Lukiolaisen Lops-sanasto

Vaikka molemmat saavutetaan lukiossa, eivät lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto ole täysin sama asia.

Lukiokoulutus on toisen asteen yleissivistävää koulutusta, jonka avulla syvennät peruskoulussa saavuttamiasi tietoja ja taitoja sekä kasvatat osaamistasi laaja-alaisesti. Seuraat oppimistasi ja osaamistasi yhdessä opettajiesi kanssa erilaisilla arvioinnin tavoilla, kuten itse- ja vertaisarvioinnilla sekä erilaisilla tehtävillä ja opintojaksojen kokeilla. Olet suorittanut lukiokoulutuksen, kun olet suorittanut kaikki siihen vaadittavat eri aineiden oppimäärät sekä kerännyt itsellesi suorituksista vähintään 150 opintopistettä.

Lukiokoulutuksen aikana on mahdollista ottaa osaa ylioppilaskokeisiin, joiden suorittamisesta saavutat ylioppilastutkinnon. Tutkinnon avulla selvitetään, oletko omaksunut lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut opinnoillasi sellaisen kypsyyden, jota tavoitellaan lukiossa. Ylioppilaskokeita voi suorittaa melkein kaikista lukion oppiaineista: äidinkielestä ja kirjallisuudesta, toisesta kotimaisesta kielestä, vieraista kielistä, matematiikasta ja reaaliaineista. Taito- ja taideaineista ei kirjoiteta YO-kokeita, mutta niistä voi suorittaa erilliset lukiodiplomit.

 Ylioppilastutkinnosta saat lisää tietoa Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta

Koulutuksen järjestäjä on se taho, joka vastaa nimensä mukaisesti lukiokoulutuksen järjestämisestä eri oppilaitoksissa. Se hankkii opetusta ja muuta toimintaa varten tilat, rahoituksen ja tekijät, laatii yhdessä lukioidensa kanssa niiden opetussuunnitelman sekä ylläpitää lukioiden arkea. Koulutuksen järjestäjä voi olla vaikkapa kunta, säätiö tai yksityinen järjestö. Esimerkiksi Oulun kaupunki järjestää koulutusta usealle lukiolle, joilla on myös yhteinen opetussuunnitelma.

Koulutuksen järjestäjä tarvitsee lukiokoulutuksen järjestämiseksi luvan, jonka myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lue lisää opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta 

Moduulit ovat opetussuunnitelman perusteiden käsite. Ne ovat oppiaineen tai sen oppimäärän osia, joista varsinaiset lukiossasi opiskeltavat opintojaksot rakentuvat.  Voit hyötyä niihin tutustumisesta, jos haluat täsmentää itsellesi esimerkiksi oppiaineen tavoitteita. Oppiaineiden moduuleihin pääset kurkistamaan esimerkiksi ePerusteet-palvelussa.

Laaja-alainen osaaminen on kaikkien oppiaineiden opiskelua yhdistävä kokonaisuus; se antaa niille kaikille yhteiset tavoitteet. Laaja-alainen osaaminen jaetaan kuuteen osaan: hyvinvointiosaamiseen, vuorovaikutusosaamiseen, monitieteiseen ja luovaan osaamiseen, yhteiskunnalliseen osaamiseen, eettisyyteen ja ympäristöosaamiseen sekä globaali- ja monikulttuuriseen osaamiseen. Avain osa-alueiden ja niiden sisältämien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon hahmottamiseen piilee niistä löydettävistä käsitteistä, kuten hyvinvointi, vuorovaikutus, tieteet, luovuus, yhteiskunta, eettisyys, ympäristö, maailma ja kulttuurit. Kaikkiin näihin saat eväitä jokaisesta oppiaineesta – ja tarvitsetkin niitä ymmärtääksesi, mihin kaikkeen pystyt lukion aikana ja sen jälkeen avautuvassa maailmassa.

Lukiodiplomit tarjoavat sinulle mahdollisuuden osoittaa erityistä osaamistasi ja harrastuneisuuttasi taito- ja taideaineissa, joista ei voi suorittaa erillistä ylioppilaskoetta. Voit suorittaa lukiodiplomin

• kotitaloudesta
• kuvataiteesta
• käsityöstä
• liikunnasta
• mediasta
• musiikista
• tanssista
• teatterista.

Lukiodiplomi suoritetaan opintojakson aikana, ja sen laajuus on 2 opintopistettä. Lukiodiplomin suorittamalla osoitat lukiossa syventämääsi osaamista lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon rinnalla. 

Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Se tulee näkyväksi lukioyhteisösi kaikessa toiminnassa ja teidän tavassanne kohdata toisenne. Toimintakulttuuri tukee omaa aktiivisuuttasi ja yhteisöllistä toimintaasi. Siihen kuuluu, että saat osallistua yhteisesti sovittuihin asioihin, mukaan luettuna opetussuunnitelman laatimiseen.

Toimintakulttuuria ohjaavat nämä teemat:

• Oppiva yhteisö
• Osallisuus ja yhteisöllisyys
• Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
• Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Jatkuva oppiminen tarkoittaa, että ihminen voi oppia ja oppiikin koko elämänsä ajan, ei ainoastaan aktiivisina kouluvuosinaan. Oppiminen ei siis rajoitu opettajan ohjaukseen tai luokkahuoneeseen eikä varsinkaan opiskelijana oloon, vaan se voi tapahtua missä vain ja milloin vain. Jatkuva oppiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi oppia koko valveillaolosi ajan. Tärkeintä jatkuvassa oppimisessa on siihen asennoituminen niin, että on valmis koko elämänsä vastaanottamaan uusia ja innostavia asioita avoimin mielin ja pohtivasti. Perimmäisenä ajatuksena on se, ettei kukaan tule koskaan tietojen ja taitojen suhteen valmiiksi, vaan aina on jotain uutta sisäistettävää.