Käsityön opetuksen tukimateriaalit kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin tueksi sisältävät oppimista tukevan arvioinnin ja opetuksen tavoitteiden avaamista. Lisäksi käsityön oppimistehtäväesimerkki avaa, miten käsityön tavoitteita ja sisältöjä sekä laaja-alaisia tavoitteita käytetään apuna oppimistehtävän suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Kuvituskuva käsityön eri materiaaleista ja työvälineistä. Keskellä kuvaa näkyy kädet, jotka pitelevät tablettia.

Oppimistehtävien suunnittelun lähtökohta on opetuksen tavoitteissa, joiden saavuttamista oppimistehtävällä tavoitellaan. Opetuksen tavoitteet ohjaavat oppimistehtävään sisällytettävien keskeisten sisältöalueiden valintaa. Lopuksi oppimista arvioidaan opetuksen tavoitteista johdettujen arvioinnin kohteiden mukaisten kriteerien perusteella. 

Kuvituskuva vuollusta lastusta.

Aluksi opettaja tekee valintoja opetuksen tavoitteiden ja niihin linkittyvien keskeisten sisältöalueiden suhteen, mikä ohjaa arviointia tavoitteiden mukaisiin arvioinnin kohteisiin. Kaikkea ei tarvitse opettaa ja arvioida jokaisessa oppimistehtävässä, vaan opetuksen tavoitteita, keskeisiä sisältöalueita ja arvioinnin kohteita voidaan ja on tarkoituksenmukaista vaihdella eri tehtävissä. Oppimistehtävän on hyvä olla yhteydessä opetussuunnitelman tavoitteisiin, sisältöalueisiin ja arvioinnin kohteisiin. Valinnoissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että oppilas voi osoittaa osaamistaan niin taidollisen kuin tiedollisen sekä affektiivisen (tunneperäisen) osaamisen alueilla.

Oppimistehtävät on syytä rajata oppilaiden ikäkauden mukaan mielekkääksi kokonaisuudeksi. Rajoitteita voidaan asettaa esimerkiksi opittavan asian tai tehtävän laajuuden, käytössä olevien materiaalien ja työvälineiden tai käytettävissä olevan ajan mukaisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppimisen kannalta on mielekästä, että oppimistehtävät sisältävät sekä aiemmin opittua oppiainesta että uusien taitojen ja tietojen oppimista. Oppiminen on prosessi, jossa uuden oppiminen rakentuu aiemmin opitun päälle. Oppimistehtävien suunnittelua voidaan lähestyä eri tavoin: onko kyseessä toimintafunktion sisältävä teos, tuotos tai opittava asia, visuaalisen tai symbolisen merkityksen sisältävä teos vai olemassa olevan tuotoksen, teoksen, opittavan asian uudistettu tai ”tuunattu” versio? Oppimistehtävien suunnittelussa on myös syytä pohtia sitä, onko kyseessä yksilötehtävä vai käytetäänkö pari- ja ryhmätyömuotoja.

Kuvituskuva ompelukoneesta

Oppilaiden aikaisemman osaamisen lähtötasoa voidaan selvittää diagnosoivalla arvioinnilla (alkukartoitus, kyselyt, keskustelut), mikä auttaa opettajaa oppimistehtävän suunnittelussa siten, että se vastaa realistisesti oppilaiden lähtötasoa. Formatiivinen arviointi on läpi prosessin jatkuvaa tiedostettua kaksisuuntaista vuoropuhelua, joka ohjaa ja tukee oppilaan oppimista ja toimintaa opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Summatiivinen arviointi indikoi oppimistehtävälle asetettujen opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Summatiivinen arviointi perustuu aina oppilaille ennalta tiedoksi annetuista opetuksen tavoitteista johdettuihin arvioinnin kohteisiin ja näin ollen oppimistulosten arviointiin. Sellaista ei arvioida, mitä ei ole opetettu. Persoonaa, temperamenttia tai muita henkilökohtaisia ominaisuuksia ei myöskään arvioida. Arvioinnin kohteet ja arvosanan muodostumisen kriteeristö on hyvä olla esillä koko oppimisen prosessin ajan.

Arvioinnin tiedottamisen periaatteista on hyvä sopia koulukohtaiset käytänteet. Samalla huoltajalle välittyy tieto siitä, miten oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan kunkin taide- ja taitoaineen kohdalla.

kirjoittaja: Antti Hilmola

Takaisin ylös

Käsityöprosessi on käsityön arvioinnin keskiössä

Kuvituskuvakollaasi teknisessä työssä mahdollisesti kohdattavista työvälineistä ja materiaaleista sinivihreällä taustalla.

Käsityössä arviointi on pitkäkestoista, monimenetelmällistä sekä työskentelyprosessin ja tietojen ja taitojen reflektointia. Arvioinnin kohteena on myös käsityötuote tai teos. Arviointitieto ja -palaute voi olla suullista, kirjallista, kuvallista tai monimediaista. Onnistuessaan arviointipalaute lisää oppilaan motivaatiota ja vahvistaa oppimisen omistajuutta. 

Arvioinnin rooli on prosessin aikana oppimista ohjaavaa ja kannustavaa (formatiivista) ja prosessin päätteeksi oppimisen tasoa kuvaavaa (summatiivista). Opettaja havainnoi samanaikaisesti oppilaan käsityöprosessia sekä formatiivista että summatiivista arviointia varten. 

Oppilaan tulee olla tietoinen käsityön tavoitteista ja arvioinnin kriteereistä ikäkaudelle sopivalla tavalla. Arviointi perustuu aina asetettuihin tavoitteisiin koko prosessia läpileikkaavasti ja oppimista tukevasti. Kuudennella vuosiluokalla arviointi perustuu arviointikriteeristöön, jossa arvioinnin kohteena on kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi. Käsityön arviointiin sisältyy työskentelytaitojen, materiaalien, valmistusmenetelmien ja tvt:n käytön arviointi. Lisäksi arvioidaan sekä oman että muiden prosessin ja tuotteiden arviointia. Arviointitaidot kehittyvät harjoittelun avulla.

Formatiivinen arviointi

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan oppimisen edistymistä. Käsityötunnilla formatiivisen arvioinnin ja palautteen on hyvä olla oppilaiden ja opettajan välistä dialogista vuorovaikutusta. Ohjaava palaute ei saisi olla ohimenevää yksisuuntaista kommentointia, vaan oppilaiden tulisi ymmärtää, osallistua keskusteluun ja mahdollisesti korjata työskentelyään keskustelun perusteella. Ohjauksen avulla oppilas voi suoriutua tehtävistä, joista hän ei itsenäisesti suoriutuisi. 

Dialoginen vuorovaikutus voi olla puhuttua, kirjallista ja/tai kuvallista viestintää, jota tallennetaan esimerkiksi oppilaan oppimispäiväkirjaan/portfolioon tai oppilashallintajärjestelmään. Formatiivinen arviointi ei edellytä opettajan itselleen keräämää dokumentointia. Opettaja ohjaa oppilasta koostamaan oppimastaan itselleen merkityksellisen ja oppimistaan edistävän kokoelman. 

Itsearviointitaidot ja vertaispalaute 

Kuvituskuvakollaasi tekstiilityössä mahdollisesti kohdattavista työvälineistä ja materiaaleista.

Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia ja niiden tulisi tuottaa oivallusta, ymmärrystä sekä vahvistavaa ja seuraaviin tavoitteisiin suuntaavia ajatuksia. Itsearvioinnissa oppilas harjoittelee tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Näiden tunnistaminen auttaa häntä asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja oppimiselleen ja seuraamaan edistymistään. Oppilaat harjoittelevat ohjatusti sekä oman että vertaisten työskentelyn ja työn arviointia. Vertaispalautteen kohdentaminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen vaativat harjoittelua ja opettajan ohjausta. Vertaispalautteen tulisi tyyliltään olla rakentavaa ja kannustavaa. 

Opettajan tehtävänä on ohjata, tukea ja rohkaista oppilaita kehittämään itsearviointitaitojaan ja vertaispalautteen käyttöä. Kehittyessään arvioijana oppilas tunnistaa oppimista edistävät työskentelytapansa ja ohjauksen avulla suoriutuu haastavistakin itsearvioinnin ja vertaispalautteen tehtävistä. 

Summatiivinen arviointi 

Summatiivinen arviointi on toteavaa ja sen tehtävä on summata tietyn oppimisen jakson oppimistehtävän suoritus tai koko vuosiluokan osaaminen. Arvosana toimii instrumenttina kuvaamaan oppilaan osaamisen senhetkistä tasoa. Opettajan ei tulisi kannustaa antamalla parempia arvosanoja kuin oppilaan todellinen osaaminen edellyttää.

Oppilaan ja hänen huoltajiensa on hyvä olla tietoisia arvioinnin kohteista ja näytöistä, jotka vaikuttavat arvosanan muodostumiseen. Heidän olisi hyvä ymmärtää, että arvosanaan vaikuttaa kokonainen käsityöprosessi ja sen toteuttaminen. Käsityön arvioinnin ei ole hyvä perustua pelkästään opettajan tekemiin havaintoihin tunneilla eikä valmistettuun tuotteeseen. Oppilaan tuottama tieto kokoamaansa portfolioon on tärkeä osa summatiivista arviointi. Portfoliossa oppilas sekä pohtii että perustelee valintojaan ja osoittaa aineenhallintaansa kuvallisesti ja sanallisesti käsityön käsitteistöä käyttämällä. Portfolio antaa mahdollisuuden yksilölliseen ilmaisuun ja monipuoliseen osaamisen näyttämiseen. 

Ne näytöt, jotka vaikuttavat summatiiviseen lukuvuosiarviointiin, tulee opettajan dokumentoida valitsemallaan tavalla. 

Lopuksi

Käsityöprosessissa painottuvat valitut tavoitteet, sisällöt ja arvioinnin kohteet. Opettajan tulisi tarkastella näitä osa-alueita kokonaisvaltaisesti arviointia tehdessään. Kuudennella vuosiluokalla arvioidaan vain niitä tavoitteita, jotka paikallisessa opetussuunnitelmassa on kohdennettu tälle vuosiluokalle.

kirjoittajat: Jaana Anttonen ja Auli Saarinen

Takaisin ylös

Tämä esimerkki avaa, miten käsityön tavoitteita ja sisältöjä sekä laaja-alaisia tavoitteita käytetään apuna oppimistehtävän suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Oppimistehtävä on laaja ja antaa mahdollisuudet erilaisiin toteutustapoihin käytössä olevat resurssit huomioon ottaen. Oppimistehtävä sopii integroitavaksi myös muiden oppiaineiden kanssa. Ennen oppimistehtävän toteuttamista on rajattava tavoitteet ja työskentelylle varattava aika sekä käytettävissä olevat materiaalit, työmenetelmät ja työtavat. Tällaisenaan oppimistehtävän toteuttaminen vie aikaa yhden lukukauden. Tehtävää on kuitenkin mahdollista rajata toteutettavaksi lyhyemmässä ajassa (esimerkiksi säilytysvälineen voi jättää tekemättä). Oppimistehtävä toimii myös mallina omien oppimistehtävien suunnittelulle.

Käsityön oppimistehtävien tuotoksena syntyy esimerkiksi oppilaiden itsensä valmistamia pelejä
Kuva: Marjo Malinen

Oppimistehtävän tavoitteena on suunnitella ja valmistaa ryhmätyönä peli ja sille sopiva säilytysväline. Työssä tulee käyttää sekä tekstiilityön että teknisen työn työtapojen mukaisia materiaaleja ja niiden työmenetelmiä ja -tapoja. Peli ja sen säilytysväline voivat molemmat olla monimateriaalisia.  Esimerkiksi pelilauta voi olla kankainen, pelin osat voivat olla huovutettuja ja 3D-tulostettuja ja säilytysväline voi olla puinen. Ennen suunnitteluvaiheen alkua ryhmille voidaan järjestää työpajoja, joissa kerrataan erilaisia työmenetelmiä ja -tapoja sekä ideointityöpajoja. Ryhmä suunnittelee yhdessä pelin. Pelin suunnitteluun on mahdollista käyttää myös muiden oppiaineiden tunteja: esimerkiksi kuvataiteen tunteja pelin ulkoasun visuaaliseen suunnitteluun, äidinkielen tunteja peliohjeiden kirjoittamiseen ja ympäristöopin ja historian tunteja pelin sisällön suunnitteluun. Käytettävistä resursseista riippuen, on mahdollista etukäteen rajata esimerkiksi pelin kokoa tai työhön käytettävää aikaa. Koko työskentelyn ajan ryhmä tekee muistiinpanoja suunnitelmistaan, kokeiluistaan ja työskentelystään. Nämä kirjalliset ja kuvalliset muistiinpanot ryhmä kokoaa dokumentiksi, jossa he esittävät tuotteen koko valmistusprosessin ja arvioivat sen onnistumista.

Takaisin ylös

Työskentelyn aikana ideoit (S1), suunnittelet (S2), kokeilet (S3), teet (S4), sovellat (S5), dokumentoit ja arvioit (S6) sekä huolehdit työturvallisuudesta (S5).

Tämän oppimistehtävän aikana:

  • Osallistut kokonaisen käsityöprosessin toteuttamiseen pelin ja sen säilytysvälineen suunnittelussa, valmistuksessa ja arvioinnissa. Dokumentoit prosessia. (S1-S6, L2, L5, L6)
  • Teet suunnitelman työstäsi yhdessä ryhmäsi kanssa huomioiden esteettiset ja tekniset seikat sekä tuotteen toimivuuden. Suunnitelmassa on huomioitu vaatimus tekstiilityön ja teknisen työn materiaalien ja työmenetelmien käytöstä. (S2, L1)
  • Kuvituskuvakollaasi, jossa yläpuolella on mittanauha ja alapuolella neuloja sekä leikkurit.
    Osallistut työn valmistamiseen työstäen tarkoituksenmukaisesti erilaisia materiaaleja sekä valitset työhön sopivia työskentelymenetelmiä käyttäen käsityön käsitteitä. (S4, L4)
  • Työskentelyn aikana kirjoitat ja piirrät suunnitelmia, otat kuvia, kirjoitat muistiin mitä ja miten teit hyödyntäen tieto- ja viestintäteknologiaa. (S2, L4, L5)
  • Kokeilet erilaisia materiaaleja ja työhön sopivia työmenetelmiä. Harjoittelet tulevia työvaiheita kokeilumateriaaleille. (S3, S5)
  • Huomioit työvälineiden käytössä sekä eri materiaalien kanssa toimiessasi turvallisuuden. Suojaat itsesi ja huolehdit, etteivät toimesi aiheuta vaaraa muille. (S5, L3, L6)
  • Ymmärrät, mitä työvaiheita tuotteen valmistaminen vaatii (S2, L1, L6) ja mikä on oman työskentelyn vaikutus työn valmistuksessa (L1, L6, S4).
  • Käytät materiaaleja tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti ja ymmärrät, miten kulutus ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaareen. (S4, S5, L3)
  • Valmistat toimivan, ekologisesti kestävän tuotteen työskentelyyn varatussa ajassa. Käytät käsityön tekemiseen tarvittavia työvälineitä, koneita ja laitteita tarkoituksenmukaisesti. (S4, S5, L3, L7)
  • Osallistut oman ja ryhmän työskentelyn tarkasteluun. Annat vertaispalautetta ryhmän jäsenille. (S6, L2, L5)

Tuotteen valmistuttua sinulla on seuraavat asiat tehtynä:

  • Osallistuit työpajaan ja testasit eri työtapoja ja materiaaleja. Dokumentoit kokeilut. (T2, T6)
  • Tutustuit erilaisiin pelityyppeihin ja pelien ominaisuuksiin ja ideoit omia pelejä.(T1, T2, T3)
  • Suunnittelit yhdessä ryhmän kanssa pelin ja pelivälineet 3D-ohjelmalla tai käsin piirtämällä. (T3, T6)
  • Suunnittelit yhdessä ryhmän kanssa pelille sopivan ja tarkoituksenmukaisen säilytysvälineen. (T3)
  • Teit yhdessä ryhmän kanssa työohjeen ja suunnittelitte työjärjestyksen. (T3)
  • Kuvituskuvakollaasi, jossa yläpuolella on piirilevy ja alapuolella kangaspino ja pari naulaa.
    Käytit työssä vähintään yhtä tekstiilityön työtapojen materiaalia ja sille sopivaa työtapaa tarkoituksenmukaisesti. (T4, T5)
  • Käytit työssä vähintään yhtä teknisen työn työtapojen materiaalia ja sille sopivaa työtapaa tarkoituksenmukaisesti. (T4, T5)
  • Työskentelit työturvallisuuden huomioon ottaen. (T5)
  • Valmistit yhdessä ryhmän kanssa pelin ohjeineen ja sen säilytysvälineen. Molemmat ovat viimeisteltyjä ja toimivia. (T2, T5)
  • Testasit pelin toimivuutta työskentelyn eri vaiheissa ja teit siihen parannuksia. (T7)
  • Huomioit pelin ja sen säilytysvälineen suunnittelussa ja valmistuksessa materiaalien taloudellisen käytön sekä pelin elinkaaressa kestävän kehityksen. (T8)
  • Arvioit omaa työskentelyäsi prosessin aikana ja annoit vertaispalautetta ryhmäsi jäsenille tai toiselle ryhmälle. Esimerkiksi prosessin lopussa voidaan pitää pelitunti, jolloin oppilaat testaavat toistensa pelejä ja antavat niistä palautetta. (T7)
  • Ryhmäsi on tehnyt yhteisen dokumentin, josta käy ilmi prosessin eteneminen. (T2, T6)
  • Ryhmäsi on arvioinut työn ja työskentelyn onnistumista ja esittänyt arvioinnin dokumentissa. (T1, T7)

Ryhmä kokoaa työskentelystään dokumentin, joka kuvaa ryhmän työskentelyä ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Missä järjestyksessä työ valmistui? Käyttäkää apuna ottamianne kuvia työskentelyn eri vaiheista.
  • Millainen valmis työ on?
  • Kuvituskuva. Valmis peli käsityön keinoin valimistettuna.
    Kuva: Marjo Malinen
    Mitä materiaaleja työssä on käytetty? 
  • Millaisia oivalluksia saitte työskentelyn aikana? Mitä uutta opitte? Mitä olisi kannattanut tehdä toisin?
  • Missä kohtaa kiinnititte huomiota työturvallisuuteen?
  • Miten työskentely sujui? Millainen työnjako ryhmässä oli? 
  • Mitä tuotteelle tapahtuu tämän jälkeen? Miten sitä käytetään ja kuka sitä käyttää? Mitä tuotteelle tapahtuu sen jälkeen, kun sitä ei enää käytetä?

Käytettävissä olevat materiaalit ja työmenetelmät:

Käytettävissä olevat materiaalit ja työmenetelmät on rajattava käytettävissä olevien resurssien  mukaan. Työssä materiaaleina ja työmenetelminä voi olla esimerkiksi:

  • erilaiset kankaat ja langat (esim. villa, puuvilla, pellava, viskoosi)
  • puu, metalli, muovi
  • kankaanpainanta, värjäys, ompelu, kirjonta, huovutus 
  • liitokset (puu- ja metalli), pintakäsittely
  • kierrätysmateriaalit.

Vaihtoehtoiset materiaalit ja työmenetelmät, joita voit lisätä työhösi:

  • elektroniikka ja virtapiiri (esim. ääni, valo)
  • 3D-tulostus (esim. pelinappulat, noppa)
  • koodaus (esim. Micro:bit, ajastin, noppa)
Kuvituskuva. Elektroniikka ja virtapiiri käsityön oppimistehtävässä
Kuva: Marjo Malinen
Takaisin ylös

Tässä esimerkissä oppilaan työskentelyä ja oppimista arvioidaan tavoitteiden T1–T8 mukaan. Lihavoitu osaamisen tason kuvaus alla olevien taulukoiden teksteissä on opettajan omaa sanoitusta kriteerien yleisestä tekstistä. Osaamisen kuvaukseen on lisätty vastaava osaamisen kuvaus oppimistehtävään liittyvän esimerkin avulla.

Käsityön tavoitteet ja arviointi

Tavoite 1

Vahvistaa oppilaan kiinnostusta käsin tekemiseen sekä innostaa keksivään, kokeilevaan ja paikallisuutta hyödyntävään käsityöhön

Sisältöalueet: S1–S6

Tavoite on suunnattu opettajan opetuksen tueksi ja läpäisee kaikki käsityön tavoitteet. Tavoitteen toteutuminen tulee arvioiduksi muiden tavoitteiden toteutumisen aikana.

Tavoite 2

Ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi

Sisältöalueet: S1–S6

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet: Oppilas toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin, johon sisältyy oman työn suunnittelu, valmistus ja työskentelynaikainen arviointi. Hän dokumentoi prosessia.

Arvioinnin kohde: Oman työn suunnittelu, valmistus, arviointi ja prosessin dokumentointi

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas tunnistaa käsityöprosessin osat.
Oppilas toteuttaa jonkin käsityöprosessin osan opettajan konkreettisesti 

ohjaamana ja dokumentoi sen. 

Oppilas valmistaa osan pelistä toisen oppilaan tai opettajan suunnitelman mukaisesti. Opettaja auttaa oppilasta työskentelyn eri vaiheissa. Oppilas dokumentoi omaa työskentelyään.

Oppilas toteuttaa käsityöprosessin keskeiset osat opettajan ohjaamana.

Oppilas dokumentoi joitakin 

käsityöprosessin vaiheita.     

Oppilas suunnittelee ja valmistaa osan pelistä sekä arvioi sen opettajan ohjaamana. Oppilas osallistuu ryhmän yhteiseen suunnittelun ja työskentelyn dokumentointiin.

Oppilas toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin ja dokumentoi sen eri vaiheita.

Oppilas suunnittelee, valmistaa osan pelistä ja arvioi työtään opettajan antamien ohjeiden mukaan. Oppilas osallistuu ryhmän yhteiseen suunnittelun ja työskentelyn dokumentointiin ja arviointiin.

Oppilas toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin itsenäisesti ja dokumentoi käsityöprosessin vaiheet.

Oppilas pohtii omaa työskentelyään.

Oppilas suunnittelee ja valmistaa osan pelistä sekä arvioi työtään. Oppilas dokumentoi ja arvioi koko prosessin ryhmänsä kanssa ja pohtii omaa työskentelyään.

Tavoite 3

Opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

Sisältöalueet: S1–S4

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet: Oppilas suunnittelee ja valmistaa yksin tai ryhmässä käsityötuotteen tai teoksen, jossa toteutuu perustellut, esteettiset ja tekniset ratkaisut. 

Arvioinnin kohde: Tuotteen valmistaminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Oppilas suunnittelee tai valmistaa tuotetta tai teosta opettajan konkreettisesti ohjaamana.

Oppilas valmistaa pelin osan opettajan avulla.

Oppilas valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaan perustuvan tuotteen tai teoksen opettajan ohjaamana.

Oppilas valmistaa opettajan ohjeiden avulla yhdessä ryhmänsä kanssa pelin, jossa on käytetty sekä tekstiili- että teknisen työn työpajoja ja materiaaleja.

 Oppilas valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaan perustuvan tuotteen tai teoksen, jossa on huomioitu esteettisyys ja toimivuus.
Oppilas valmistaa yhdessä ryhmänsä kanssa pelin, jossa on käytetty sekä tekstiili- että teknisen työn työpajoja ja materiaaleja. Peli toimii tarkoituksenmukaisesti ja on ulkoasultaan huoliteltu.

Oppilas valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaan perustuvan tuotteen tai teoksen, jossa on huomioitu esteettisyys ja toimivuus. 

Oppilas arvioi ja perustelee tuotteen esteettisiä  tai toiminnallisia ratkaisuja.

Oppilas valmistaa yhdessä ryhmänsä kanssa pelin, jossa on käytetty sekä tekstiili- että teknisen työn työpajoja ja materiaaleja. Peli toimii tarkoituksenmukaisesti ja on ulkoasultaan siisti. Oppilas arvioi pelin toimintaa perustellen.

Tavoite 4

Ohjata oppilasta tunnistamaan käsitteistöä sekä tuntemaan monia erilaisia materiaaleja ja työstämään niitä tarkoituksenmukaisesti

Sisältöalueet: S3, S5

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet: Oppilas käyttää käsityön käsitteistöä ja tuntee erilaisia käsityön materiaaleja. Hän työstää tarkoituksenmukaisesti erilaisia materiaaleja ja valitsee niihin sopivia valmistusmenetelmiä. 

Arvioinnin kohde: Käsityössä käytettävien materiaalien ja valmistusmenetelmien valinta, yhdistäminen ja työstäminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas tunnistaa joitakin käsityön työvälineitä, materiaaleja ja valmistusmenetelmiä opettajan 

konkreettisesti ohjaamana.

Oppilas tunnistaa työssä joitakin työssä käytettyjä työvälineitä, materiaaleja  ja valmistusmenetelmiä opettajan avulla.

Oppilas tunnistaa ja nimeää käsityön käsitteistöä ja käyttää käsityön työvälineitä, materiaaleja ja valmistusmenetelmiä opettajan ohjaamana.

Oppilas tunnistaa ja nimeää joitakin työssä käytettyjä työvälineitä, materiaaleja ja valmistusmenetelmiä opettajan ohjaamana.

Oppilas tuntee ja osaa käyttää käsityön käsitteistöä. 

Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttää eri materiaaleja ja 

valmistusmenetelmiä tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas käyttää pelin valmistamiseen liittyvää käsityön käsitteistöä. Oppilas valitsee peliin sopivat materiaalit ja niihin soveltuvat työvälineet ja valmistusmenetelmät.

Oppilas käyttää käsityön käsitteistöä monipuolisesti.

Oppilas valitsee, yhdistää ja käyttää taitavasti eri 

materiaaleja ja valmistusmenetelmiä soveltaen niitä tarkoituksenmukaisesti. 

Oppilas käyttää peli valmistamiseen liittyvää käsityön käsitteistöä monipuolisesti. Oppilas valitsee peliin sopivat materiaalit ja niihin soveltuvat työvälineet ja valmistusmenetelmät taitavasti.

Tavoite 5

Kannustaa oppilasta toimimaan pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti, huolehtimaan turvallisesta työskentelystä sekä valitsemaan ja käyttämään työhön sopivaa välineistöä

Sisältöalueet: S1–S5

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet: Oppilas toimii pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti ja työskentelee työturvallisuusohjeita noudattaen. Hän valitsee ja käyttää työhön sopivaa välineistöä.

Arvioinnin kohde: Työskentelytaidot

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Oppilas työskentelee pitkäjänteisesti, vastuullisesti ja turvallisesti opettajan ohjaamana. 

Oppilas harjoittelee tavoitteellista työskentelyä.

Oppilas tietää käsityössä käytettävien työvälineiden ja laitteiden toimintaperiaatteita ja osaa käyttää niitä opettajan ohjaamana. 

Oppilas osallistuu työn valmistamiseen. Opettaja ohjaa häntä työvälineiden valinnassa, niiden käytössä ja työskentelyssä.

Oppilas työskentelee pitkäjänteisesti, vastuullisesti ja turvallisesti opettajan ohjaamana. 

Oppilas harjoittelee tavoitteellista työskentelyä.

Oppilas tietää käsityössä käytettävien työvälineiden ja laitteiden toimintaperiaatteita ja osaa käyttää niitä opettajan ohjaamana. 

Oppilas osallistuu työn valmistamiseen. Opettaja ohjaa häntä työvälineiden valinnassa, niiden käytössä ja työskentelyssä.

Oppilas ottaa vastuuta omasta työskentelystään sekä toimii pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

Oppilas tietää käsityössä käytettävien työvälineiden ja laitteiden toimintaperiaatteita ja osaa käyttää niitä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas osallistuu työn valmistamiseen monipuolisesti ja tavoitteellisesti. Oppilas osaa pohtia työvaiheiden tarkoituksenmukaista järjestystä. Hän osaa käyttää työssä tarvittavia työvälineitä turvallisesti.

Oppilas työskentelee vastuuntuntoisesti, pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

Oppilas huomioi

työturvallisuuden omassa ja toisten kanssa työskentelyssä.

Oppilas tietää käsityössä käytettävien työvälineiden ja laitteiden toimintaperiaatteita ja osaa valita niistä tarkoituksenmukaisimmat.

Oppilas osallistuu työn eri vaiheisiin monipuolisesti, tavoitteellisesti ja vastuuta kantaen. Oppilas osaa pohtia työvaiheiden tarkoituksenmukaista järjestystä. Hän osaa valita työhön tarvittavat työvälineet ja käyttää niitä turvallisesti.

Tavoite 6

Opastaa oppilasta käyttämään tieto– ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa

Sisältöalueet: S1–S2, S6

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet: Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa.

Arvioinnin kohde: Tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen omassa työskentelyssä

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa jonkin käsityöprosessin vaiheen aikana opettajan konkreettisesti ohjaamana.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa esimerkiksi suunnittelussa yhdessä opettajan kanssa.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opettajan ohjaamana käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa. 

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa suunnittelussa, valmistamisessa ja dokumentoinnissa. Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa ohjeistuksen mukaisesti käsityön suunnittelussa, valmistamisessa ja käsityöprosessin dokumentoinnissa. 

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa suunnittelussa, valmistamisessa ja dokumentoinnissa saamiensa ohjeiden mukaisesti.

Oppilas käyttää itsenäisesti oman käsityöprosessinsa eri vaiheisiin ja niiden dokumentointiin sopivia tieto- ja viestintäteknologian välineitä.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa suunnittelussa, valmistamisessa ja dokumentoinnissa saamiensa ohjeiden mukaisesti. Oppilas tuottaa monipuolista sisältöä dokumentointiin. Oppilas osaa itsenäisesti valita työskentelyyn sopivan tieto- ja viestintäteknologian välineen.

Tavoite 7

Ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaista käsityöprosessia

Sisältöalueet: S6

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet: Oppilas arvostaa omaa ja muiden työtä sekä tarkastelee omaa käsityöprosessiaan ja tarvittaessa muuttaa työskentelyään. Hän antaa vertaispalautetta käsityöprosessista.

Arvioinnin kohde: Oman työn ja käsityöprosessin tarkastelu, vertaispalautteen antaminen

Osaamisenkuvaus arvosanalle 5 Osaamisenkuvaus arvosanalle 7 Osaamisenkuvaus arvosanalle 8 Osaamisenkuvaus arvosanalle 9

Oppilas harjoittelee oman työn ja käsityöprosessin tarkastelua sekä vertaispalautteen antamista opettajan konkreettisesti ohjaamana.

Oppilas tekee työskentelystä joitakin huomioita opettajan kysymysten avulla.

Oppilas osallistuu oman työn ja käsityöprosessin tarkasteluun sekä vertaispalautteen antamiseen opettajan ohjaamana.

Oppilas osaa tehdä työskentelystä huomioita ja oivalluksia opettajan kysymysten avulla.

Huomiot ja palaute ovat asiallisia.

Oppilas osallistuu rakentavasti oman työn ja käsityöprosessin tarkasteluun.

Oppilas osallistuu tarkoituksenmukaisesti vertaispalautteen antamiseen.

Oppilas pyrkii huomioillaan ja antamallaan palautteella viemään työtä eteenpäin. Oppilas tuo havaintojaan ja oivalluksiaan ilmi itsenäisesti.

Oppilas tarkastelee realistisesti omaa työtään ja käsityöprosessiaan.

Oppilas antaa aktiivisesti rakentavaa vertaispalautetta käsityöprosessista.

Oppilaalla on realistinen näkemys omista taidoistaan ja työskentelystään.

Oppilas antaa itsenäisesti rakentavaa palautetta, joka edistää muiden työtä.

Tavoite 8

Herättää oppilas arvioimaan kulutusta ja tuotantotapoja kriittisesti

Sisältöalueet: S1–S3, S5

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet: Oppilas tarkastelee kulutus- ja tuotantotapoja monipuolisesti. Hän valmistaa tuotteitaan materiaalitaloudellisesti.

Arvioinnin kohde: Kulutus- ja tuotantotapojen pohdinta

Osaamisenkuvaus arvosanalle 5 Osaamisenkuvaus arvosanalle 7 Osaamisenkuvaus arvosanalle 8 Osaamisenkuvaus arvosanalle 9

Oppilas valitsee ja käyttää materiaaleja taloudellisesti opettajan konkreettisesti ohjaamana.

Oppilas ei osaa valita pelin materiaaleja, eikä käyttää niitä taloudellisesti ilman opettajan apua.

Oppilas pohtii kulutus- ja tuotantotapoja opettajan ohjaamana.

Oppilas valitsee ja käyttää materiaaleja taloudellisesti opettajan ohjaamana.

Oppilas pohtii pelin käyttötarkoitusta ohjaavien kysymysten avulla.

Oppilas tarvitsee opettajan ohjausta pelin materiaalien valinnassa ja taloudellisessa käytössä.

Oppilas osaa kertoa miten kulutus- ja tuotantotavat vaikuttavat tuotteen elinkaareen.

Oppilas valmistaa tuotteitaan materiaalitaloudellisesti. 

Oppilas osaa kertoa pelin käyttötarkoituksesta ja elinkaaresta.

Oppilas valitsee peliin sopivat materiaalit ja käyttää niitä taloudellisesti.

Oppilas tarkastelee monipuolisesti kulutus- ja tuotantotapojen vaikutusta tuotteen elinkaareen. 

Oppilas valmistaa tuotteitaan materiaalitaloudellisesti ja perustelee valintojaan.

Oppilas osaa kertoa pelin käyttötarkoituksesta monipuolisesti. Hän osaa ottaa pelin elinkaaren huomioon jo suunnitteluvaiheessa esimerkiksi pohtimalla pelin eri osille jatkokäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia.

Oppilas valitsee peliin sopivat materiaalit ja käyttää niitä taloudellisesti. Hän perustelee tekemänsä ratkaisut.

 

Kuvituskuva. Käsityön keinoin valmistettuja pelejä.
Kuva: Marjo Malinen
Oppimistehtävä inspiroi oppilaita suunnittelemaan ja toteuttamaan pelejä monin erilaisin materiaalein ja työmenetelmin. 

Tutustu myös vuosiluokan 7–9 oppimistehtäväesimerkkeihin:

Takaisin ylös

  • Kuvituskuva 3D-tulostimesta
    Mikä tekee tästä projektista nimenomaan käsityötä? Millaisia ratkaisuja otetaan mukaan, jotta työskentely on käsityötä? Työ ei saisi lipsahtaa askartelun puolelle.
  • On hyvä huomioida, että aina lopputulos ei ole laadukas tai viimeistelty, vaan peli jää prototyypin tasolle. Myös prototyyppi voi olla tavoiteltu lopputulos, mikä on huomioitava arvioinnissa.
  • Kyseessä on ryhmätyö. On hyvä ohjata oppilaita pohtimaan, kuka valmiin työn saa. Saako joku ryhmäläinen työn, jääkö se koululle, lahjoitetaanko se johonkin? Esimerkiksi ryhmä voi suunnitella pelin oppimispeliksi 1. luokkalaisille tai lahjoittaa pelin oman koulunsa alkuopetukseen.
  • Mitä pelille tapahtuu, kun se tulee käyttöikänsä päähän? Miten materiaalit kierrätetään?
  • Miten oppimistehtävä toimisi monialaisena oppimiskokonaisuutena? Miten monialaisuus otettaisiin huomioon arvioinnissa?
  • Mikäli työ toteutetaan monen oppiaineen yhteisprojektina, työ arvioidaan näiden oppiaineiden arviointikriteerien mukaan.
  • Miten tehtävää voi eriyttää oppilaille, jotka ovat edistyneet muita pidemmälle ? Esimerkiksi materiaalitietoutta voi lisätä ja oppilaita ohjata kertomaan ja pohtimaan dokumentoinnissa materiaalien hoito-ohjeita ja työn hintaa.
    Kuvituskuva veitsestä, jolla vuoletaan puuta.
  • Miten tehtävää voi eriyttää oppilaille, jotka tarvitsevat lisää harjoitusta? 
  • Miten monilukutaito ilmenee käsityön oppimistehtävissä?
  • Tämän esimerkin mukaisessa oppimistehtävässä kaikki käsityön tavoitteet ovat läsnä. Oppimistehtävät voivat muodostua myös muutaman tavoitteen ympärille. Tällöin käsityöprosessi on ositettu.
Kuvituskuva. Valmiita pelejä käsityön keinoin valmistettuna.
Kuva: Marjo Malinen

kirjoittajat: Satu Jalomäki, Marjo Malinen, Tiina Tammi

Takaisin ylös
Sivun kuvitusta on toteutettu Canva.com-kuvapankkipalvelun avulla.