Tiedote

Nuoret kaipaavat tukea ja kannustusta kansainvälistymiseen – vähentynyt liikkuvuus on haaste koko yhteiskunnalle

Ajankohtaista Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Lukiokoulutus Erasmus+ Kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälistyminen
Kansainvälinen osaaminen on nyky-yhteiskunnassa keskeinen voimavara. Koronapandemia heikensi entisestään laskusuunnassa ollutta kansainvälistä liikkuvuutta ja tätä kautta kansainvälisen osaamisen kehitystä. Nyt pandemian jälkeen liikkuvuusluvut ovat jälleen kasvussa, mutta haasteet sekä eriytyminen niin oppilaitosten kuin yksittäisten opiskelijoidenkin kohdalla vaikeuttavat kansainvälisen osaamisen kasvua.
Joukko nuoria halaa toisiaan auringonlaskussa.

Koronapandemia aiheutti kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen melkein täydellisen pysähdyksen. Alhaisimmista luvuista on tultu jo ylöspäin, mutta 2010-luvun huippuvuosiin on kaikilla koulutusasteilla vielä matkaa. Euroopan komissio esitti marraskuussa 2023 liikkuvuuden vauhdittamiseksi yhteisen tavoitteen, että neljäsosalla korkeakouluista valmistuneista opiskelijoista olisi ulkomaanjakso osana tutkintoaan vuoteen 2030 mennessä. 

–  Me Opetushallituksessakin kannamme huolta aiempaa matalammasta opiskelijaliikkuvuudesta, sillä kansainvälistä osaamista tarvitaan tämän päivän työelämässä monilla eri aloilla niin kansallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. Keskeinen keino hankkia kansainvälistä osaamista onkin opintojen aikainen liikkuvuus, joten on tärkeää, että lasten ja nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia tuetaan kaikilla koulutusasteilla, kertoo EU-ohjelmien koordinaatiosta vastaava opetusneuvos Mika Saarinen.

Eriarvoistuminen hidastaa kansainvälisen osaamisen kasvua 

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden ulkomaan vaihtojaksojen määrä on kasvanut, vaikka ennätysvuosien tasoa ei ole vielä saavutettu. Merkittävää on kuitenkin se, että ammatillisesta liikkuvuudesta suurin osa järjestetään työelämän kanssa yhteistyössä, jolloin opiskelijat saavat oppia tulevaan ammattiinsa suoraan kansainvälisestä työelämästä. 

Lukioissa kiinnostus ulkomaanjaksoihin on viime vuosina ollut vieläkin suuremmassa nousussa. Eripituisiin ulkomaanjaksoihin on selkeä kysyntä lukiokoulutuksessa, jossa myös opetussuunnitelmat tukevat hyvin kansainvälisyysosaamisen kerryttämistä. 

Korkeakoululiikkuvuudessa uutena ilmiönä on viime vuosina nähty kasvanut eriytyminen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Vuonna 2023 korkeakouluopiskelijat tekivät yhteensä hieman yli 10 000 ulkomaanjaksoa. Näistä suuri osa on yliopisto-opiskelijoita, jotka ovat aktiivisempia liikkuvuuden suhteen.

– Opiskelijoiden näkökulmasta opintoihin liittyvät rajoitukset, työskentely opintojen ohella sekä erilaiset elämäntilanteet voivat rajoittaa kansainvälisen osaamisen hankkimista. Myös tiukat kurssiaikataulut ja suorituspaineet heikentävät opiskelijoiden innostusta tarttua vaihto-opiskeluun, kertoo Saarinen.

Keskeinen haaste kaikilla koulutusasteilla kansainvälistymisen kehittymisessä on myös alueiden eriytyminen. Opetushallituksen tekemien selvitysten pohjalta on huomattu, että etenkin pienet, maaseutumaiset kunnat jäävät helposti kansainvälistymisen ulkopuolelle. 

Korkeakouluopintojen paineet suosivat lyhyitä välimatkoja ja vaihtojaksoja

Korkeakouluissa opintojen aikataulutus ja paineet suosivat sekä lyhyttä välimatkaa että lyhyempiä vaihtojaksoja Eurooppaan. 

– Opiskelijat itse nostavat yhdeksi merkittäväksi vaihtoon lähdön esteeksi taloudelliset syyt. Taustalla voi olla myös epätietoisuutta vaihdon vaikutuksista opintojen etenemiseen sekä epävarma maailmantilanne, jolloin turvallisuus nousee keskeiseen asemaan. Voi olla, että opiskelijoilla ei ole riittävän tuoretta tietoa liikkuvuuden mahdollisuuksista, sillä maksettavat avustukset ovat viime vuosina kasvaneet selvästi, täsmentää Saarinen. 

Lyhyiden ulkomaanjaksojen suosion kasvu korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa voi osin selittyä taloudellisen tilanteen tiukentumisella ja paineella edistyä opinnoissa tavoiteaikataulun mukaisesti. Opiskelijaliikkuvuuden seurannassa onkin aiemmin keskitytty paljon pitkien vaihtojaksojen tarkasteluun, mutta nyt on oleellista huomioida myös lyhyemmät vaihtojaksot, jotka on helpompi sovittaa osaksi opintoja. Lisäksi kiinnostus monimuotojaksoja kohtaan on kasvanut. Näissä yhdistyvät ulkomaan vaihtojakso ja kotimaasta käsin suoritettavat virtuaaliopinnot.

– Jatkossakin on tärkeä tarjota opiskelijoille mahdollisimman monipuolisia mahdollisuuksia kansainvälisen osaamisen kehittämiseen, kuten esimerkiksi harjoittelujaksot ulkomaisissa yrityksissä. Samalla tarvitsemme lisätietoa siitä, miten entistä lyhyemmät opintojaksot ulkomailla tai osin kotimaasta suoritettavat monimuotojaksot vahvistavat opiskelijoiden kansainvälisyystaitoja, sanoo Saarinen.

Lisätietoja

Mika Saarinen, opetusneuvos, johtaja, p. +358 295 338 543, mika.saarinen [at] oph.fi