Tässä oppimistehtävän kuvauksessa havainnollistetaan kuvataiteen sisältöalueiden hyödyntämistä sekä tavoitteiden ja arvioinnin välistä suhdetta sekä monipuolisia arvioinnin tapoja kuvataiteen prosessiarvioinnissa.
Esimerkkitehtävä on toteutettu keväällä 2023 Tampereen yliopiston normaalikoulun 6. luokalla. Tehtävänä oli tutustua nykytaiteeseen ja suunnitella ja toteuttaa veistos näiden havaintojen pohjalta.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataiteen opetus on jaettu vuosiluokkakohtaisiin teemoihin.
Kuudennen luokan teemana on "taiteilija yhteiskunnassa". Olemme lukuvuoden aikana tarkastelleet taidetta tästä näkökulmasta ja tutustuneet hyvin erilaisiin taiteilijoihin, jotka ovat vaikuttaneet eri aikakausina ja erilaisissa kulttuureissa.
Oppimistehtävä opetussuunnitelmaa toteuttamassa
Oppilailla oli juuri ollut ympäristöopin jakso, jossa he olivat tutustuneet Aasiaan, maapallon suurimpaan maanosaan. Kuvataiteen tunneille sisältöjä valittiin paikallisen opetussuunnitelman tarkennuksen mukaisesti. Erityisen painotuksen sai tämän vuoksi S3 Taiteen maailmat -sisältöalue, vaikka sisältöjä oli myös muilta alueilta.
Paikallisessa tarkennuksessa sisältöalue S3 ohjaa käsittelemään kulttuuri-identiteetin vaikutusta taiteen tekemiseen ja vastaanottamiseen. Lisäksi siinä ohjataan tarkastelemaan taiteilijoiden eri rooleja eri aikoina ja erilaisissa kulttuureissa sekä tutustumaan taideammatteihin, kuten kuvataiteilija. Oppilaita ohjataan pohtimaan taiteen merkitystä ja vaikutusta omassa elämässä sekä tarkastelemaan taiteen sanomaa ja viestintää eri aikoina ja erilaisilla foorumeilla: Mitä taide on? Kuka määrittelee, mikä on taidetta? Miksi taidetta tehdään?
6. luokan kuvataiteessa vuoden aikana tarkasteltiin erityisesti nykytaidetta eri puolilla maailmaa. Koska ympäristöopissa oli tarkastelun kohteena Aasia, nostettiin kuvataiteen tunneille tarkasteltavaksi japanilainen taide.
Työskentelyn materiaaliksi valikoitui savi, sillä olimme ennen tätä tehtävää tehneet käyttöesineitä savesta. Saventyöstötekniikat olivat luokalle ennestään tuttuja. Käyttöesineitä tehtäessä olimme kerranneet perustekniikat, kuten nipistely-, makkara-, ja levytekniikat sekä saven liittämisen ja massoittelun. Tuntui luontevalta jatkaa samalla materiaalilla ja syventää taitoja.
Oppimistehtävän tavoitteet
Oppimistehtävän tavoitteena oli, että oppilas käyttää suunnitteluvaiheessa apuna luonnostelua sekä tiedonhakua ja -soveltamista (T3). Jo suunnitteluvaiheessa oppilas joutui miettimään, millainen saven muotoilutekniikka olisi työtä toteutettaessa paras vaihtoehto. Oppilaan tuli siis soveltaa omassa työssään aiemmin omaksumiaan saventyöstämisen tekniikoita ja ratkaista kolmiulotteisen rakentelun haasteita itse keksimällä (T4). Suunnitteluvaiheen lisäksi oppilas sai soveltaa käytännössä saven muotoilutekniikoita, kun työskentelyprosessissa eteen tuli odottamaton, uusi haaste.
Tehtävässä tutustuttiin nykytaiteen kuvailmaisuun ja sitä kokeiltiin omassa työssä (T9). Lisäksi oppilas pohti, mitä merkitystä taiteen tekemisellä on eri ihmisille, niin tekijälle itselleen kuin sen vastaanottajalle (T10).
Työskentelyn alussa tutustuttiin sisältöihin ja suunniteltiin omaa työtä
Japanilainen popkulttuuri oli monille oppilaille hyvin tuttua. Manga ja anime olivat useimmille hyvin tärkeitä. Pelien maailmat ja hahmot sekä erityisesti neo-punk, Pokemon ja cosplay, jotka nousevat japanilaisesta pop-kulttuurista, olivat heille läheisiä ilmiöitä. Opettaja esitteli lyhyesti perinteisempää japanilaista taidetta, kuten Hokusain puupiirroksia ja japanilaista kalligrafiaa. Oppilaat tekivät havaintoja ja keskustelivat siitä, miten luonto on vaikuttanut taideaiheisiin ja arkkitehtuuriin ja miten luontosuhde on japanilaisessa kulttuurissa tärkeä.
Seuraavaksi oppilaat tutustuivat opettajan ohjaamana Yayoi Kusamaan, japanilaiseen nykytaiteilijaan. Oppilaat katsoivat Kusaman tuotantoa ja työskentelyä esitteleviä lyhyitä videoita. Oppilaat tutustuivat erityisesti hänen toteuttamiinsa veistoksiin ja installaatioihin. Sen jälkeen oppilaat keskustelivat pareittain ja ryhmänä siitä, millaiset asiat voivat inspiroida taiteilijoita, ketkä voivat tehdä taidetta ja miksi taidetta pitää saada tehdä. Oppilaat pohtivat myös sitä, mistä Kusaman tekemän taiteen voi tunnistaa ja millaisista lähtökohdista hän aloitti taiteilijan uransa. Tämän jälkeen oppilaat alkoivat luonnostella havaintojaan ja ajatuksiaan kuvataidevihkoon piirtäen, maalaten ja kirjoittaen.
Oppilaiden tehtävänä oli suunnitella taide-esine, jossa näkyy jonkinlainen luonnonmuoto ja orgaanisuus sekä käyttää Kusaman kuvailmaisua oman työnsä lähtökohtana. Suunnitteluvaiheen aikana oppilaat pohtivat sitä, miten käyttöesine ja taide-esine voisivat erota toisistaan vai eroavatko ne jotenkin. Aikaisemman tehtävän yhteydessä oppilaat olivat miettineet paljon esineiden käyttötarkoituksia ja muotoilua.
Tässä tehtävässä oppilaat keskittyivät miettimään, mikä tekee esineestä taide-esineen. Pohdinnoissa sivuttiin kysymystä siitä, mikä on taidetta ja kuka sanoo, mikä on taidetta. Oppilaat keskustelivat taidekäsityksistään pienissä ryhmissä. Sitten pienryhmät jakoivat ajatuksiaan ja näkemyksiään kaikille oppilaille.
Havainnointia, ajattelua ja työskentelyä kädet savessa
Oppilaat joutuivat suunnitteluvaiheessa miettimään, mikä tekniikka soveltuisi parhaiten juuri oman suunnitelman toteuttamiseen. Aika moni pystyi jo itsenäisesti valitsemaan ja toteuttamaan valitsemaansa tekniikkaa. Opettaja oli apuna ideoimassa ja suunnittelemassa niiden kanssa, joille tekniikan valitseminen tuotti vielä epävarmuutta.
Työskentelyn aikana oppilaat saattoivat kohdata tilanteen, jossa oma suunnitelma ei toiminutkaan. Suunnitelmaa joutui mahdollisesti muuttamaan työskentelyn aikana. Oppilaat pääsivät harjoittelemaan luovaa ongelmanratkaisua esimerkiksi tilanteessa, jossa valittu tekniikka ei toiminutkaan halutulla tavalla tai savi asetti haasteet sille, miten monimutkaisia muotoja voi lopulta tehdä.
Savitöiden valmistuttua oppilaat piirsivät tai maalasivat veistoksestaan kuvan vihkoon ja suunnittelivat teokselle värillisen lasituksen. Työt lasitettiin ja niistä koottiin näyttely koulun käytävän vitriiniin. Viimeisellä tunnilla opettaja johdatteli oppilaat vielä hetkeksi Kusaman maailmaan ja yhdessä arvioitiin, miten Kusaman taiteesta inspiroituminen näkyy valmiissa töissä.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Oppilailla on käytössään sähköinen portfolio, johon voi liittää tekstin lisäksi kuvaa, videokuvaa ja ääntä. Portfolion ajatus on koota oppilaiden vuoden aikana tehdyt työt yhteen paikkaan sekä tehdä prosessityöskentelyä näkyväksi. Se on tärkeä itsearvioinnin väline. Oppilaita on ohjattu tallentamaan jokaisen kuvataiteen tunnin jälkeen lyhyt kuvallinen ja sanallinen reflektio omasta työskentelystään portfolioon, jotta koko työskentelyprosessi tulee näkyväksi heille itselleen ja opettajalle. Lisäksi oppituntien lopuksi oppilaat laativat itselleen tavoitteita seuraavaa oppituntia varten. Opettaja voi avata tiettyjä osia näkyväksi ryhmän muille oppilaille, jolloin oppilaat voivat tehdä vertaisarviointia. Huoltajat pääsevät näkemään lapsensa portfolion omilla tunnuksillaan.
Formatiivinen arviointi - Vertaisarvioinnin harjoittelua
Veistos nykytaiteen keinoin -tehtävässä harjoittelimme erityisesti vertaisarvioinnin antamista itsearvioinnin lisäksi. Työskentelyn alussa oppilaat tutustuivat toistensa suunnitelmiin ja luonnoksiin sähköisessä portfoliossa. Oppilaat harjoittelivat antamaan toisilleen palautetta, josta olisi aidosti hyötyä. He kirjoittivat toisilleen kysymyksiä ja perusteltuja palautteita, kuten “Miten ajattelit liittää osat toisiinsa?” tai “Pidän tekemäsi veistoksen pinnasta, koska siitä tulee mieleen mustekalan lonkerot.”
Lasitussuunnitelmien vertaisarviointi toteutettiin niin, että oppilaiden vihkot ja raakapoltetut veistokset olivat luokan pöydillä. Oppilaat kävivät tutustumassa toistensa suunnitelmiin ja töihin ja kirjoittivat sanallisen palautteen sekä kysymyksiä post-it-lapulle. Laput jätettiin arvioidun suunnitelman luo. Vertaisarvioinnin jälkeen oppilaat saivat tutustua saamaansa palautteeseen ja pohtia vastauksia työstä esitettyihin kysymyksiin.
Työskentelyn lopuksi oppilaat tekivät työskentelyprosessin vaiheita kokoavan itsearvioinnin sähköiseen portfolioon. He arvioivat oman työskentelyprosessinsa etenemistä ja reflektoivat toimintaansa suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Oppilaat pohtivat omaa oppimisprosessiaan, jossa alkuperäinen suunnitelma ei välttämättä toteutunutkaan vaan lopputulokseen päästiin yrityksen ja erehdyksen kautta.
Summatiivinen arviointi - arviointikriteerit oppimistehtävän arvioinnissa
Oppimistehtävän arviointi pohjautui kunkin tavoitteen 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Visuaalisen havaitsemisen ja ajattelun sekä kuvallisen tuottamisen tavoitteista T3 ja T4 oppilas suoriutui arvosanan 8 arvoisesti, kun hän teki luonnoksia kuvataidevihkoon, etsi ja hyödynsi luonnonmuotoja työssään sekä valitsi ja käytti saventyöstämisen tekniikkaa tai tekniikoita omassa työssään. Hyvää osaamista osoitti myös se, kun oppilas ratkaisi eteen tulevia haasteita itse keksimällä (esimerkiksi oppilas huomasi, ettei saviliitos ollut tarpeeksi pitävä ja osasi korjata tilanteen omatoimisesti).
Visuaalisen kulttuurin tulkinnan T9 hyvää osaamista oli, kun oppilas kokeili työssään Kusaman kuvailmaisua ja osasi kertoa, miten kuvailmaisu sekä luonnonmuodot näkyvät hänen työssään. Esteettisen, ekologisen ja eettisen arvottamisen tavoitealueella oppilas osoitti tavoitteen T10 hyvää osaamista osallistumalla aktiivisesti yhteiseen keskusteluun ja jakamalla näkemyksiään taiteessa ilmenevistä arvoista. Arvioinnissa otettiin huomioon myös oppilaan vastaus kirjalliseen pohdintatehtävään taiteen merkityksestä erilaisille ihmisille.
Kiitettävän arvoisesti suoriutui oppilas, joka osasi soveltaa ilmaisukeinoja ja työskentelytekniikoita sekä perustella toimintaansa, omia valintoja ja ratkaisuja. Kiitettävää suoriutumista oli myös se, että oppilas asetti omalle työskentelylleen tavoitteita niitä myös arvioiden, muutti tarvittaessa toimintaansa perustellusti sekä toimi aktiivisesti niin keskusteluissa kuin työskentelyn aikana.
Jos oppilas ideoi ja luonnosteli työtään niukasti tai hänen suunnitelmansa ei sisältänyt kaikkia tehtävänannon näkökulmia, oppilas ei käyttänyt tiedonhakua apuna suunnittelussa tai oppilas ei perustellut toimintaansa, suoritus oli alle hyvän osaamisen tason. Saven muotoilemisen osalta hyvää osaamista edellytti, että oppilas ratkaisi ideoinnin ja suunnittelun pohjalta itse, miten savea kannattaisi alkaa työstää toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi.
Ajatuksia työskentelyn jälkeen
Työskentelyn aikana oppilaat kävivät kiinnostavia keskusteluja taiteen merkityksestä ja sivusivat keskusteluissaan myös sitä, miksi taide on heille itselleen tärkeää. Esimerkit nykytaiteesta ja taiteilijasta auttoivat oppilaita hahmottamaan, että taide tapahtuu tässä ja nyt eikä olekaan pelkästään sellaista, mitä on tapahtunut joskus kauan sitten historiassa.
Oppilaat olivat jo aiemmin ihastuneet savitöiden tekemiseen, ja tässä tehtävässä he kokivat erittäin vapauttavana sen, että esine voi olla vain esine ilman, että sillä on mitään muuta tehtävää. Oivallus siitä, että saviesine voi olla myös taidetta oli ilahduttava. He pitivät siitä, että omaa luovuuttaan sai käyttää vapaasti ohjatun aiheen puitteissa.
Opettajan näkökulmasta erityisesti oppilaiden käymät keskustelut ja ihmettelyt nykytaiteen äärellä olivat hykerryttäviä. Tehtävän aikana pääsi myös havainnoimaan sitä, miten hienosti oppilaat osasivat soveltaa aikaisemmin oppimiaan tekniikoita ja miten rohkeasti ja luovasti he ratkaisivat eteen tulleita haasteita. Tällainen pidempi yhteen tekniikkaan keskittyvä jakso antoi paljon mahdollisuuksia syventää kuvallisen välineen käyttöä (savi, lasite) taiteen tekemisen prosessia ja sen dokumentointia, vertais- ja itsearviointitaitoja sekä suunnitelmallisuutta.
