Monikielisyys avaa ovia uusiin maailmoihin
Monikielisyys viittaa kykyyn käyttää ja ymmärtää useita kieliä. Koulutusyhteyksissä se tarkoittaa yhtäältä panostusta eri kielten opettamiseen ja oppimiseen, mutta myös sitä, että kouluissa tuodaan näkyviin kieliä, joita jo osataan.
– Monikielisyys on yhteiskunnallinen, yhteisöllinen ja yksilöä koskeva tosiasia. Eri kieliä käytetään eri yhteyksissä, ja kielestä toiseen vaihdetaan tarpeen vaatiessa. Toimiva monikielisyys on terve merkki yhteiskunnassa, jossa eri kielille annetaan tilaa eikä niihin parhaimmassa tapauksessa liity arvokysymyksiä, kuvailee opetusneuvos Anu Halvari.
Monikielisyys mahdollistaa kulttuurien ja ajatusten vaihdon sekä parantaa vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa. Se voi myös auttaa ymmärtämään eri kulttuureja ja edistää monikulttuurista yhteisymmärrystä. Kielitietoisuudella pyritään puolestaan vastaamaan oppimisen ongelmiin, jotka johtuvat kielestä, esimerkiksi tilanteessa, jossa oppilaan kielitaidon taso ei riitä vielä täysipainoiseen opetuksen seuraamiseen tai oppiaineen käsitteet ovat liian abstrakteja.
– Ensisijainen tavoite on tiedostaa kielen tai kielten sekä vuorovaikutuksen keskeinen merkitys oppimisessa ja kaikessa yhteisessä toiminnassa. Kielitietoisuuden kasvattaminen koskee kaikkia, niin opettajia kuin oppijoita ja mieluusti myös laajempaa yleisöä, sanoo Halvari.
Kielikoulut kannustavat monikielisyyteen ja tukevat muita kouluja
Opetushallituksen alaisena toimii valtionoppilaitoksina kolme kielikoulua. Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa (HRSK) noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa, jossa on painotettu ranskanopetusta. Suomalais-venäläinen koulu (SVK) on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu. Molemmissa kouluissa suoritetaan suomalainen ylioppilastutkinto. Helsingin eurooppalainen koulu on puolestaan Eurooppa-koulujen verkostoon akkreditoitu koulu, jossa opetusta annetaan englanniksi, ranskaksi ja suomeksi. Koulussa suoritetaan eurooppalainen ylioppilastutkinto (EB).
Kielikouluissa on paljon oppilaita, opettajia ja koulun henkilökuntaa, joiden äidinkieli on muu kuin koulujen opetuskieli. HRSK:n rehtori, Najat Ouakrim-Soivio, tarkastelee asiaa koulujen näkökulmasta.
– Pyrimme kielikouluissa parhaamme mukaan ottamaan huomioon, että kieli on kommunikoinnin ja yhteistyön väline, ja eri kielet kuuluvat koulujemme arkeen. Kouluissamme tarjotaan paljon eri kieliä, joita on mahdollista opiskella eri pituisina oppimäärinä. Pyrimme järjestämään oppilas- ja opiskelijavaihtoja sekä tarjoamaan opintomatkoja Ranskan lisäksi esimerkiksi Saksaan, Espanjaan ja Italiaan, jolloin oppilailla on mahdollisuus päästä käyttämään kieltä erilaisissa tilanteissa ja autenttisissa ympäristöissä.
Kouluissa on paljon myös erilaisia projekteja, teemapäiviä ja -viikkoja sekä juhlia, joissa runsas kielten- ja kulttuurien moninaisuus näkyy ja kuuluu.
– HRSK:ssa vakiintunein teemaviikoista lienee frankofonia viikko. Sitä meillä vietetään maaliskuun kolmannella viikolla. Viikon ajan tutustumme ranskankieliseen maailmaan, taiteisiin ja tieteisiin sen monissa eri muodoissa. Meillä on tuolloin paljon vierailijoita ranskankielisestä maailmasta, kertoo Ouakrim-Soivio.
Kielipainotuksen ohella kielikoulut tukevat muita kouluja kielten opetuksessa esimerkiksi järjestämällä täydennyskoulutusta, vastaanottamalla vierailijoita sekä järjestämällä erilaisia tapahtumia. HRSK:ssa koulun musikaali toteutetaan joka toinen vuosi ja sitä on tänä vuonna ollut tekemässä 80 yläkoulun ja lukion oppilasta ja opiskelijaa.
– Koulussamme esitetään marraskuun lopussa musikaali Mon Petit Prince ja järjestämme koululaisnäytökset pääkaupunkiseudun A-ranskan koulujen oppilaille. Meillä on myös kirjastonhoitajan kirjavinkkauksia muille kouluille ranskankielisestä kirjallisuudesta. Otamme vastaan myös opetusharjoittelijoita ja toimimme tarvittaessa harjoittelijoille kenttäkouluna, kuvailee Ouakrim-Soivio.
Tulevaisuudessa tarvitaan edelleen muita kieliä kuin englantia
Opetushallituksen rooli monikielisyyden tukemisessa on ohjaavan viranomaistehtävän ohella toimia eri verkostoissa ja tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
– Yksi hyvä esimerkki on 3.11. HRSK:n kanssa kaikkien kouluasteiden kielten opettajille järjestettävä koulutuspäivä monikielisyydestä. Toinen saman ongelman parissa liikkuva tilaisuus on kansainvälinen Erasmus+ -rahoitteinen seminaari Inarissa 12.-15.11. teemalla Democracy speaks in many languages, kertoo Halvari.
Riittävä kielitaito on paitsi yksilölle hyödyllistä, niin myös kansallisesti tärkeää. Englanti on nykypäivän yleiskieli, lingua franca, jota suomalaiset osaavat hyvin. Merkittävä kysymys kuitenkin on, että riittääkö tämä vastaamaan tarpeisin, joita Suomen kaltaisella maalla voi tulevaisuudessa olla.
– Jo nyt nähdään, että emme oikein pärjää esimerkiksi kilpailussa eurooppalaisista näköala- tai avainpaikoista, koska saksan tai ranskan taitoisia ei tahdo riittää. Myös venäjää tarvitaan vielä monin eri tavoin, vaikka rajat ovat kiinni. Toisaalta itse mietin usein sitä, mitenhän meidän suomenkielisten ruotsin taidoilla pärjätään kotimaan paikoista kilpailtaessa, saati yhä vahvistuvassa pohjoismaisessa yhteistyössä, pohtii Halvari.
Myös Ouakrim-Sovio toivoo harvinaisempien kielten arvon ymmärrystä.
– Toivoisimme, että ranskan, venäjän, saksan, espanjan ja italian arvo ja tärkeys ymmärrettäisiin esimerkiksi opiskelu- ja työkielinä. Toivoisimme myös keskustelua siitä, kuinka pitkäjänteistä opiskelua sujuvan kielitaidon saavuttaminen edellyttää ja kuinka tärkeää on, että englannin ja ruotsin lisäksi meillä on myös muiden kielten taitajia.