Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Toiminnallisessa suunnittelussa on kyse varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta ja tässä oppaassa käsitellään vain toiminnallista suunnittelua.

Toiminnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua määrittelee kaksi eri lakia: Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) (myöhemmin tasa-arvolaki) ja Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Toiminnallista tasa-arvosuunnittelua ja toiminnallista yhdenvertaisuussuunnittelua voi tehdä yhdessä tai erikseen, tärkeintä on pitää molemmat näkökulmat mukana suunnitteluprosessissa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä ja palveluntuottaja huolehtii, että suunnitelmat laaditaan.

Lain mukaan tasa-arvolla tarkoitetaan kaikkien sukupuolten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä vallan ja resurssien tasapuolista jakautumista. Suomessa tasa-arvolailla ehkäistään sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa. Tässä oppaassa puhutaan tasa-arvosta, kun viitataan sukupuolten tasa-arvoon. Varhaiskasvatuksessa tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kiinnitämme huomiota siihen, että sukupuoli ei aseta lapsia tai aikuisia eriarvoiseen asemaan varhaiskasvatuksen arjessa.  

Lain mukaan yhdenvertaisuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten samanarvoisuutta riippumatta heidän iästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Suomessa yhdenvertaisuuslaissa edistetään yhdenvertaisuutta ja ehkäistään syrjintää perustuen näihin ihmisen ominaisuuksiin. Sekä tasa-arvo että yhdenvertaisuus ovat perusoikeuksia ja tarkoittavat samaa asiaa: syrjimättömyyttä ja tasavertaisia mahdollisuuksia ihmisen eri ominaisuuksista huolimatta. Varhaiskasvatuksessa yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kiinnitämme huomiota siihen, että ihmisten eri ominaisuudet, kuten ihonväri, uskonto tai terveydentila, eivät aseta lapsia tai aikuisia eriarvoiseen asemaan.  

Yhdenvertaisuuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tai palveluntuottajan tulee arvioida, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin, miten yhdenvertaisuus toteutuu omassa toiminnassa ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin edistääkseen yhdenvertaisuuden toteutumista.

Toiminnnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma on varhaiskasvatuksessa toimipaikkakohtainen ja se tulee laatia yhdessä henkilöstön kanssa sekä varata lapsille ja huoltajille mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä.  

Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnin tulokset ja edistämisen toimenpiteet tulee kirjata yhdenvertaisuussuunnitelmaan ja ne on uudistettava määräajoin. Laki ei määritä päivitystiheyttä, mutta esimerkiksi kolme vuotta on sopiva aika uudelle arvioinnille yhdenvertaisuuden tilanteesta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista. 

Toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma: 

• Päiväkodeissa toimipaikkakohtainen.
• Velvoite koskee varhaiskasvatuksen järjestäjän tai palveluntuottajan piirissä olevaa esiopetusta.
• Perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa laaditaan yhteistyössä yhteiset suunnitelmat. Yksityinen perhepäivähoito voi osallistua kunnan perhepäivähoidon suunnitelman valmisteluun. 
• Suunnitelma siitä, miten toiminta vaikuttaa eri ihmisryhmiin, miten yhdenvertaisuus toteutuu omassa toiminnassa ja millaisia toimenpiteitä toimipaikassa yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tehdään. 
• Suunnitelma laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa, lapsilla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi. 
• Suunnitelman tulisi sisältää ainakin suunnittelu- ja arviointiprosessien kuvauksen, valitut kehittämistoimenpiteet ja toimenpiteiden seurannan. 
• Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota siihen, miten eri ominaisuudet, kuten esimerkiksi ikä, ihonväri, kieli, katsomus, perhesuhteet tai vammaisuus vaikuttavat lasten mahdollisuuksiin toimia varhaiskasvatuksessa ja kokea osallisuutta siinä. 

Tekstiä tarkennettu velvoitteiden osalta 19.5.2023.

Tässä vaiheessa on hyvä tutustua keskeisiin käsitteisiin ja lakeihin: Mitä ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Miten ne eroavat toisistaan? Entä sukupuolisensitiivisyys? Ovatko sukupuolen moninaisuuteen tai antirasismiin liittyvät käsitteet tuttuja? Miten esteettömyys huomioidaan varhaiskasvatuksen arjessa? Perehtykää ja ottakaa selvää! Esimerkiksi tämän oppaan käsite-luku voi olla hyvä keskustelunaloittaja. 

Lisäksi voitte pohtia, teettekö toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman yhdessä. Ovatko ne oma suunnitelmansa vai kirjoitetaanko ne sisään esimerkiksi ryhmävasuun tai muuhun jo olemassa olevaan toimintasuunnitelmaan? Pohtikaa myös aikajännettä. Teettekö selvitystä syksyn ajan ja kehittämistä kevään ajan, vai onko aikajänne lyhyempi tai pidempi? 

Kehittämisvaiheessa pureudutaan niihin teemoihin, joista selvitysvaiheessa paljastui parannettavaa tai muutettavaa. Leikkivätkö lapset runsaasti samaa sukupuolta olevien tai samaa äidinkieltä puhuvien lasten kanssa? Eikö henkilöstö tiennyt, mitä tasa-arvo tarkoittaa tai kaipasivatko he työkaluja antirasistiseen toimintaan? Kuuluiko henkilöstön puheessa lasten ryhmittelyä tytöiksi ja pojiksi? 

Tässä vaiheessa nimetään toimenpiteitä, joilla puututaan nimenomaan näihin selvitysvaiheessa esiin nousseisiin epäkohtiin. Toimenpiteet eivät ole arvoja tai korulauseita kuten “toiminta on tasa-arvoista”, vaan konkreettisia asioita, joita arjessa voidaan toteuttaa, kuten “henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta antirasismista ja sukupuolisensitiivisyydestä", “leikkipisteet järjestetään uudelleen niin, että ne tukevat monipuolisia leikkejä” tai “tehdään kerran viikossa leikin ja leikkikaverin arvontaa, jotta lapset pääsevät opettelemaan toimintaa uusien kavereiden kanssa ja tutustumaan uusiin leluihin ja leikkeihin.” 

Yhdenvertaisuuslain mukaan edistämistoimenpiteiden on oltava varhaiskasvatuksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Lapsille ja heidän huoltajilleen on varattava mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.  Toimenpiteisiin tulee kirjata keinoja havaitun häirinnän poistamiseksi tai sen uusiutumisen estämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnittelun osana voidaan päivittää myös häirintätapausten käsittelyn ohjeita. 

Vaikka selvityksessä nousisi esiin useita kehittämiskohteita, voitte keskittyä vain muutamaan kerrallaan, jotta kehittämistyö onnistuu. Pyrkikää löytämään mahdollisimman helposti toteutettavia tekoja, joilla on suuri muutosvaikutus. Voitte esimerkiksi syksyllä keskittyä hankkimaan kirjoja, joissa on mahdollisimman laajasti moninaisia ihmisiä ja perheitä, ja sen jälkeen keväällä keskittyä pohtimaan, miten kehittää leikkejä monipuolisemmiksi. Jotta suunnitelma on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, tulee kehittämisvaiheessa huomioida sekä sukupuoli että yhdenvertaisuuslaissa mainitut syrjintäperusteet. 

Kehittämistoimenpiteillä on hyvä olla aikataulu ja vähintään yksi vastuuhenkilö, ja myös tässä vaiheessa voi osallistaa lapsia ja huoltajia. Lapset voi ottaa mukaan esimerkiksi järjestelemään leikkipisteitä uudella tavalla ja huoltajia voi osallistaa esimerkiksi lasten myönteiseen huomioimiseen pyytämällä heiltä kehuja esimerkiksi lapsen kehujulisteeseen.  

• Päiväkodeissa toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat tulee tehdä pääsääntöisesti toimipaikkakohtaisesti tai toimipaikkakohtaisesti, jotta se vastaa toimipaikan käytännön kehittämistarpeisiin. Suunnitelmat voivat olla myös paikallisempia, esimerkiksi ryhmäkohtaisia. Velvoite koskee myös varhaiskasvatuksen järjestäjän tai palveluntuottajan piirissä olevaa esiopetusta. Varhaiskasvatuksen järjestäjä ja palveluntuottaja vastaavat siitä, että nämä suunnitelmat tehdään. Kappaleen tekstiä tarkennettu velvoitteiden osalta 19.5.2023. 
• Perhepäivähoidon ja kunnallisen avoimen varhaiskasvatuksen toimijoiden osalta kunta vastaa siitä, että sen alueella toimiville laaditaan toimipaikkakohtaisen suunnitelman sijaan yhteiset tasa-arvosuunnitelmat yhteistyössä. 
• Kuljeta mukana sekä yhdenvertaisuutta että tasa-arvoa. Suunnitelmien yhdessä tekeminen on tarkoituksenmukaista, kun mietimme, miten erilaiset erot risteävät. Esimerkiksi ruskeiden poikien kokema syrjintä linkittyy sekä heidän sukupuoleensa että ihonväriinsä. 
• Kehittämistoimenpiteiden tulee olla konkreettisia. Kehittämistoimenpiteet eivät voi olla korulauseita, kuten “toiminta on tasa-arvoista". 
• Suunnitelman tarkoitus on olla helposti ymmärrettävä. Suunnitelma voi olla lyhyt, mutta sen toimenpiteiden tulee kattaa laajoja näkökulmia. 
• Suunnitelma tehdään yhdessä henkilöstön, lasten ja huoltajien kanssa, jotta niitä osataan tosiasiallisesti toteuttaa varhaiskasvatuksen arjessa.   

Koulutuswebinaarin 24.5.2023 tallenteella käydään läpi varhaiskasvatukseen voimaantulevaa velvoitetta toteuttaa toiminnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua.