Toiminnallisuus
Musiikin opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat musiikkikäsitykselle, jossa musiikki ymmärretään toimintana. Musiikin avulla ihminen on yhteydessä toisiin ihmisiin, ympäristöönsä ja itseensä. Musiikin oppiaineessa painotetaan vastaavasti tekemällä oppimista. Musiikillisia toimintatapoja ovat esimerkiksi kuunteleminen, soittaminen, laulaminen, musiikkiliikunta ja musiikin tuottaminen. Toimiessaan jokainen vaikuttaa myös yhteiseen ääniympäristöön, tunneilmapiiriin ja yhdessä musisointiin.
Kokonaisvaltaisuus
Peruskoulun musiikinopetuksen ominaispiirteenä on kokonaisvaltaisuus. Ensinnäkin musiikkikasvatus tavoittaa koko ikäluokan. Toiseksi musiikillisten taitojen ja sisältöjen opettamisen lisäksi tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia. Kolmanneksi, erityisesti vuosiluokilla 1–6, musiikki ei rajoitu vain musiikin oppitunteihin vaan liittyy laajasti koulun arkeen ja juhlaan.
Musiikki kuuluu kaikille
Koska perusopetuksessa musiikin opetus on tarkoitettu kaikille, myös musiikin opetussuunnitelman perusteet kuvaavat taitoja, jotka on katsottu tärkeiksi kaikille suomalaisen perusopetuksen käyville oppilaille. Perusopetuksen musiikin oppimäärän suorittaminen menestyksekkäästi ei edellytä erityistä musiikillista harrastuneisuutta. Musiikin opetuksessa tutustutaan musiikillisiin ilmiöihin laajasti ja monipuolisesti. Arvioinnin kohteet ja kriteerit onkin kuvattu yleisinä musiikillisen toiminnan taitoina sekä kulttuurisen ymmärryksen tietoina ja taitoina.
Koska musiikkia opettavat opettajat ovat usein itse opiskelleet jossakin musiikkioppilaitoksessa, on erityisen tärkeää tiedostaa selkeästi, että perusopetuksen musiikki -oppiaine osana oppivelvollisuuden suorittamista on lähtökohdiltaan (kokonaan) eri asia kuin omassa koulutusmuodossaan annettava musiikin taiteen perusopetus (esim. tavoitteellinen musiikin laajan oppimäärän opiskelu ja harrastaminen musiikkiopistossa).
Yhteisöllisyys ja osallisuus
Perusopetuksen musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Koska musiikkia opiskellaan koulussa paljolti yhdessä soittaen, laulaen ja kuunnellen, oppiaineen luonteeseen kuuluu olennaisesti musiikillisen työskentelyn harjoittelu sekä harjaantuminen ryhmän ja yhteisön jäsenenä toimimiseen.
Musiikin opetuksella on tärkeä osa perusopetuksen yleisessä kasvatustehtävässä juuri osallisuuden ja kulttuurisen osaamisen alueilla. Siksi on tärkeää, että arviointia ei typistetä pelkästään musiikillisten tuotosten arviointiin vaan osoitetaan huomiota myös työskentelytaitoihin ja työskentelyprosessin laatuun. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista musiikin oppiaineessa painottuvat kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Musiikin opetussuunnitelman perusteiden tavoitteissa onkin tarkoituksellisesti nimetty ensimmäiseksi osa-alueeksi osallisuus ja ensimmäiseksi tavoitteeksi rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaan myönteistä yhteishenkeä yhteisössään.
Musiikki arjessa ja juhlassa
Vuosiluokkien 1–6 opetuksessa musiikki integroituu eri oppiaineiden opetukseen. Musiikin oppiaineen tavoitteita voi toteuttaa ja niiden osaamista arvioida myös esimerkiksi kielten ja liikunnan opetuksen yhteydessä.
Suomalaisessa kulttuurissa musiikki liittyy lisäksi useimpiin juhliin ja tapahtumiin. Niissä musiikin avulla välitetään yhteisön arvoja, käytäntöjä ja normeja. Musiikki on erityisen voimakas arvojen välittäjä, sillä se luo yhteisen ääniympäristön, joka tuntuu koko kehossa. Koska musiikkiin liittyy yhdessä tekeminen ja parhaimmillaan yhteiseen tekemiseen tahdistuminen, se on myös emotionaalisesti voimakas toimintatapa. Musiikilliseen harjoitteluun liittyy luontevasti useita toistoja, mikä vahvistaa opitun muistamista ja toimintatapojen vakiintumista.
Musiikin ominaispiirteillä on merkitystä myös muiden oppiaineiden ja laaja-alaisen osaamisen taitojen omaksumisessa. On kuitenkin tärkeää tarkkailla, millaista oppimista musiikilla tuetaan. Yhtäältä rytmittämällä tai laulamalla voidaan tukea ulkoa opeteltavien sisältöjen muistamista. Laulujen lyriikoilla välitetään tietoa ja käsityksiä maailmasta. Yhteismusisoinnissa harjoitellaan yhteistyötaitoja ja tavoitteellista työskentelyä. Esiintyessä saadaan kokemuksia omasta ja muiden työskentelyn tuloksista, taidoista ja vahvuuksista. Toisaalta vaikeita mutta tärkeitä kysymyksiä ovat, mitä sisältöalueita valitaan ja millaista tietoa, millaisia käsityksiä ja millaisia työskentelyn taitoja musisoimalla vahvistetaan. Kuka saa esiintyä, mitä saa esittää ja millaiseksi muodostuu esiintyjien ja yleisön suhde?
