Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestäjät käsittelevät toiminnassaan merkittäviä määriä lasten ja heidän huoltajiensa henkilötietoja. Tästä johtuen järjestäjien on huolehdittava siitä, että niiden toiminnassa noudatetaan henkilötietojen käsittelyä eli tietosuojaa koskevaa lainsäädäntöä.
Kaksi oppilasta työskentelee luokassa tabletin ja vihkon äärellä
Kuva: Opetushallitus
Tietosuojaosaaminen on kaikille kuuluvaa osaamista.

Opetushallituksen julkaisemassa Tietosuojaoppaassa on kuvattu tietosuojaan, tietoturvaan ja niihin liittyviin yleisiin velvollisuuksiin kuuluvat asiat. Tässä aineistossa käsitellään opettajan työn näkökulmasta keskeisiä tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä asioita.

  • Kursivoidut kohdat ovat otteita Digitaalisen osaamisen kuvauksista, erityisesti kohdista vastuullisuus ja turvallisuus. Digitaalisen osaamisen kuvaukset konkretisoivat varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita digitaalisen osaamisen osalta. Tavoitteena on, että opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät päivittävät omia digisuunnitelmiaan ja -strategioitaan tämän kansallisen viitekehyksen pohjalta. 

Tietosuoja turvaa oikeutesi henkilötietoja käsiteltäessä 

Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Tietosuoja on perusoikeus, joka turvaa rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien toteutumisen henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuojan tarkoituksena on osoittaa, milloin ja millä edellytyksillä henkilötietoja voidaan käsitellä. 

Henkilötietojen käsittelyn on aina perustuttava lakiin. Riippumaton viranomainen valvoo henkilötietojen suojaa koskevien säännösten noudattamista. 

Mitä eroa on tietosuojalla ja tietoturvalla? 

Tietoturva on yksi tietosuojan toteuttamisen keino. Sen tarkoitus on suojata tietoaineisto ja tietojärjestelmät. Tietoturva tarkoittaa muun muassa organisatorisia ja teknisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tiedon luottamuksellisuus ja eheys, järjestelmien käytettävyys sekä rekisteröidyn oikeuksien toteutuminen." 

Tietosuojavaltuutetun toimisto 

Takaisin ylös

Keskeisiä tietosuojaan liittyviä käsitteitä. Käsitteet on selitetty alla.
Kuva: Opetushallitus
Tietosuojaan liittyvien käsitteiden tunteminen on tärkeää. Käsitteet on selitetty alla.

Yleiset

Tietosuoja: Yksityisyyden suoja on jokaisen perusoikeus. Henkilön yksityisyyden suojaamiseksi myös häneen liittyvien tietojen eli henkilötietojen käsittely on tarkasti säänneltyä, mihin viitataan yleisemmin tietosuojana. 

GDPR: GDPR eli General Data Protection Regulation (EU:n yleinen tietosuoja-asetus) on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa keväällä 2018.

Tietoturva: Tietoturvalla tarkoitetaan hallinnollisia ja teknisiä toimia, joilla varmistetaan tiedon a) luottamuksellisuus eli se, että tiedot ovat vain niiden käyttöön oikeutettujen saatavilla, b) eheys eli se, että tietoja eivät voi muuttaa muut kuin siihen oikeutetut sekä c) käytettävyys eli se, että tiedot ja tietojärjestelmät ovat niiden käyttöön oikeutettujen hyödynnettävissä. Lähde: Kyberturvallisuuskeskus

Tietojen luokittelu

Henkilötieto: Kaikki tiedot, joiden perusteella yksittäinen henkilö on suoraan tai välillisesti tunnistettavissa. Henkilötietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot, mutta myös kuva- tai videotallenne voi olla henkilötieto, jos henkilö on siitä tunnistettavissa. Myös pseudonymisoidut tiedot ovat henkilötietoja.

Salassa pidettävä tieto: Henkilöön liittyvä tai liittymätön tieto, joka on säädetty laissa erikseen salassa pidettäväksi. Esimerkiksi terveystiedot. 

Erityinen henkilötieto: Tiedot, joista ilmenee henkilön rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, terveyttä koskevia tietoja, seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen, tai geneettisiä ja biometrisia tietoja henkilön tunnistamista varten. 

Pseudonyymit tiedot, pseudonymisointi: Pseudonymisointi tarkoittaa, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön käyttämättä lisätietoja, joita säilytetään erillään henkilötiedoista. Pseudonymisointia käytetään yleensä tutkimustoiminnassa ja tilastoinnissa. Pseudonymisoinnista on kyse myös esimerkiksi silloin, jos opettaja kirjaa oppijat sähköiseen oppimisympäristöön nimimerkeillä tai muilla tunnisteilla, mutta hän pystyy edelleen erottamaan oppilaat toisistaan hallussaan olevan nimi-tunniste-listan avulla. 

Julkinen tieto: Henkilöön liittyvä tai liittymätön tieto, jota ei ole säädetty laissa erikseen salassa pidettäväksi. 

Anonyymit tiedot, anonymisointi: Anonyymeillä tiedoilla tarkoitetaan tietoja, jotka eivät liity tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Anonymisoinnilla tarkoitetaan sen sijaan erilaisia henkilötietoihin kohdistettavia toimenpiteitä, joiden seurauksena henkilön tunnistettavuus estyy peruuttamattomasti. Tietojen anonymisoimiseksi tietoaineistoja voidaan esimerkiksi karkeistaa tai niistä voidaan poistaa taustamuuttujia siten, ettei henkilöä voida enää tunnistaa. Anonymisoituja aineistoja ovat muun muassa kasvatuksen ja opetuksen tilastotiedot, joista yksittäinen lapsi, oppilas tai huoltaja ei ole tunnistettavissa. 

Henkilöt ja toimijat

Tietosuojavastaava: Henkilö, jonka nimittämisestä, asemasta ja tehtävistä on säädetty erikseen tietosuoja-asetuksessa. Tietosuojavastaava mm. auttaa tietosuojalainsäädännön huomioimisessa rekisterinpitäjän toiminnassa.

Rekisteröity: Se henkilö, kuten lapsi, oppilas tai tämän huoltaja, jonka henkilötiedoista on kyse. 

Rekisterinpitäjä: Rekisterinpitäjä on se taho, joka vastaa suorittamastaan tai sen lukuun tehdystä henkilötietojen käsittelystä. Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot, eli miksi ja miten henkilötietoja käsitellään. Kasvatuksen ja opetuksen järjestäjä toimii rekisterinpitäjänä niiltä osin, kuin se käyttää lasten, oppilaiden ja huoltajien tietoja kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä varten.

Yhteisrekisterinpitäjä: Yhteisrekisterinpitäjyydestä on kyse silloin, kun rekisterinpitäjä määrittelee käsittelyn tarkoitukset ja keinot yhdessä toisen tai useamman rekisterinpitäjän kanssa. Yhteisrekisterinpidosta ja siihen liittyvästä vastuunjaosta on säädetty esimerkiksi Opetushallituksen ja kasvatuksen ja opetuksen järjestäjien välillä varhaiskasvatuksen tietovarannon (VARDA) sekä opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon (KOSKI) osalta.

Henkilötietojen käsittelijä, sopimus henkilötietojen käsittelystä: Henkilö tai organisaatio, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Henkilötietojen käsittelijänä toimii tyypillisesti esimerkiksi IT-palveluiden tarjoaja, jolta järjestäjä on hankkinut oppilashallintojärjestelmän sekä siihen liittyvät tukipalvelut. Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän välillä tulee olla laadittuna sopimushenkilötietojen käsittelystä.

Velvoitteet

Tietosuojaperiaatteet: Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava yleisiä tietosuojaperiaatteita, jotka on määritelty tietosuoja-asetuksessa. Periaatteita ovat lainmukaisuus, kohtuullisuus ja läpinäkyvyys, käyttötarkoitussidonnaisuus, tietojen minimointi, täsmällisyys, eheys ja luottamuksellisuus, sekä käsittelyn rajoittaminen.

Henkilörekisteri: Rekisterillä tarkoitetaan mitä tahansa jäsenneltyä henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, josta tiedot ovat saatavilla tietyin perustein. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen asiakasrekisteri, perusopetuksen oppilasrekisteri, opiskeluhuoltorekisteri. 

Käsittelyperuste, käsittelyn oikeusperuste: Lainmukaisuuden periaate edellyttää, että rekisterinpitäjällä lain mukainen peruste tietojen käsittelylle. Perusteista on säädetty tietosuoja-asetuksessa ja niihin viitataan yleensä käsittelyperusteena tai käsittelyn oikeusperusteena. Perusteita ovat esimerkiksi lakisääteinen velvoite ja suostumus.

Rekisteröityjen oikeudet: Rekisteröityjen oikeuksista on säädetty tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa. Rekisteröidyn oikeudet ovat tilannekohtaisia ja riippuvat osittain siitä, mikä on tietojen käsittelyperuste. Rekisteröidyllä voi olla esimerkiksi oikeus vaatia poistamaan henkilörekisteristä häntä koskevat virheelliset tai tarpeettomat tiedot. Rekisteröidyn pyyntöön käyttää oikeuksiaan on vastattava määräajassa.

Tietoturvaloukkaus: Tapahtuma, jonka seurauksena henkilötietoja vahingossa tai lainvastaisesti tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvattomasti tai niihin saa pääsyn taho, jolla ei ole oikeutta käsitellä tietoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi palvelunestohyökkäys, haittaohjelmatartunta, tietomurto tai -vuoto, käyttäjätunnuksen joutuminen vääriin käsiin sekä työvälineiden kuten tietokoneen tai puhelimen joutuminen varkauden kohteeksi. Tietoturvaloukkauksesta on ilmoitettava tietosuojavaltuutetun toimistolle ja/tai rekisteröidyille laissa säädetyllä tavalla.

Rekisteröityjen informointi: Rekisterinpitäjän tulee kertoa rekisteröidyille heidän henkilötietojensa käsittelystä tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa määritellyllä tavalla. Yleensä kasvatuksen ja opetuksen järjestäjät ovat toteuttaneet informoinnin erilaisilla tietosuoja- tai muilla vastaavilla selosteilla.

Tietosuojan vaikutustenarviointi: Tiettyjen kriteerien täyttyessä rekisterinpitäjän on tehtävä tietosuojan vaikutustenarviointi ennen käsittelyn aloittamista. Vaikutustenarviointi voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun tarkoituksena on ottaa käyttöön uusia digitaalisia ympäristöjä.

Oletusarvoinen ja sisäänrakennettu tietosuoja: Rekisterinpitäjän on ennen henkilötietojen käsittelyn aloittamista varmistuttava siitä, että tietosuojaan liittyvät vaatimukset on huomioitu käsittelyssä ja että suunniteltu käsittely on lainmukaista.

 

Takaisin ylös

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilöstö tuntee tietosuoja- ja tietoturvaohjeet ja noudattaa niitä. 

 Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että niiden toiminnassa noudatetaan henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä. Tämä edellyttää yleensä muun muassa riittävien tietosuoja- ja tietoturvaohjeistusten laatimista sekä tarvittavan perehdytyksen järjestämistä henkilökunnalle. Henkilöstön on esimerkiksi tärkeää tietää, miten lasten tai huoltajien salassa pidettäviä tietoja tulee käsitellä tai miten heidän tulee toimia tilanteessa, jossa on voinut sattua tietoturvaloukkaus.  

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa digitaalisiin palveluihin tutustumisessa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen. 

 Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022.

Kasvatuksen ja opetuksen järjestäjät vastaavat siitä, että kasvatuksessa ja opetuksessa käytettävät digitaaliset palvelut ovat turvallisia. Henkilökunnan on tärkeää tuntea opetuksen järjestäjän mahdollisesti antamat ohjeet palveluiden turvallisesta käytöstä. 

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilöstö keskustelee huoltajien kanssa digitaalisten ympäristöjen käytöstä ja toimintatavoista. 

 Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

Digitaalinen osaaminen on varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti yksi laaja-alaisen osaamisen alue, jonka kehittyminen alkaa lapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen osaamisen alue on tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja harjoitellaan niiden käyttöä osana leikkiä ja oppimista. Digitaalisten laitteiden ja palvelujen käytön tavoitteena on mm. tukea lapsen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa ja rohkaista lasta ilmaisemaan itseään. Henkilöstö kertoo huoltajille, millä tavalla digitaalisia ympäristöjä käytetään osana varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman toteuttamista. Huoltajille jaetaan tietoa digisuunnitelmasta tai -strategiasta, jossa kuvataan digitaalisen osaamisen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetuksen päättymiseen asti. Henkilökunnan on myös tärkeää tietää, miten huoltajien kysymyksiin perheen henkilötietojen käsittelystä näissä ympäristöissä kerrotaan ja mistä huoltajat saavat lisätietoa asiasta. 

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tutustutaan turvalliseen toimintaan digitaalisissa palveluissa. Lasten kanssa opetellaan turvallisen toiminnan perusperiaatteita. 

 Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

Turvallisen ja vastuullisen toiminnan harjoittelu digitaalisissa ympäristöissä alkaa, samalla, kun digitaalisten laitteiden käyttö lasten kanssa aloitetaan. Tietosuoja-osaaminen on osa kaikille kuuluvaa turvallisuusosaamista. Pienten lasten kanssa tietosuojaan liittyvä perusperiaate on esimerkiksi se, että lapsi ymmärtää, että häneltä pyydetään lupa kuvan julkaisuun ja että lapsella on mahdollisuus kieltäytyä kuvan julkaisusta. 

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilöstö varmistaa, että digitaalista osaamista edistävät välineet ovat tarkoituksenmukaisessa käytössä. Tarvittaessa henkilöstö informoi varhaiskasvatuksen järjestäjää oppimisympäristöä koskevista puutteista. 

 Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

Henkilöstön on tärkeää ilmoittaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjälle havaitsemistaan tietosuojaa ja tietoturvaa koskevista mahdollisista puutteista, kuten puuttuvista ohjeista tai epäkohdista.  

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilöstö kunnioittaa lapsen yksityisyyden suojaa digitaalisissa ympäristöissä.  

 Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

Lapsella on oikeus yksityisyyteen. Lapsen tietoja tulee käsitellä opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti. Ohjeita on voitu antaa esimerkiksi siitä, mitä ja miten lapsen tietoja (kuten kuvia tai videoita) saa käsitellä digitaalisissa ympäristöissä (kuten pilviympäristöt ja muut sovellukset) ja mitä on huomioitava esimerkiksi yhteiskäyttöisen tai henkilökohtaisesti lapselle tai oppilaalle annetun laitteen käytössä.  

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 

  • henkilöstö sopii huoltajien kanssa kuvien ottamisesta ja julkaisemisesta sekä lapsen tuotosten julkaisemisesta. 
  • henkilöstö huolehtii tietosuojasta lasten kuvien ja tuotosten julkaisussa. 
  • lapselta pyydetään lupa hänen kuvansa ja tuotoksensa julkaisemiseen. Lasten kanssa opetellaan, että kuvan ottamiseen ja julkaisuun tulee olla lupa. 

 Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

    Lasten kuvien julkaisussa tulee huomioida opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjän antamat ohjeet ja lupakäytännöt. 

    Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa henkilöstö tietää, mitä turvakielto tarkoittaa, ja osaa kertoa turvakiellon alaisten tietojen käsittelystä perheille varhaiskasvatuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti.  

     Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

    Lapsen huoltaja on voinut hakea turvakieltoa itselleen ja lapsilleen. Turvakiellon alaisia tietoja, kuten puhelinnumeroa tai osoitetietoja, ei saa luovuttaa ulkopuolisille ja niitä pitää muutenkin käsitellä tietoturvallisella tavalla. Lue lisää turvakiellon alaisten tietojen käsittelystä. Lue lisää Opetushallituksen Julkisuus ja tiedonhallinta opetustoimessa -oppaasta. (s. 23)

     

    Takaisin ylös

    EU:n tietosuoja-asetus ja kansallisen lainsäädäntö

    GDPR eli General Data Protection Regulation (yleinen tietosuoja-asetus) on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa keväällä 2018. EU:n tietosuoja-asetuksessa määritellään ne säännöt, joita yritysten ja muiden organisaatioiden on noudatettava henkilötietoja käsitellessään sekä kerrotaan, mitä oikeuksia sinulla on, kun jokin yritys tai organisaatio käsittelee henkilötietojasi. Tietosuoja-asetus antaa paremman suojan henkilötiedoillesi ja enemmän keinoja hallita tietojesi käsittelyä. Tietosuojavaltuutetun sivuilta löytyy kattavasti tietoa tietosuojaa koskevista oikeuksista. 

    EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan sinulla on oikeus muun muassa  

    • saada tietoa henkilötietojesi käsittelystä, 

    • saada tutustua sinusta kerättyihin tietoihin, 

    • oikaista sinusta kerättyjä tietoja, 

    • pyytää poistamaan tietosi ja tulla unohdetuksi, 

    • rajoittaa tietojesi käsittelyä, 

    • siirtää tietosi järjestelmästä toiseen, 

    • vastustaa henkilötietojesi käsittelyä, 

    • olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi. 

    Nämä luetellut oikeudet ovat pääsääntöjä, joihin liittyy poikkeuksia.   

    Oppilas ymmärtää EU:n tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain tarkoituksen ja keskeiset periaatteet.  7–9 

     Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022.

    Oppilaan on tärkeää tietää, että opetuksen järjestäjä huolehtii tietosuojasta ja tietoturvasta silloin, kun kyse on opetuksen järjestäjän hankkimien digitaalisten palvelujen käytöstä opetuksessa. Oppilaille tulisi myös tarjota tietoa siitä, mistä he saavat lisätietoja omien tietojensa käsittelystä opetuksessa ja minkälaisia oikeuksia heillä on rekisteröitynä. Näitä seikkoja on yleensä kuvattu opetuksen järjestäjän verkkosivuilla, mutta toimintamallit voivat myös vaihdella. 

    Oppilaan on hyvä tietää, että vapaa-ajalla käytettävissä palveluissa kuten sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa sovelluksissa tietosuojan ja tietoturvan taso voi vaihdella. Palveluntarjoaja voi esimerkiksi kerätä oppilaasta paljon erilaisia henkilötietoja erilaisia käyttötarkoituksia varten. Osaa tiedoista tarvitaan palvelun perusominaisuuksien käyttämiseksi, mutta osaa tiedoista saatetaan käyttää suoramarkkinointiin ja tietoja voidaan myös myydä eteenpäin. Oppilaan on tärkeää tietää, mistä hän löytää tarvittaessa lisätietoja näistä asioista sekä omista oikeuksistaan rekisteröitynä. Oppilaalla on nimittäin usein mahdollisuus rajoittaa tietojensa käsittelyä palvelussa tai vaatia, että hänen tietonsa poistetaan palvelusta kokonaan. Yleensä palvelussa on tarjolla tietosuojaseloste tai muu vastaava selostus, jossa näitä seikkoja on kuvattu. 

    Oppilas ymmärtää henkilötietojen käytön periaatteet ja noudattaa tietosuojaa ja -turvaa koskevia ohjeita työskentelyssään. 7–9 

     Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

    Opetuksen järjestäjä on voinut antaa erilaisia ohjeita opetuksessa käytettävissä digitaalisissa ympäristöissä työskentelystä, esimerkiksi oman henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen käsittelyssä. Oppilaan on tärkeää ymmärtää, miksi ohjeita tulee noudattaa. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa digitaalisten ympäristöjen turvallisuus muun muassa siksi, ettei oppilaalle itselleen tai muille aiheudu vahinkoa.

    Oppilas

    • tutustuu sovellusten yksityisyysasetuksiin ja ymmärtää niiden merkityksen. 1–2 
    • osaa ohjatusti antaa oikeuksia digitaalisille palveluille. 1–2 
    • osaa muokata yksityisyysasetuksia päivittäin käytössä olevissa digitaalisissa palveluissa. 3–6 
    • osaa suojata omaa ja muiden yksityisyyttä. Hän osaa rajoittaa henkilötietojensa käsittelyä digitaalisissa palveluissa. 7–9 

     Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022.

      Vapaa-ajalla käytettävissä palveluissa kuten sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa sovelluksissa oppilaasta voidaan kerätä paljon erilaisia henkilötietoja erilaisia käyttötarkoituksia varten. Osaa tiedoista tarvitaan palvelun perusominaisuuksien käyttämiseksi, mutta osaa tiedoista saatetaan käyttää suoramarkkinointiin ja tietoja voidaan myös myydä eteenpäin. Tästä syystä on tärkeää, että oppilas tutustuu käyttämiensä palveluiden yksityisyysasetuksiin ja osaa tarvittaessa itse rajoittaa sitä, mitä tietoja palvelu saa hänestä kerätä ja mihin tarkoitukseen tietoja voidaan käyttää. Palvelussa voi olla myös mahdollisuus julkaista kuvia, videoita tai muita aineistoja. On tärkeää, että oppilas osaa käyttää palveluiden yksityisyys- ja julkaisuasetuksia tarkoituksenmukaisella tavalla. 

      Oppilaiden kanssa kannattaa konkreettisesti tarkastella, missä laitteiden ja palvelujen yksityisyysasetukset sijaitsevat. Samalla opitaan, millä tavalla asetuksia voi vaihtaa. Koulun etähallinnassa olevissa laitteissa on usein syystä rajattu mahdollisuuksia yksityisyysasetusten vaihtamiselle. Oppilaiden kanssa kannattaa keskustella myös siitä, miksi juuri tiettyjen asetusten vaihtaminen on estetty. 

      Perustietoa 

      Oppilas

      • opettelee toimimaan vastuullisesti ja noudattaa sääntöjä. 1–2 
      • opettelee turvallista toimintaa digitaalisissa palveluissa. Hän osaa toimia tarvitessaan apua. 1–2 
      • tietää, mitä vastuullinen toiminta tarkoittaa. Hän toimii vastuullisesti ja sääntöjä noudattaen digitaalisissa palveluissa. 3–6 
      • osaa toimia turvallisesti erilaisissa digitaalisissa palveluissa.  
      • tunnistaa mahdolliset riskitilanteet digitaalisissa palveluissa ja kertoo niistä. 3–6 

       Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

        Oppilaan tulee tietää, kuinka koulun laitteita ja digitaalisia palveluja käsitellään turvallisesti, huomioiden myös tietosuoja. Oppilaan tulee tietää esimerkiksi, kuinka toimia, kun salasana on joutunut vääriin käsiin. Oppilas tiedostaa, että myös tietosuojaan liittyvistä ongelmatilanteista on tärkeää ilmoittaa ja tarvittaessa tulee hakea apua.  

        Opettajan tulee huolehtia oppilaiden tietosuojasta opetuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti. Opettajan tulee varmistaa, että oppilas tuntee koulun laitteiden ja digitaalisten palveluiden turvallisen käytön ohjeet. Tässä aineistossa on kuvattu keskeisiä tietosuojaan liittyviä asioita, jotka opettajan tulee huomioida. Opettaja toimii esimerkkinä laitteiden ja palveluiden turvallisessa käytössä.  

        Opetuksen järjestäjällä on vastuu siitä, että tietosuojaa ja tietoturvaa koskevat ohjeet ovat ajan tasalla ja henkilökunnan saatavilla. 

        Oppilas tietää, kuinka toimia digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvissa riski- ja ongelmatilanteissa. 

        Oppilas tiedostaa tietoturvariskejä ja tietää, kuinka toimia, jos tietoturvaa on loukattu. 7–9 

         Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

        Opetuksen järjestäjän on tärkeää ohjeistaa siitä, miten erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä toimitaan tietoturvallisesti. Oppilaan on myös tärkeää tietää, minkälaista tilannetta pidetään tietoturvaloukkauksena ja miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että oppilas on saanut digitaalisessa ympäristössä vahingossa pääsyn toisen, saman nimisen oppilaan tietoihin. Oppilas on voinut myös joutua tietojenkalastelun kohteeksi. 

        Oppilas osaa mahdollisten yhteiskäyttöisten laitteiden käyttöön liittyvät toimintatavat. 1–2 

         Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

        Yhteiskäyttöisten laitteiden käytössä on tärkeää kiinnittää huomiota oppilaiden tietosuojaan.  

        Oppilas

        • ymmärtää käyttäjätilin käsitteen. Hän ymmärtää käyttäjätunnuksen ja salasanan merkityksen arjessa. 1–2 
        • ymmärtää, että salasana vanhenee ja se tulee vaihtaa. Hän tuntee vahvan salasanan tunnusmerkit. 1–2 
        • muodostaa itsenäisesti vahvan salasanan. Hän ymmärtää, että samaa salasanaa ei tule käyttää useissa eri palveluissa. 3–6 
        • osaa käyttää mahdollisesti käytössä olevaa salasanaohjelmistoa. 7–9  

         Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022 

        On tärkeää, että oppilas ymmärtää, mikä merkitys salasanojen käytöllä on omien tietojen suojaamisessa. Omien tietojen suojaamisen harjoittelu alkaa vuosiluokilla 1-2, kun opetellaan koulun käytössä oleviin digitaalisiin ympäristöihin kirjautumista sekä käyttäjätunnuksen ja salasanan käyttöä. On tärkeää, että oppilas ymmärtää jo varhain, miksi salasanaa ei tule missään tilanteessa antaa kenellekään. Oppilaan on myös hyvä olla tietoinen siitä, että kalasteluviestit ovat yleisiä ja että kirjautumisen tulisi aina tapahtua varsinaisen sovelluksen tai palvelun verkkosivun kautta. 

        Oppilas

        • harjoittelee vuorovaikutuksellisten digitaalisten palvelujen käyttöä turvallisessa ympäristössä.
        • tuntee ikärajat. Hän ymmärtää ikärajojen tarkoituksen ja noudattaa niitä. 1–2 
        • osaa tarkistaa käyttämiensä palvelujen ikärajat.  3–6 
        • tutustuu ja käyttää vuorovaikutuksellisia digitaalisia palveluja turvallisessa ympäristössä ikärajan huomioiden. 3–6 
        • käyttää sosiaalisen median sovelluksia ikärajojen mukaisesti ja ymmärtää vastuunsa niissä toimimisessa. 7–9 

         Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

          Digitaalisissa palveluissa, kuten sosiaalisen median palveluissa ja erilaisissa sovelluksissa, palveluntarjoaja on voinut asettaa ikärajan palvelun käytölle. Tieto ikärajasta löytyy usein palvelun käyttöehdoista, jotka käyttäjän on hyväksyttävä ennen kuin palvelua käytetään ensimmäistä kertaa. Käyttöehdot löytyvät yleensä palvelun verkkosivuilta.  

          Jos opetuksessa käytetään oppilaan omaa laitetta, tämä edellyttää luvan kysymistä. Asiaa on käsitelty tarkemmin Opetushallituksen Mobiililaiteoppaassa. 

          Oppilas

          • noudattaa yksinkertaisia ohjeita toimiessaan digitaalisissa ympäristöissä. Hän osaa kertoa, mitä tekee. 
          • osaa käsitellä laitteita, oheislaitteita ja tarvikkeita huolellisesti. Hän osaa toimia, jos laite rikkoutuu tai katoaa. 1–2 

            Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022.

            Koululla olisi hyvä olla yleiset säännöt siitä, miten laitteita, oheislaitteita ja muita tarvikkeita käsitellään. Oppilaiden ja huoltajien on tärkeä tietää, miten heidän tulee toimia, jos koulun laite rikkoutuu tai katoaa.  

              Oppilas ymmärtää käyttöjärjestelmien eroja tietoturvan kannalta. Huom. käsitteiden määrittelyyn myös tietosuoja.  7–9 

             Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

            Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaalle annettavat oppimateriaalit ja työvälineet ovat turvallisia. Vapaa-ajalla käytettävissä palveluissa kuten sosiaalisessa mediassa tai erilaisissa sovelluksissa voi kuitenkin olla isoja eroja tietoturvan ja tietosuojan osalta. Palvelut voivat esimerkiksi kerätä laajasti erilaisia tietoja oppilaasta ja tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin ja myös myydä eteenpäin. 

            Oppilas ymmärtää, että on hyvien tapojen mukaista pyytää kuvattavalta lupa. Hän ymmärtää, että kuvaa ei voi julkaista ilman lupaa. 1–2 

             Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

            Opetuksessa keskustellaan hyvistä tavoista digiympäristöissä. On tärkeää, että oppilaat ymmärtävät, että kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa ja netissä pätevät samat hyvät käytöstavat. Hyviin käytöstapoihin kuuluu ymmärrys siitä, missä tilanteissa on sopivaa kuvata ja millaisia kuvia on hyvä jakaa. 

             

            Oppilas osaa käsitellä ajankohtaisia teknologian turvalliseen käyttöön liittyviä ilmiöitä. 7–9 

             Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

            Oppilaat ovat voineet lukea tietosuojaan ja -turvaan liittyviä uutisia tai ajankohtaisia keskusteluja, joita on luontevaa huomioida opetuksessa. Aiheiden käsittely konkreettisten esimerkkien kautta auttaa oppilasta ymmärtämään tietosuojan arkisia merkityksiä ja siten oman toiminnan merkitys tulee näkyväksi. 

            Oppilas ymmärtää teknologiaan liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa. 7–9

            Oppilas ymmärtää sosiaalisen median merkitystä yksilölle ja yhteiskunnallisesti. 7–9

             Digitaalisen osaamisen kuvaukset, Opetushallitus 2022. 

            Kun opetuksessa tutustutaan digitalisoituvan yhteiskunnan mahdollisuuksiin, on tärkeää kiinnittää huomiota turvallisuusuuteen liittyviin kysymyksiin kuten tietosuojaan ja tietoturvaan. Jokaisella on oikeus henkilötietojensa suojaan. Kun oppilas ymmärtää, mitä tietosuoja tarkoittaa ja mitä lakiin perustuvilla oikeuksilla tarkoitetaan, hänellä on valmiuksia vaikuttaa omien tietojensa käsittelyyn digitaalisissa palveluissa. Tämä auttaa myös havaitsemaan tietosuojaan liittyviä riskejä omassa toiminnassa. Tietosuoja-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön perusperiaatteiden tuntemus auttaa oppilasta hahmottamaan laajuus ja merkittävyys.      

             

            Takaisin ylös