Tekstiilityön työtapojen yleistyötila
Yleistyötilassa toteutetaan käsityöprosessin mukaisia, monipuolisia tuottamisprosesseja, jotka sisältävät suunnittelua manuaalisesti ja tietokoneavusteisesti, demonstraatio-opetusta sekä tuotteiden valmistamista, viimeistelyä ja käsityöprosessin dokumentointia. Yleistyötilassa sijaitsevat oppilastyöpisteet, joille oppilaat useimmiten kokoontuvat tunnin alussa ja lopussa. Tilaan varataan esitystekniikka, esitysseinä sekä opettajan työpiste.
Yleistyötilassa käsitellään puhdasta työtilaa tarvitsevia käsityön materiaaleja kuten kangasta, lankaa, nyörejä, nahkaa, kaavapaperia, kuituja, elektronisen tekstiilin komponentteja ja muita käsityön materiaaleja. Kalusteiden välille varataan tilaa, jotta liikkuminen on turvallista materiaalien, työn osien ja työvälineiden kanssa.
Tekstiilityön työtapojen yleistyötilan oppilastyöpisteen muodostavat tuoli ja pöytä, jonka koko parityöskentelyssä on yleensä noin 700 mm x 1400 mm. Työpöydän korkeutta valittaessa tulee pohtia, halutaanko oppilastyöpisteissä mahdollistaa seisomatyöskentely. Tällöin työpöydän korkeus on noin 850 mm ja vastaavasti työtuolit ovat korkeammat. Pöytien korkeussäätö mahdollistaa ergonomisen ja esteettömän työskentelyn.
Yksi työpöytä muodostaa yleensä kahden oppilaan työpisteen. Työpöytien välinen etäisyys turvallisessa työskentelyssä on min. 1100 mm ja etäisyys seinästä min. 800 mm. Tilassa tulee olla jokaiselle oppilaalle oma oppilastyöpiste.
Kaavojen piirtämiseen ja kankaiden leikkaamiseen varataan oppilastyöpisteiden lisäksi seisomatyöskentelyyn soveltuvia isoja pöytiä. Kankaiden leikkaamiseen soveltuvat pöydät voidaan sijoittaa myös koneompelun alueen yhteyteen.
Yhteys muihin käsityön oppimis- ja työympäristön toimintoihin
Yleistyötilan yhteyteen suunnitellaan erillinen tekstiilityön työtapojen materiaalien varasto ja tilavia kaappeja oppilaiden keskeneräisten töiden säilyttämistä varten. Mikäli kaappeihin suunnitellaan vetolaatikoita oppilastöiden säilyttämistä varten, tulee laatikoiden olla kiinteitä. Ritiläpohjasta pienet työn osat tippuvat ja hukkuvat. Jokaiselle oppilaalle varataan oma vetolaatikko. Materiaalivaraston ja säilytystilojen mitoituksessa huomioidaan koulun oppilasmäärä, ryhmäkoko ja opetusryhmien määrä. Materiaalivarasto ja kaapit ovat lukittavia.
Oppilaan käsityöprosessin suunniteltujen työvaiheiden sujuvuuden vuoksi yleistyötila suunnitellaan yhdeksi kokonaisuudeksi muiden tekstiilityön työtapojen työtilojen ja alueiden kanssa.
Valvonnan, työturvallisuustekijöiden sekä materiaalien, koneiden, laitteiden ja välineiden hallinnan kannalta tulee oppilaiden liikkuminen käsityön oppimis- ja työympäristössä suunnitella tarkoin. Työtilojen erillisyys ja mahdollinen lukittavuus otetaan suunnittelussa huomioon. Tilojen välille ei saisi muodostua kulkuyhteyksiä, joita vastuuopettajalla tai opettajilla ei ole mahdollista valvoa. Innovatiivisen ja yksilöllisen käsityöprosessin mukaisen työskentelyn mahdollistamiseksi käsityön oppimis- ja työympäristön opetustilat sijaitsevat lähekkäin työturvallisuus ja valvottavuus huomioiden.
Vuosiluokkien 1–9 yhtenäiskoulussa on usein tarkoituksenmukaista rakentaa omat yleistyötilat sekä vuosiluokkien 1–6 että vuosiluokkien 7–9 tarpeisiin.
Tiloissa työskentelevät muut käyttäjäryhmät otetaan huomioon varastointitilaa suunnitellessa. Esimerkiksi taiteen perusopetuksen tai vapaan sivistystyön ryhmien materiaalien ja keskeneräisten töiden varastointi toteutetaan erillisenä tilana. Eri käyttäjäryhmien varastot täytyy erottaa toisistaan.
Esimerkkipinta-ala:
- yleistyötila vuosiluokat 1–6, 75–85 m2
- yleistyötila vuosiluokat 7–9, 90–110 m2
Yleistyötilan kokonaispinta-ala sisältää monia alueita, jotka esitellään tilakorteissa. Kullekin alueelle on määritelty esimerkinomaisia pinta-aloja, jotta työskentely alueella tai työpisteessä olisi turvallista.