Valtionavustus

Sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Digitaalisuus Hyvinvointi Oppimisympäristö Tasa-arvo ja osallisuus Turvallisuus
Tila
Haettavissa
Hakuaika
28.9.2022 – 1.11.2022 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
Noin/cirka 5 000 000 €
Lisätietoa antavat
opetusneuvos Sanna Laiho, etunimi.sukunimi(at)oph.fi, puh. 029 533 1301
erityisasiantuntija Tiina Kärkkäinen, etunimi.sukunimi(at)oph.fi,
puh. 029 533 1709

opetusneuvos Ingeborg Rask, etunimi.sukunimi(at)oph.fi, puh. 029 533 1257
(ruotsinkielinen ammatillinen koulutus)

Tekniset asiat: valtionavustukset(at)oph.fi

Valtionavustushaussa haetaan hankkeita, joilla edistetään monipuolipuolisesti opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeiden tehtävänä on:

  • vahvistaa opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoimintaa
  • tukea oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi
  • vahvistaa opiskelijoiden arjenhallintataitoja
  • kehittää hyvinvointijohtamista. 

#OikeusOsata

 

Päivitetty 28.9.2022: Lisätty haettava rahoitus ja rahoituskausi-kohtaan lause "Valtakunnallisen koordinaation avustus on enintään 90 % kokonaiskustannuksista ja hakijan rahoitusosuus vähintään 10 % kokonaiskustannuksista." 

Tausta ja tavoitteet

Haun tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa kokonaisvaltaisesti niin yhteisöjen kuin yksilöjen tasolla. Tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista. Rahoitettavilla hankkeilla tuetaan Oikeus osata – ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman toteuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti tavoittelemme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea vuoteen 2030 mennessä.

Sosiaalinen kestävyys oppilaitoskontekstissa tarkoittaa, että oppilaitosyhteisön toimintaa tarkastellaan sosiaalisena kokonaisuutena. Merkityksellistä on turvallinen, viihtyisä ja tasavertaisia osallistumisen mahdollisuuksia tarjoava oppimisympäristö, jossa kaikilla yhteisön jäsenillä on mahdollisuus voida hyvin, osallistua päätöksentekoon sekä vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Keskeistä on monimuotoisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä arvostava kohtelu. Yksilötasolla sosiaalinen kestävyys tarkoittaa muun muassa edellytysten luomista arjenhallinnalle, oman elämän vastuunotolle sekä ymmärryksen kasvattamista siitä, miten omat valinnat vaikuttavat hyvinvointiin ja oppimiseen.

Valtionavustuksilla rahoitetaan hankkeita, joiden tavoitteina on vahvistaa opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoimintaa, tukea oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi, vahvistaa opiskelijoiden arjenhallintataitoja sekä kehittää hyvinvointijohtamista. Kehittämistoimien läpileikkaavana teemana on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistaminen. Kehittämistoimet vievät eteenpäin Agenda2030 - toimintaohjelman sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteita.

Tavoitteena on kasvattaa hyvinvoinnin kehittämishankkeissa mukana olevien koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden joukkoa. Toimintaa laajennetaan opiskelijaryhmiin, aloille ja myös koulutuksen järjestäjille, jotka eivät ole olleet aikaisemmin mukana tai hyvinvoinnin edistämisen valtionavustusten saajina. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä toiminnallisia ja/tai rakenteellisia muutoksia ja parannuksia sekä edistää hyväksi havaittujen toimintamallien avointa kehittämistä ja jakamista. Kehittämistoimilla tuetaan monipuolisesti oppilaitosyhteisöjen hyvinvoinnin edistämistä ja vahvistetaan yksilöiden ja yhteisöjen resilienssiä yhteiskunnan monihäiriötilanteen pitkittyessä.

Kehittämisohjelman sivut:
Oikeus osata – ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma

Säädösperusta

  • Valtionavustuslaki (688/2001) 
  • Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) ja asetus (1766/2009)
  • Valtion talousarvioesitys 2022

Valtionavustusten yleiset tavoitteet

  • yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantuminen
  • kansallisen, alueellisen sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistuminen
  • työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen
  • uusien ammatillisen koulutuksen toimintamallien kehittyminen


Haun painopisteet

Hanke voi kohdistua yhteen tai useampaan seuraavista painopisteistä:

1. Opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoiminnan vahvistaminen

Painopiste liittyy Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteeseen 10: eriarvoisuuden vähentäminen. Tavoitteena on taata yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja vähentää eriarvoista kohtelua sekä edistää ja kannustaa osallistumista. Hanketoiminta voi kohdentua seuraavanlaisiin toimiin:

Hanketoiminnalla kehitetään ja yhtenäistetään monimuotoisia ja aktiivisuustasoltaan vaihtelevia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Erityisesti kehitetään etäosallistumiskäytäntöjä. Opiskelijavaikuttamisen tavat oppilaitoksen toimintaan liittyvissä päätöksentekoprosesseissa muotoillaan selkeiksi, läpinäkyviksi, konkreettisiksi ja jatkuviksi. Opiskelijajäsenten määrää ja moninaisuutta oppilaitosten työryhmissä lisätään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti. Lisäksi hanketoiminnalla voidaan kehittää ja vakiinnuttaa ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden opiskelijakuntien välistä yhteistyötä sekä vahvistaa yhteistyöverkostoja nuorisovaltuustojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Hankkeissa vahvistetaan myös opiskelijoiden osallisuutta/osallistumista oppilaitosten toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen kohti kestävyyttä ja vihreää siirtymää.

 

2. Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin tukeminen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi

Painopiste liittyy Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteeseen 3: terveyttä ja hyvinvointia. Hanketoiminta voi kohdentua seuraavanlaisiin toimiin:

Hanketoiminnalla rakennetaan oppilaitoksen arvoista johdetut ja oppilaitosyhteisön yhdessä konkretisoimat keinot ja toimintatavat sekä vastuualueet, joilla ylläpidetään ja kehitetään opiskelijoiden hyvinvointia ja (etä)yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta. Toteuttamisen tueksi vahvistetaan oppilaitoksen henkilöstön ymmärrystä yhteisöllisyyden ja osallisuuden sekä mielen hyvinvoinnin merkityksestä motivaatioon, oppimiseen ja hyvinvointiin. Näin parannetaan heidän valmiuksiaan yhteisöllisyyden rakentamiseen. Hankkeissa vahvistetaan asuntolaohjaajien osaamista mielen hyvinvoinnin tunnistamisessa, opiskelumotivaation tukemisessa sekä yhteisöllisyyden ja työparityöskentelyn kehittämisessä. Kehitetään opettajien pedagogisen ja konsultoivan työotteen toimintamalleja opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Kartoitetaan ja vahvistetaan oppilaitosyhteisön erityisen tuen käytäntöjä hyödyntämällä KARVIn vuonna 2021 julkaistua Erityinen tuki voimavaraksi - arvioinnin kehittämissuosituksia. Hanketoiminta voi kohdistua lisäksi osaamisen ja ymmärryksen lisäämiseen siitä, miten luonto ja muu fyysinen ympäristö vaikuttavat hyvinvointiin. Kehitetään yhteisöllisiä tapoja käsitellä akuutteja kriisejä rakentavalla tavalla ja vahvistetaan aktiivista kansalaisuutta.

Hanketoiminnalla voidaan luoda myös ennaltaehkäiseviä, levitettävissä olevia käytännön ratkaisuja ja työtapoja kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyyn, häiriökäyttäytymisen vähentämiseen sekä koskemattomuuden varmistamiseen. Kehittämistyössä hyödynnetään tammikuussa 2023 julkaistavaa, aihetta käsittelevää OPH:n verkkosivustoa.
 

3. Opiskelijoiden arjenhallintataitojen vahvistaminen

Painopiste liittyy Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteeseen 3: terveyttä ja hyvinvointia. Hanketoiminta voi kohdentua seuraavanlaisiin toimiin:

Hanketoiminnalla vahvistetaan monialaisessa yhteistyössä opiskelijoiden itseohjautuvuusvalmiuksia, opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisen taitoja, opiskelutaitoja, sosiaalisia taitoja ja muita arjenhallinnan taitoja syrjäytymisen vähentämiseksi ja keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Luodaan pedagogisia toimintamalleja, joilla vahvistetaan opiskelijoiden tulevaisuususkoa ja minäpystyvyyttä. Huomioidaan erityisesti opintonsa aloittavat ja erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat.

 

4. Hyvinvointijohtamisen kehittäminen

Painopiste liittyy Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteeseen 10: eriarvoisuuden vähentäminen. Tavoitteena on taata yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja vähentää eriarvoista kohtelua sekä edistää ja kannustaa osallistumista. Hanketoiminta voi kohdentua seuraavanlaisiin toimiin:

Hanketoiminnalla kehitetään kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnin ja hyvinvointiosaamisen johtamista ammatillisissa oppilaitoksissa. Hanketoiminnalla vahvistetaan myös oppivelvollisuuden laajentumisen edellyttämää yhteistyötä ja yhteistyörakenteita esimerkiksi perusopetuksen ja nuorisotoimen kanssa. Tavoitteena on tarjota johdonmukaista tukea opiskelijoiden opintopolkuihin ja koulutusasteiden välisiin siirtymävaiheisiin (perusopetus, TUVA-koulutus, TELMA-koulutus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus) sekä koulutuksenaikaisiin siirtymiin (mm. työelämässä oppiminen).


Kehittämisverkoston valtakunnallinen koordinaatiotehtävä

Hankeverkoston kehittämistyötä seuraa, tukee ja ohjaa kaikille painopisteille yhteinen valtakunnallinen koordinaatiohanke yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Valtakunnallinen koordinaattori ja Opetushallitus suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä tilaisuuksia ja muita toimenpiteitä tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Koordinaattori on samalla myös oman verkostohankkeensa päätoteuttaja. Kiinnostus valtakunnalliseen koordinaatiotehtävään tulee ilmaista kehittämishankkeen hakemuslomakkeella. Tehtävästä kiinnostunut esittää erillisellä hakemuslomakkeella suunnitelman ja haettavan rahoituksen valtakunnallisesta koordinaatiotyöstä. Valtakunnallisen koordinaation hakemuslomake löytyy täältä.
 

Julkaisuja hankkeen kehittämistyön suunnittelun tueksi

Kuka voi hakea

Hakukelpoisia ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla on voimassa oleva järjestämislupa sekä kolmannen sektorin toimijat.

Kolmannen sektorin toimijan tai toimijoiden hankkeissa kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteishankkeen toteuttajina tulee olla kolmannen sektorin toimijan tai toimijoiden lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Kolmannen sektorin toimija voi olla hankkeen päähakija tai yhteishankkeen rahoitusta saava yhteistyökumppani. Kolmannella sektorilla tarkoitetaan yhteiskunnallista sektoria, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja kansalaistoiminta. Kolmannen sektorin toimijat voivat olla esimerkiksi järjestöjä, yhdistyksiä, osuuskuntia ja säätiöitä, kunhan edellä mainitut tunnuspiirteet niiden toimintaperiaatteissa täyttyvät.
 

Avustusten myöntämisen välttämättömät edellytykset

  • hakemus on saapunut määräajassa
  • hakija on hakukelpoinen
  • hakija on antanut määräaikaan mennessä selvityksen aikaisemmin myönnettyjen avustusten käytöstä
  • avustuksen käyttötarkoitus on käytölle asetettujen tavoitteiden mukainen
  • avustettava toiminta toteutetaan avustuksen käyttöajan rajoissa.

 

Haettava rahoitus ja rahoituskausi

Opetushallitus asettaa haettaviksi valtionavustukset sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen hakuun, jossa tavoitteina on vahvistaa opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoimintaa, tukea oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi, vahvistaa opiskelijoiden arjenhallintataitoja sekä kehittää hyvinvointijohtamista.

Tarkoitukseen on varattu valtion vuoden 2022 talousarvioon sisältyvästä momentin 4.21.29.20.21.1 määrärahasta valtionavustusta noin 5 miljoonaa euroa. Kyseessä on erityisavustus eikä sitä voi käyttää organisaation perustoiminnan rahoittamiseen.

Valtionavustusta myönnetään enintään 75 % hankkeen kokonaismenoista, joten hankkeen omarahoitusosuus on vähintään 25 %. Valtakunnallisen koordinaation avustus on enintään 90 % kokonaiskustannuksista ja hakijan rahoitusosuus vähintään 10 % kokonaiskustannuksista. Hankkeen kustannuksiin voi sisältyä hankkeen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämättömiä ohjelmisto- ja laitehankintoja, joiden osuus voi olla enintään 20 % kokonaiskustannuksista ja ostopalveluita enintään 30 % kokonaiskustannuksista. Erityisistä perustelluista syistä kustannukset voivat olla korkeammat. Avustusta voidaan kohdentaa vähäisissä määrin henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksen päiväyksestä ja päättyy 30.4.2025. Avustusta voi hakea myös lyhyempikestoisiin hankkeisiin.

Hakeminen ja hakuohjeet

Hakuaika on 28.9.-1.11.2022. Avustushakemus tulee olla jätettynä valtionavustukset-järjestelmään viimeistään 1.11.2022 klo 16.15. Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella hakijan nimissä. Sähköisen hakemuksen saapuminen annetun hakuajan sisällä täyttää määräaikaa koskevan kriteerin. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta arvioitavaksi.

Hakijan tulee tutustua yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Hankkeet toteutetaan tarkoituksenmukaisesti koottuina verkostohankkeina. Verkostojen tulee olla kehittämisteema huomioiden monipuolisia. Verkostoissa voi olla mukana esimerkiksi suomen- ja ruotsinkielisiä koulutuksen järjestäjiä, kolmannen sektorin toimijoita, työ- ja elinkeinoelämän edustajia ja muita toiminnan kannalta keskeisiä sidosryhmiä.

Verkostohankkeissa yksi koulutuksen järjestäjä tai kolmannen sektorin toimija toimii hankkeen koordinaattorina ja muut yhteistyökumppaneina. Valtionavustusta saavien yhteistyökumppaneiden tulee myös olla hakukelpoisia toimijoita. Koordinaattori hakee avustuksen verkoston puolesta. Koordinaattorin hakemuksessa esitetään yhteinen hankesuunnitelma, josta ilmenee kunkin yhteistyökumppanin osuus. Koordinaattori kerää yhteistyökumppaneilta työsuunnitelmat (sisältäen kustannusarviot) siitä, millaisin toimenpitein yhteishankkeen tavoitteet kunkin osalta saavutetaan. Koordinaattori liittää työsuunnitelmat ja kustannusarviot sekä hankkeen yhteisen kustannusarviokoonnin hakemukseen.

Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon jo olemassa olevat toimivat mallit (esim. aoe.fi) ja hakemuksessa tulee avata, mille tietoperustalle kehittämistyö rakentuu. Hankkeen kehittämistyössä tulee huomioida opiskelijoiden osallisuus ja opiskelijalähtöinen lähestymistapa. Avustettavassa hankkeessa tulee tavoitella sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat myös laajemmin levitettävissä. Levittämistyötä tulisi tehdä mahdollisuuksien mukaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

Näin hakemus arvioidaan

Kehittämishankkeiden hakemukset arvioidaan seuraavilla valintaperusteilla:

  • Hankesuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja kokonaistaloudellisuus
  • Hankkeen tarve, kehittämistyön tietoperusta ja aikaisemman tai meneillään olevan hanketoiminnan tulosten ja mallien hyödyntäminen kehittämistyössä
  • Hanketoiminnan opiskelijalähtöisyys ja opiskelijoiden osallistamisen monipuolisuus
  • Hanke- ja yhteistyöverkoston monipuolisuus
  • Suunnitelma toimintamallien levittämiseen ja juurruttamiseen sisältäen systemaattisen seurannan
  • Toimet yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistamiseksi
     

Valtakunnallisen koordinaation hakemukset arvioidaan seuraavilla valintaperusteilla:

  • Hankesuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja kokonaistaloudellisuus
  • Suunnitelma verkoston kehittämistyön tulosten ja toimintamallien levittämiseen ja juurruttamiseen sisältäen systemaattisen seurannan

Rahoituspäätökset

Päätökset tehdään, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetulle yhteyshenkilölle sekä hakijaorganisaation viralliseen sähköpostiosoitteeseen Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.