Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuuksiin kuuluu yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Tutustu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain velvoitteisiin, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseen.

Tältä sivulta löydät lisäksi erilaisia ohjeita, oppaita ja muuta tukea velvoitteiden toteuttamiseksi. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun tueksi löytyy myös erillinen sivusto. Varhaiskasvatuksessa toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun velvoite astuu voimaan 1.6.2023. Tasa-arvosuunnitelman prosessin täytyy olla käynnissä 1.6.2023 alkaen. Yhdenvertaisuussuunnitelmalla on siirtymäaika, ja suunnitelman on oltava valmiina 1.6.2025. 

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) (myöhemmin tasa-arvolaki) tuli voimaan Suomessa vuoden 1987 alussa. Tasa-arvolain tarkoitus on edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Tasa-arvolaki edellyttää muun muassa, että miehille ja naisille järjestetään samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen, tutkimuksen ja oppiaineistojen pitää tukea lain tarkoituksen toteutumista. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään kasvatuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen ja kaikki lapset, oppilaat ja opiskelijat yksilöinä kohdaten.

Laki velvoittaa oppilaitoksia laatimaan toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Varhaiskasvatusta koskevat edistämisvelvoitteet tulevat voimaan 1.6.2023 alkaen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien osalta.

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Yhdenvertaisuuslaissa syrjintäperusteet ovat

  • ikä
  • alkuperä
  • kansalaisuus
  • kieli
  • uskonto
  • vakaumus
  • mielipide
  • poliittinen toiminta
  • ammattiyhdistystoiminta
  • perhesuhteet
  • terveydentila
  • vammaisuus
  • seksuaalinen suuntautuminen
  • muu henkilöön liittyvä syy. 
Takaisin ylös

Syrjinnän määritelmät löytyvät Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston verkkosivuilta. Verkkosivujen mukaisesti välittömän ja välillisen syrjinnän määritelmät ovat seuraavat: “Välitön syrjintä on sitä, kun ihmistä kohdellaan jonkin hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa takia huonommin kuin jotakuta toista samanlaisessa tilanteessa. 

Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.”

Henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy johonkin edellä mainituista syistä ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä tai ihmisryhmää halventava tai nöyryyttävä taikka niitä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjän menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos järjestäjä on laiminlyönyt ryhtymisen käytettävissään oleviin toimiin lapsen, oppilaan tai opiskelijan häirinnän poistamiseksi. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että häirintään puututaan kasvatuksen ja koulutuksen toiminnassa ja heidän järjestämissä tilaisuuksissa.

Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä varhaiskasvatuksen järjestäjältä, palveluntuottajalta tai koulutuksen järjestäjältä, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.

Koulutuksen järjestäjän on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta ja yleisesti tarjolla olevia palveluita. 

Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki täydentävät toisiaan. Seuraavaksi esitellään toimenpiteet, jotka oppilaitosten on lainkohtien mukaan tehtävä.

Takaisin ylös

Tasa-arvolain mukaan varhaiskasvatuksen toimipaikka ja oppilaitos on velvollinen laatimaan toimintansa kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman eli toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on työkalu, joka tukee sukupuolten tasa-arvon edistämistä varhaiskasvatuksen toimipaikkojen ja oppilaitosten toiminnassa. Varhaiskasvatuksessa toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on päiväkodeissa toimipaikkakohtainen. Perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa tehdään yhteinen suunnitelma, joka on varhaiskasvatuksen järjestäjän vastuulla.

Varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa tulee laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma

Velvoite suunnitelman laatimiseen koskee kaikkia lakiin perustuvaa kasvatusta ja koulutusta järjestäviä tahoja eli

  • varhaiskasvatusta
  • esi- ja perusopetusta
  • lukiota
  • ammatillisia oppilaitoksia
  • ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja korkeakouluja
  • vapaan sivistystyön oppilaitoksia
  • taiteen perusopetusta.

Myös yksityiset, kasvatusta ja koulutusta järjestävät organisaatiot kuuluvat säännöksen piiriin.

Tasa-arvosuunnitelma voi olla erillinen asiakirja, yhdistyä yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa tai sisältyä liitteenä johonkin muuhun asiakirjaan, esimerkiksi paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laadinta

Tasa-arvolaki määrää, että suunnitelma on tehtävä vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein.

Tasa-arvolaki edellyttää, että tasa-arvosuunnitelma tehdään yhteistyössä henkilöstön, lasten tai oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Suunnitelmissa edellytetään alkutilanteen kartoittamista.

Mitä toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu sisältää

Tasa-arvolain mukaan tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää

1. Selvityksen varhaiskasvatuksen toimipaikan tai toimipaikkojen tai oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta

2. Tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi

3. Arvion aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän sekä sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Varhaiskasvatuksessa erityistä huomiota tulee lain mukaan kiinnittää vuorovaikutukseen, ohjaukseen, lasten osallisuuteen, käytettäviin materiaaleihin ja huoltajien kohtaamiseen sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Takaisin ylös

Yhdenvertaisuuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjät tai varhaiskasvatuksen toimipaikat ja oppilaitokset ovat velvollisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhdenvertaisuussuunnitelma on yhdenvertaisuuden edistämisen työkalu, joka tukee yhdenvertaisuuden edistämistä varhaiskasvatuksen toimipaikkojen ja oppilaitosten toiminnassa. Varhaiskasvatuksessa toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma on päiväkodeissa toimipaikkakohtainen. Perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa tehdään yhteinen suunnitelma, joka on varhaiskasvatuksen järjestäjän vastuulla.

Varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma

Lainmuutoksen jälkeen velvoite yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta koskee varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja toimipaikkoja sekä kaikkia koulutusta järjestäviä oppilaitoksia eli

  • varhaiskasvatusta
  • esi- ja perusopetusta
  • lukiota
  • ammatillisia oppilaitoksia
  • ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja korkeakouluja
  • vapaan sivistystyön oppilaitoksia
  • taiteen perusopetusta.

Myös yksityiset, kasvatusta ja koulutusta järjestävät organisaatiot kuuluvat säännöksen piiriin.

Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla erillinen asiakirja, yhdistyä tasa-arvossuunnitelman kanssa tai sisältyä liitteenä johonkin muuhun asiakirjaan, esimerkiksi paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen

Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnin tulokset ja edistämisen toimenpiteet tulee kirjata yhdenvertaisuussuunnitelmaan ja ne on uudistettava määräajoin. Laki ei määritä päivitystiheyttä, mutta esimerkiksi kolme vuotta on sopiva aika uudelle arvioinnille yhdenvertaisuuden tilanteesta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että varhaiskasvatuksen toimipaikalla sekä oppilaitoksella on aina suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Lisäksi laki edellyttää, että yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään yhteistyössä henkilöstön, lasten tai oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Suunnitelmassa edellytetään alkutilanteen kartoittamista.

Mitä toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnittelu sisältää?

Yhdenvertaisuuslain mukaan varhaiskasvatuksen toimipaikalla tai oppilaitoksella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman avulla

  • arvioidaan, miten toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu toiminnassa
  • ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia niin, että varhaiskasvatuksen toimipaikan tai oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet on otettu huomioon.

Takaisin ylös

Tasa-arvotyö on taitolaji

Tasa-arvotyö on taitolaji on Opetushallituksen opas, joka keskittyy sukupuolten tasa-arvon edistämiseen peruskouluissa. Opas tuo esiin sukupuolten tasa-arvon haasteita, kannustaa lisäämään ymmärtämystä sukupuolen moninaisuudesta sekä antaa tietoa sukupuoleen perustuvasta ja seksuaalisesta häirinnästä. Opas sisältää runsaasti ehdotuksia ja käytännön esimerkkejä siitä, miten suunnitelmallista tasa-arvotyötä tehdään ja miten toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma laaditaan. Oppaassa ei ole huomioitu vuoden 2015 jälkeen tulleita lainsäädäntömuutoksia.

Toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

1.6.2023 alkaen varhaiskasvatusta velvoittaa toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Tämä opas kannustaa pohtimaan arvoja ja asenteita, jotka vaikuttavat omaan ja työyhteisön toimintaan sekä tunnistamaan ja purkamaan eriarvoistavia käytänteitä, jotka ovat esteenä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä työ on jatkuva prosessi ja kytkeytyy muuhun pedagogiseen suunnitteluun.

Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella

Tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet tukevat jokaisen mahdollisuuksia kehittyä täyteen potentiaaliinsa ja tuntea itsensä täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen on myös edellytys työllisyyden, osaamisen ja hyvinvoinnin kasvattamiselle. Mukana! – tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella on jokaisen oppilaitoksessa työskentelevän ja opiskelevan opas. Opas nostaa esille oppilaitosten kehittämiskohteita ja esittelee hyviä käytäntöjä. Oppaassa ei ole huomioitu vuoden 2019 jälkeen tulleita lainsäädäntömuutoksia.

Yhdenvertaisuus.fi

Yhdenvertaisuus.fi on oikeusministeriön ylläpitämä sivu. Se on tarkoitettu tieto- ja materiaalipankiksi yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille. Sivuilta löytyy tietoa lainsäädännöstä ja tutkimuksista sekä eri vähemmistöistä. Lisäksi sivuille on kerätty koulutusmateriaaleja sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja meneillään olevista kampanjoista. Voit tutustua sivulla yhdenvertaisuususuunnitelman laatimisen avuksi tarkoitettuihin oppaisiin.

Tasa-arvosuunnitelmien seuranta

Opetushallitus on tehnyt verkkokyselyn tasa-arvosuunnittelun tilasta lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyselyn tuloksia analysoidaan. Tuloksia tullaan julkaisemaan myöhemmin. Julkaisusta tiedotetaan tällä sivulla.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten osalta on tehty vuonna 2023 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista erillinen selvitys. Julkaisu löytyy alla olevasta linkistä.

Koulu vailla vertaa! Opas yhdenvertaisuussuunnitteluun

Oppaan tarkoituksena on antaa käytännönläheisiä työkaluja sellaisen yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon, josta on todellista hyötyä oppilaitoksien arjessa. Opas on julkaistu osana Rauhankasvatusinstituutin Yhdenvertaisuuden osaajaksi -täydennyskoulutushanketta. Opas on tuotettu Opetushallituksen tuella.

#Kaikkienduuni

Kaikkienduuni-sivulta löydät SEGLI-hankkeessa eri kunnissa ja oppilaitoksissa tuotettuja materiaaleja segregaation purkamiseksi. SEGLI-hankkeen tavoitteena on ollut edistää tasa-arvoa ja lieventää sukupuolen mukaista ja intersektionaalista segregaatiota koulutus- ja työelämässä. Hankkeessa tuotettuja materiaaleja voit käyttää hyödyksi oppilaitoksen tasa-arvotyössä.

Perus- ja ihmisoikeudet opetus- ja kasvatusalalla: Oikeudellinen ja pedagoginen opas alan opiskelijoille ja asiantuntijoille

Oppiaineisto ja käytännön elämästä johdetut harjoitustehtävät toimivat erinomaisesti opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille keinona syventää osaamista ja ymmärrystä sekä oppilaiden että kasvatusalan viranomaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Toiveena ja tavoitteena on, että aineisto antaa osaltaan tukea arjen välillä vaativaankin työhön.

Kaikkien amis

Kaikkien amis on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ja Ekvalitan toteuttaman Ammattikoulujen sukupuolinormit remonttiin -hankkeen puitteissa tuotettu nettimateriaali ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle. Materiaalin tarkoituksena on tukea henkilökunnan, erityisesti opettajien, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä oppilaitoksissa.

Tasa-arvokompassi

Tasa-arvokompassi tarjoaa kouluille ja päiväkodeille ohjenuoria ja tukea koulun ja päiväkodin johtajuuden, opetussuunnitelman, ympäristön, asenteiden ja yhteisön tasa-arvoistamiseen. Rauhankasvatusinstituutti on kehittänyt Tasa-arvokompassin eurooppalaisten kumppaneiden kanssa osana Erasmus+ -rahoitteista hanketta (GECM, Gender Equality Charter Mark) tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

Oppaita ja tehtäviä tasa-arvon teemojen käsittelyyn ja aineistoa opetukseen

Valtioneuvoston tasa-arvo.fi -sivustolle on kerätty kokoelma oppaita tasa-arvon teemojen käsittelyyn ja tehtäviä sekä aineistoa opetuksen tueksi.
Takaisin ylös

Helsingin yliopiston Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetus- ja kasvatustyössä -kurssilla opiskelijat laativat kurssityönä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun toimintasuunnitelman. Liitteistä löydät Tuija Kasan laatiman tehtävänannon sekä Kia Olkkolan ja Elisa Tikan kurssityön. Lisäksi alta löytyy myös erityisopettajaksi opiskelevan Jasu Hakmanin kirjoitus ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen tekemisestä käytännössä. 

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetus- ja kasvatustyössä
Mielipidekirjoitus (pdf, 75.24 KB)
Takaisin ylös

Tasa-arvoyksikkö 

Sosiaali- ja terveysministeriön (STMI) tasa-arvoyksikkö vastaa hallituksen tasa-arvopolitiikan valmistelusta ja koordinoinnista. Sosiaali ja terveysministeriön sivulta löytyy tietoa ja ohjeita lainsäädännöstä, sukupuolten tasa-arvosta sekä muista tasa-arvokysymyksistä.

Tasa-arvovaltuutettu 

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös sukupuolivähemmistön syrjintäsuojan toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Hänen puoleensa voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Käytännössä yhdenvertaisuusvaltuutetun työ on esimerkiksi neuvontaa, yksittäisten tapausten selvittämistä, sovinnon edistämistä, kouluttamista, tiedon keräämistä, lainsäädäntöön ja viranomaisten käytäntöihin vaikuttamista sekä oikeudellista avustamista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa. Lautakunnan tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE

Valtioneuvoston asettaman tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa. TANE:n tehtävänä on nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita ja toimia aktiivisesti niiden poistamiseksi. TANE työskentelee sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi, naisten aseman parantamiseksi ja stereotyyppisten sukupuolinormien purkamiseksi. 

Sukupuolten tasa-arvon teemasivut

Sukupuolten tasa-arvon teemasivut antavat yleiskuvan sukupuolten välisestä tasa-arvosta suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Svuilla esitellään  sukupuolten tasa-arvoon liittyviä teemoja sekä sukupuolten mukaan eriteltyjä tilastotietoja.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman valtioneuvoston periaatepäätos 2020-2023

Periaatepäätöksellä annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Tasa-arvo-ohjelmaan kootaan hallituksen keskeiset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi.

Tasa-arvobarometri 2017

Sosiaali- ja terveysministeriö ja tilastokeskus julkaisevat joka neljäs vuosi tasa-arvobarometrin, joka selvittää suomalaisten asenteiden ja kokemusten avulla sukupuolten työnjakoa ja valtasuhteita eri elämänalueilla. Barometrin avulla voidaan arvioida monipuolisesti tasa-arvokehitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

EIGE – European Institute for Gender Equality

EIGE – European Institute for Gender Equality julkaisee tasa-arvoindeksiä, jonka avulla EU-maissa pyritään kehittämään sukupuolten tasa-arvoa. EIGE:n sivusto on englanninkielinen.

Naisjärjestöjen keskusliitto 

Naisjärjestöjen keskusliiton toiminnan tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa. Toiminnalla pyritään saamaan entistä enemmän naisia päätöksentekijöiksi ja antamaan naisille mahdollisuus osallistumiseen ja omiin valintoihin elämäntilanteensa mukaan. Liitto koordinoi ja tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa ja huoltaa kasvavaa naisjärjestöjen verkostoa. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaksikielinen.

Ihmisoikeudet.net

Ihmisoikeudet.net on Ihmisoikeusliiton ylläpitämä sivusto, johon on koottu perustiedot ihmisoikeuksista.

Rauhankasvatusinstituutti

Rauhankasvatusinstituutti ry (RKI) on vuonna 1981 perustettu puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhan- ja globaalikasvatuksen asiantuntijajärjestö.

SETA

Seta on valtakunnallinen kattojärjestö, joka on perustettu vuonna 1974. Setalla on 27 jäsenjärjestöä. Setan tavoitteena on edistää ihmisoikeuksia ja hyvinvointia riippumatta ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Homot, lesbot, bit, inter-, trans- ja muunsukupuoliset henkilöt, transvestiitit ja muut sateenkaari-ihmiset kohtaavat eriarvoisuutta lainsäädännössä ja arjessaan.
Takaisin ylös

Sateenkaarilapset

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista käytetään termiä sateenkaarinuori. Sateenkaariryhmään kuuluvat myös sateenkaariperheissä elävät lapset, joihin saattaa kohdistua samantapaista syrjintää kuin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin.

Sateenkaarinuorten ja lasten tilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota koulun ja oppilaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa tehtäessä, sillä heihin kohdistuu muita useammin erilaisia syrjinnän muotoja eikä heitä oteta huomioon tasavertaisina yhteisön jäseninä.

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tuloksista on koostettu raportti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnista, ks. linkki THL työpaperi 38/2020.

Kouluterveyskyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vastausten perusteella sukupuolivähemmistöihin kuului 3 % vastaajista ja seksuaalivähemmistöihin kuului 9 % vastaajista.

Kouluterveyskysely tarkastelee muun muassa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta, terveydentilaa, elintapoja, kouluhyvinvointia, väkivaltakokemuksia, tuen tarpeita ja avun saamista. Tutkimuksessa eroja sateenkaarinuorten ja muiden nuorten välillä havaittiin lähes kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla.

Sateenkaarinuoret kokivat muita nuoria useammin tyytymättömyyttä elämäänsä ja olivat muita useammin yksinäisiä. Osallisuuden kokemukset olivat sekä sukupuoli- että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla vähäisempiä kuin muilla nuorilla.

Terveydentilassa erot sateenkaarinuorten ja muiden nuorten välillä olivat merkittäviä. Sateenkaarinuoret kokivat terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi kaksi kertaa useammin kuin muut nuoret. Myös masennusoireet ja huoli mielialasta olivat huomattavasti yleisempiä. Ahdistuneisuudessa erot nuorten välillä olivat jopa kolminkertaisia. Sateenkaarinuoret kokivat myös muita nuoria harvemmin saavansa mielialaan liittyvissä asioissa tarvittaessa apua vanhemmilta tai ystäviltä. Tarve ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvälle keskusteluavulle oli sateenkaarinuorilla yli kaksi kertaa yleisempää kuin muilla nuorilla.

Sateenkaarinuoret kokivat muita nuoria huomattavasti harvemmin olevansa osa koulu- tai muuta yhteisöä, ja esimerkiksi yksinäisyyden kokemukset välitunneilla olivat sateenkaarinuorilla moninkertaisesti yleisempiä verrattuna muihin. Sateenkaarinuoret kokivat kouluympäristön puutteelliseksi ja turvattomaksi useammin kuin muut nuoret. Tulosten perusteella väkivallan kokemukset olivat sateenkaarinuorilla merkittävän yleisiä. Yli kaksi viidestä sateenkaarinuoresta oli kokenut henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien taholta. Kokemukset vanhempien tai huoltajien tekemästä fyysisestä väkivallasta olivat kaksi kertaa yleisempiä kuin muilla nuorilla. Lisäksi sateenkaarinuorista erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertoivat kokeneensa koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa muita nuoria useammin.

Kokemukset häiritsevästä seksuaalisesta ehdottelusta olivat sateenkaarinuorilla yleisempiä kuin muilla nuorilla ja sateenkaarinuoret kertoivat kokeneensa seksuaaliväkivaltaa kaksi kertaa muita nuoria useammin.

Tuloksista käy myös ilmi, että apua tarvitsevista sateenkaarinuorista useampi kuin muista nuorista ei saa tukea ja apua ongelmiin silloin, kun he sitä todella tarvitsisivat.

Raportoidun tutkimuksen tulokset osoittavat, että sateenkaarinuorten terveyttä ja hyvinvointia kuormittaviin tekijöihin on tarve löytää nopeasti tehokkaita ratkaisuja. Toimenpiteitä tulee suunnata hyvinvointia tukevien toimien kehittämiseen ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla nuorilla on turvallinen ja hyvinvointia tukeva oppimisympäristö ja opetuksessa huomioidaan ihmisten moninaisuus.

Lisäksi erityisesti mielenterveysongelmien ja erilaisen väkivallan kokemusten tunnistamiseen ja varhaisen tuen tarjoamiseen tulee olla tarjolla matalan kynnyksen palveluja niissä ympäristöissä, joissa nuoret elävät ja viettävät aikaa.

Takaisin ylös