Kouluterveyskysely 2025: Kouluissa ja oppilaitoksissa rakennettava yhteisöllisyys tukee hyvinvointia ja ehkäisee kiusaamista

Lähes joka kymmenes perusopetuksen oppilaista kokee kiusaamista viikoittain, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemista tuoreista Kouluterveyskyselyn tuloksista. Tilanne on säilynyt ennallaan kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Kouluterveyskysely toteutettiin viimeksi 2023. Toisen asteen koulutuksessa kiusaamista kokee huomattavasti harvempi kuin perusopetuksessa. Oppilaiden ja opiskelijoiden kokema yksinäisyys on kuitenkin hieman vähentynyt kahden vuoden takaisesta tilanteesta.  

Kouluterveyskyselyn mukaan myönteistä kehitystä on tapahtunut oppilaiden ja opettajien välisissä suhteissa: oppilaat kokevat aiempaa useammin, että opettajat ovat kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Esimerkiksi 8.–9.-luokkalaisista 61 % koki näin ja lisäksi 73 % koki, että opettajat kannustavat oppilaita kertomaan oman mielipiteensä oppitunneilla. 

Silti vain noin puolet oppilaista ajattelee, että voi puhua opettajalle mieltä painavista asioista. Puolet 8.–9. luokkalaisista kokee luokan ilmapiirin hyväksi, kun toisella asteella noin 70 % kokee näin. Kouluterveyskyselyn mukaan aiempaa useampi oppilas ja opiskelija kuitenkin kokee työrauhan luokassa hyväksi. 

– Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Yhteisöllisyyden rakentaminen lisää kouluun ja oppilaitokseen kiinnittymistä, viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta sekä vahvistaa ryhmään kuulumisen kokemusta, sanoo opetusneuvos Tanja Väänänen.

– Opettajan ja oppilaan tai opiskelijan välinen vuorovaikutussuhde on merkittävä oppimisen, hyvinvoinnin ja yhteisön ilmapiirin kannalta. Kouluterveyskyselyn mukaan myös oppilaat pitävät suhdetta opettajaan tärkeänä, lisää opetusneuvos Christine Söderek.

Turvallisen ja hyväksyvän ilmapiirin rakentumista tukee se, että jokainen voi olla oma itsensä. Kouluterveyskyselyn myönteisiä tuloksia on, että yhä useampi oppilas, etenkin pojista, kokee tämän toteutuvan: 8.–9. luokkalaisista pojista 82 % ja tytöistä 75 % ja toisen asteen opiskelijoista suurin osa (yli 90 %). 8.–9. luokkalaisista tytöistä 82 % ja pojista 91 % kokee, että heillä on usein tai aina turvallinen olo koulussa. Toisella asteella aina tai usein turvalliseksi olonsa kokee yli 90 %.

Oppilaat toivovat opettajilta kuuntelua ja keskustelua

Opetushallitus tukee opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä monenlaisessa hyvinvointia edistävässä työssä, myös kiusaamisen ehkäisemisessä. Tällä hetkellä Opetushallitus rahoittaa kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen 37 perusopetuksen hanketta, joissa mukana on yhteensä 146 opetuksen järjestäjää. 

– Oppilaat toivovat opettajien olevan oikeudenmukaisia ja luotettavia aikuisia, jotka uskaltaisivat puuttua nopeasti ja tehokkaasti kiusaamiseen. Tämä on selvinnyt keskusteluista, joita hankkeidemme ammattilaiset ovat käyneet oppilaiden kanssa. Oppilaat toivovat, että opettajat kysyisivät suoraan oppilailta, mitä kuuluu – ja ehtisivät myös kuunnella. Oppilaat pitävät tärkeänä myös sitä, että kiusaamisesta ja yhteisistä säännöistä keskusteltaisiin luokassa. Lisäksi moni toivoo nimetöntä kanavaa, jossa kiusaamisesta voisi ilmoittaa, kertoo opetusneuvos Christine Söderek.

Hankkeissa koulut kehittävät oppilaiden osallisuutta, koulujen yhteisöllisyyttä, ammattilaisten monialaista yhteistyötä sekä toimintamalleja, joilla ennaltaehkäistään ja puututaan kiusaamiseen. Tavoitteena on löytää hyviä käytäntöjä, joista myös muut voivat oppia. 

– Kiusaamisen muodot ovat moninaistuneet, koska esimerkiksi osa kiusaamisesta tapahtuu nykyään verkossa. Siksi tarvitaan myös uusia toimintatapoja sekä olemassa olevien toimintatapojen kehittämistä ja juurruttamista osaksi arjen toimintaa, toteaa opetusneuvos Tanja Väänänen.

Opetushallitus tarjoaa lukuvuosina 2025–2027 maksuttoman, kaikille avoimen täydennyskoulutuskokonaisuuden henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi. Webinaarit keskittyvät kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä turvallisen toimintakulttuurin rakentamiseen. 

Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisilta tukea terveyttä edistäviin elintapoihin

Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, johon kuuluu niin uni, terveelliset ruokailutottumukset, mielekäs vapaa-aika, liikunta kuin yhdessäolokin. Tuoreiden Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan vain harva nuori noudattaa kaikkia terveellisiä elintapoja. 

Koulupäivän aikaisen liikkumisen hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä, ja liikkumisella voidaan vaikuttaa myönteisesti myös kouluviihtyvyyteen. Esi- ja perusopetuksessa täytyykin edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa lain nojalla 1.8.2026 alkaen. Me Opetushallituksessa päivitämme esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita liikunnallisen elämäntavan osalta loppuvuonna 2025. 

Hyvinvoinnin näkökulmat ohjaavat kaikkea toimintaa myös toisen asteen koulutuksessa. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tueksi Opetushallitus julkaisee loppuvuonna 2025 Liikkumisen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa -sivuston, josta löytyy vinkkejä siihen, kuinka liikkumista voidaan edistää osana oppilaitosten arkea.  

Kouluterveyskyselyn mukaan lasten ja nuorten alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat entisestään vähentyneet, mutta nikotiinipussien käyttö on kasvanut merkittävästi 8. ja 9. luokkalaisilla sekä toisen asteen opiskelijoilla, niin tytöillä kuin pojilla. Tupakkalain muutoksella pyritään puuttumaan tähän kehitykseen. Alle 18-vuotiaat eivät saa pitää hallussaan tupakkatuotteiden lisäksi myöskään tupakan vastikkeita, kuten nikotiinipusseja, energianuuskaa tai nikotiinittomia sähkösavukkeita, eikä koulujen alueelle saa järjestää tupakointipaikkoja.  

Kiusaaminen on harvinaisempaa ruotsinkielisissä kuin suomenkielisissä kouluissa  

Kouluterveyskyselyn tulospalvelussa on nykyään mahdollista tarkastella tuloksia vuodesta 2019 alkaen myös opetuskielen mukaan. Ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen ja oppilaitosten tuloksissa on nähtävissä eroja. 

– Esimerkiksi kiusaaminen ei ole yhtä yleistä ruotsinkielisissä kuin suomenkielisissä kouluissa. Ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. luokkalaisista 27 % ja 8. ja 9. luokkalaisista 28 % ovat tulleet koulukiusatuiksi tai osallistuneet kiusaamiseen lukuvuoden aikana. Suomenkielisissä kouluissa vastaavat luvut olivat 43 % 4. ja 5. luokkalaisista 33 % ja 8. ja 9. luokkalaisista. Lisäksi ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. luokkalaiset kokivat suomenkielisten koulujen ikätovereita useammin, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, kertoo opetusneuvos Christine Söderek.

Samaan aikaan päihteettömyys oli harvinaisempaa ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa kuin suomenkielisissä. Lisäksi oppilaat ja opiskelijat ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa kokivat terveystarkastukset harvemmin heidän mielipiteitään huomioivina kuin ikäisensä suomenkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa. Ruotsinkielisissä oppilaitoksissa nuoret kokivat suomenkielisten oppilaitosten nuoria harvemmin, että terveystarkastuksissa käsiteltäisiin nuorelle tärkeitä asioita ja että terveystarkastuksessa tuntuisi turvalliselta kertoa omista asioistaan. 

Joka toinen vuosi toteutettavaan valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn vastaavat perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokkien sekä 8. ja 9. vuosiluokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kyselyn avulla saadaan seurantatietoa lasten ja nuorten kokemasta terveydestä, hyvinvoinnista, elintavoista, koulunkäynnistä ja opiskelusta. Kunnat, koulut, oppilaitokset, päättäjät ja eri viranomaiset Opetushallitus mukaan lukien hyödyntävät tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Koulut ja oppilaitokset saavat omat tuloksensa THL:ltä syyskuun lopussa. 

Kouluterveyskyselyn tuloksia esitellään tarkemmin Opetushallituksen ja THL:n järjestämässä Hyvinvointiareenassa 22.–23.9. Tapahtuma toimii monialaisena kohtaamispaikkana koulutuksen ja hyvinvoinnin ammattilaisille ja tarjoaa näkökulmia, ideoita ja työkaluja siihen, miten lasten, nuorten ja yhteisöjen terveyttä, oppimista ja hyvinvointia voidaan edistää. 

Lisätietoja:

• Opetusneuvos Tanja Väänänen (tiedustelut suomeksi)
  tanja.vaananen [at] oph.fi (tanja[dot]vaananen[at]oph[dot]fi)
• Opetusneuvos Christine Söderek (tiedustelut ruotsiksi)
  christine.soderek [at] oph.fi (christine[dot]soderek[at]oph[dot]fi)
• Yleiset Kouluterveyskyselyyn liittyvät kysymykset (THL):
  puh. 029 524 6082 
  kouluterveyskysely(at)thl.fi