. Uupumus on yleistynyt vuodesta 2017 alkaen sekä tytöillä että pojilla, kehittämispäällikkö Jenni Helenius Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin ja myös merkittävä rooli heidän hyvinvointinsa tukemisessa.

– Enemmän tukea tarvitsevien lasten tunnistaminen ja heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa vastaaminen on ajankohtaista kouluissa juuri nyt ja tähän työhön ammattilaiset saavat tukea Hyvinvointiareenalta, Laitinen tiivistää.

Lisätietoja:

Kristiina Laitinen
Opetusneuvos, Opetushallitus
puh. 029 5331 244
kristiina.laitinen [at] oph.fi

Jenni Helenius
Kehittämispäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
puh. 029 524 8406
jenni.helenius [at] thl.fi

Kouluterveyskyselyn infopuhelin 029 524 6082
kouluterveyskysely [at] thl.fi