Oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien velvollisuuksiin kuuluu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Tutustu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain velvoitteisiin, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseen. Alta löydät lisäksi erilaisia ohjeita, oppaita ja muuta tukea velvoitteiden toteuttamiseksi.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) tuli voimaan Suomessa vuoden 1987 alussa. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja tasa-arvolain muutokset tulivat voimaan ensimmäinen tammikuuta 2015.

Tasa-arvolain tarkoitus on parantaa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Se edellyttää, että miehille ja naisille järjestetään samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Laki on velvoittanut osaa oppilaitoksista laatimaan toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma jo vuodesta 2005. Tasa-arvolaissa syrjintäperusteet ovat sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa  esimerkiksi niin, että lasten ikä ja kehitys otetaan huomioon ja kaikki opiskelijat kohdataan yksilöinä.

Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on turvata yhdenvertainen kohtelu ja estää syrjintä kaikenlaisilla perusteilla. Yhdenvertaisuuslaissa syrjintäperusteet ovat

  • ikä
  • alkuperä
  • kansalaisuus
  • kieli
  • uskonto
  • vakaumus
  • mielipide
  • politiikka
  • ay-toiminta
  • vammaisuus
  • seksuaalinen suuntautuminen
  • muu henkilöön liittyvä syy.

Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki täydentävät toisiaan. Seuraavaksi esitellään toimenpiteet, jotka oppilaitosten on lainkohtien mukaan tehtävä.

Takaisin ylös

Tasa-arvosuunnitelma ja muut toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi

Tasa-arvolain mukaan oppilaitokset ovat velvollisia laatimaan toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman eli toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma on työkalu, joka tukee sukupuolten tasa-arvon edistämistä kaikessa oppilaitoksen toiminnassa.

Kaikkien oppilaitosten tulee laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma 

Velvoite suunnitelman laatimiseen koskee kaikkia koulutusta järjestäviä oppilaitoksia eli

  • esi- ja perusopetusta
  • lukiota
  • ammatillisia oppilaitoksia
  • ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja korkeakouluja
  • vapaan sivistystyön oppilaitoksia.

Myös yksityiset, koulutusta järjestävät organisaatiot kuuluvat säännöksen piiriin.

Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus on edistää oppilaitoksissa tehtävää tasa-arvotyötä. Tasa-arvosuunnitelma voi olla erillinen asiakirja, yhdistyä yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa tai sisältyä johonkin muuhun asiakirjaan, esimerkiksi opetussuunnitelmaan.

Tasa-arvosuunnitelman laadinta

Tasa-arvolaki määrää, että suunnitelma on tehtävä vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein. 

Tasa-arvolaki edellyttää, että tasa-arvosuunnitelma tehdään yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Suunnitelmissa edellytetään alkutilanteen kartoittamista. Tasa-arvosuunnitelman lisäksi oppilaitoksen tulee laatia henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma, jos oppilaitoksen palveluksessa olevan henkilöstön määrä on pysyvästi yli 30 työntekijää.

Mitä tasa-arvosuunnitelma sisältää

Tasa-arvolain mukaan tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää 

  1. selvityksen oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta
  2. tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
  3. arvion aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Lain mukaan toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän sekä sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Tasa-arvolaki - Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.

 

Takaisin ylös

Yhdenvertaisuussuunnitelma ja muut toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi

Yhdenvertaisuuslain mukaan oppilaitokset ovat velvollisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhdenvertaisuussuunnitelma on yhdenvertaisuuden edistämisen työkalu, joka tukee yhdenvertaisuuden edistämistä kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. 

Kaikkien oppilaitosten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma 

Lainmuutoksen jälkeen velvoite yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta koskee kaikkia koulutusta järjestäviä oppilaitoksia eli

  • esi- ja perusopetusta
  • lukiota
  • ammatillisia oppilaitoksia
  • ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja korkeakouluja
  • vapaan sivistystyön oppilaitoksia.

Myös yksityiset, koulutusta järjestävät organisaatiot kuuluvat säännöksen piiriin.

Yhdenvertaisuussuunnitelma voi olla erillinen asiakirja, yhdistyä tasa-arvossuunnitelman kanssa tai sisältyä johonkin muuhun asiakirjaan, esimerkiksi opetussuunnitelmaan.

Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että oppilaitoksella on aina suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Lisäksi laki edellyttää, että yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Suunnitelmassa edellytetään alkutilanteen kartoittamista.

Mitä yhdenvertaisuussuunnitelma sisältää?

Yhdenvertaisuuslain mukaan oppilaitoksella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaitoksen on suunnitelman avulla

  • arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan 
  • ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.

Edistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia niin, että oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet on otettu huomioon.

Takaisin ylös

Oppaita ja työkaluja

Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella

Tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet tukevat jokaisen mahdollisuuksia kehittyä täyteen potentiaaliinsa ja tuntea itsensä täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen on myös edellytys työllisyyden, osaamisen ja hyvinvoinnin kasvattamiselle. Mukana! – tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella on jokaisen oppilaitoksessa työskentelevän ja opiskelevan opas. Opas nostaa esille oppilaitosten kehittämiskohteita ja esittelee hyviä käytäntöjä.

Tasa-arvotyö on taitolaji

Tasa-arvotyö on taitolaji  on Opetushallituksen opas, joka keskittyy sukupuolten tasa-arvon edistämiseen peruskouluissa. Opas tuo esiin sukupuolten tasa-arvon haasteita, kannustaa lisäämään ymmärtämystä sukupuolen moninaisuudesta sekä antaa tietoa sukupuoleen perustuvasta ja seksuaalisesta häirinnästä. Opas sisältää runsaasti ehdotuksia ja käytännön esimerkkejä siitä, miten suunnitelmallista tasa-arvotyötä tehdään ja miten toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma laaditaan. 

Perus- ja ihmisoikeudet opetus- ja kasvatusalalla: Oikeudellinen ja pedagoginen opas alan opiskelijoille ja asiantuntijoille

Oppiaineisto ja käytännön elämästä johdetut harjoitustehtävät toimivat erinomaisesti opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille keinona syventää osaamista ja ymmärrystä sekä oppilaiden että kasvatusalan viranomaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Toiveena ja tavoitteena on, että aineisto antaa osaltaan tukea arjen välillä vaativaankin työhön.

Yhdenvertaisuus.fi

Yhdenvertaisuus.fi on oikeusministeriön ylläpitämä sivu. Se on tarkoitettu tieto- ja materiaalipankiksi yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille. Sivuilta löytyy tietoa lainsäädännöstä ja tutkimuksista sekä eri vähemmistöistä. Lisäksi sivuille on kerätty koulutusmateriaaleja sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja meneillään olevista kampanjoista. Voit tutustua sivulla yhdenvertaisuususuunnitelman laatimisen avuksi tarkoitettuihin oppaisiin.

Tasa-arvosuunnitelmien seuranta 2013

Opetushallitus teki lokakuussa 2013 verkkokyselyn tasa-arvosuunnittelun tilasta lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. 

Koulu vailla vertaa! Opas yhdenvertaisuussuunnitteluun

Oppaan tarkoituksena on antaa käytännönläheisiä työkaluja sellaisen yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon, josta on todellista hyötyä oppilaitoksien arjessa. Opas on julkaistu osana Rauhankasvatusinstituutin Yhdenvertaisuuden osaajaksi -täydennyskoulutushanketta. Opas on tuotettu Opetushallituksen tuella.

#Kaikkienduuni

Kaikkienduuni-sivulta löydät SEGLI-hankkeessa eri kunnissa ja oppilaitoksissa tuotettuja materiaaleja segregaation purkamiseksi. SEGLI-hankkeen tavoitteena on ollut edistää tasa-arvoa ja lieventää sukupuolen mukaista ja intersektionaalista segregaatiota koulutus- ja työelämässä. Hankkeessa tuotettuja materiaaleja voit käyttää hyödyksi oppilaitoksen tasa-arvotyössä.

Oppaita ja tehtäviä tasa-arvon teemojen käsittelyyn ja aineistoa opetukseen

Valtioneuvoston tasa-arvo.fi -sivustolle on kerätty kokoelma oppaita tasa-arvon teemojen käsittelyyn ja tehtäviä sekä aineistoa opetuksen tueksi.

Kaikkien amis

Kaikkien amis on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ja Ekvalitan toteuttaman Ammattikoulujen sukupuolinormit remonttiin -hankkeen puitteissa tuotettu nettimateriaali ammatillisten oppilaitosten henkilökunnalle. Materiaalin tarkoituksena on tukea henkilökunnan, erityisesti opettajien, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä oppilaitoksissa.

Tasa-arvokompassi

Tasa-arvokompassi tarjoaa kouluille ja päiväkodeille ohjenuoria ja tukea koulun ja päiväkodin johtajuuden, opetussuunnitelman, ympäristön, asenteiden ja yhteisön tasa-arvoistamiseen. Rauhankasvatusinstituutti on kehittänyt Tasa-arvokompassin eurooppalaisten kumppaneiden kanssa osana Erasmus+ -rahoitteista hanketta (GECM, Gender Equality Charter Mark) tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
Takaisin ylös

Käytännön esimerkkejä

Helsingin yliopiston Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetus- ja kasvatustyössä -kurssilla opiskelijat laativat kurssityönä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun toimintasuunnitelman. Liitteistä löydät Tuija Kasan laatiman tehtävänannon sekä Kia Olkkolan ja Elisa Tikan kurssityön. Lisäksi alta löytyy myös erityisopettajaksi opiskelevan Jasu Hakmanin kirjoitus ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksen tekemisestä käytännössä. 

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetus- ja kasvatustyössä
Takaisin ylös

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijoita

Tasa-arvoyksikkö 

Sosiaali- ja terveysministeriön (STMI) tasa-arvoyksikkö vastaa hallituksen tasa-arvopolitiikan valmistelusta ja koordinoinnista. Sosiaali ja terveysministeriön sivulta löytyy tietoa ja ohjeita lainsäädännöstä, sukupuolten tasa-arvosta sekä muista tasa-arvokysymyksistä.

Tasa-arvovaltuutettu 

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Valtuutettu antaa ohjeita ja neuvoja tasa-arvolakiin liittyvistä kysymyksistä, sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tasa-arvovaltuutettu valvoo myös sukupuolivähemmistön syrjintäsuojan toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen ja toimii oikeusministeriön hallinnonalalla.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Hänen puoleensa voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Käytännössä yhdenvertaisuusvaltuutetun työ on esimerkiksi neuvontaa, yksittäisten tapausten selvittämistä, sovinnon edistämistä, kouluttamista, tiedon keräämistä, lainsäädäntöön ja viranomaisten käytäntöihin vaikuttamista sekä oikeudellista avustamista.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa. Lautakunnan tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE

Valtioneuvoston asettaman tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa. TANE:n tehtävänä on nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita ja toimia aktiivisesti niiden poistamiseksi. TANE työskentelee sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi, naisten aseman parantamiseksi ja stereotyyppisten sukupuolinormien purkamiseksi. 

Sukupuolten tasa-arvon teemasivut

Sukupuolten tasa-arvon teemasivut antavat yleiskuvan sukupuolten välisestä tasa-arvosta suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Svuilla esitellään  sukupuolten tasa-arvoon liittyviä teemoja sekä sukupuolten mukaan eriteltyjä tilastotietoja.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelman valtioneuvoston periaatepäätos 2020-2023

Periaatepäätöksellä annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Tasa-arvo-ohjelmaan kootaan hallituksen keskeiset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi.

Tasa-arvobarometri 2017

Sosiaali- ja terveysministeriö ja tilastokeskus julkaisevat joka neljäs vuosi tasa-arvobarometrin, joka selvittää suomalaisten asenteiden ja kokemusten avulla sukupuolten työnjakoa ja valtasuhteita eri elämänalueilla. Barometrin avulla voidaan arvioida monipuolisesti tasa-arvokehitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.

EIGE – European Institute for Gender Equality

EIGE – European Institute for Gender Equality julkaisee tasa-arvoindeksiä, jonka avulla EU-maissa pyritään kehittämään sukupuolten tasa-arvoa. EIGE:n sivusto on englanninkielinen.

Naisjärjestöjen keskusliitto 

Naisjärjestöjen keskusliiton toiminnan tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa. Toiminnalla pyritään saamaan entistä enemmän naisia päätöksentekijöiksi ja antamaan naisille mahdollisuus osallistumiseen ja omiin valintoihin elämäntilanteensa mukaan. Liitto koordinoi ja tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa ja huoltaa kasvavaa naisjärjestöjen verkostoa. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaksikielinen.
Takaisin ylös

Sateenkaarilapset

Sateenkaarilapset

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista käytetään termiä sateenkaarinuori. Sateenkaariryhmään kuuluvat myös sateenkaariperheissä elävät lapset, joihin saattaa kohdistua samantapaista syrjintää kuin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin.

Sateenkaarinuorten ja lasten tilanteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota koulun ja oppilaitoksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa tehtäessä, sillä heihin kohdistuu muita useammin erilaisia syrjinnän muotoja eikä heitä oteta huomioon tasavertaisina yhteisön jäseninä.

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tuloksista on koostettu raportti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnista. THL Työpaperi 38/2020 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140742/URN_ISBN_978-952-343-580-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kouluterveyskyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vastausten perusteella sukupuolivähemmistöihin kuului 3 % vastaajista ja seksuaalivähemmistöihin kuului 9 % vastaajista.

Kouluterveyskysely tarkastelee muun muassa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia, osallisuutta, terveydentilaa, elintapoja, kouluhyvinvointia, väkivaltakokemuksia, tuen tarpeita ja avun saamista. Tutkimuksessa eroja sateenkaarinuorten ja muiden nuorten välillä havaittiin lähes kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla.

Sateenkaarinuoret kokivat muita nuoria useammin tyytymättömyyttä elämäänsä ja olivat muita useammin yksinäisiä. Osallisuuden kokemukset olivat sekä sukupuoli- että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla vähäisempiä kuin muilla nuorilla.

Terveydentilassa erot sateenkaarinuorten ja muiden nuorten välillä olivat merkittäviä. Sateenkaarinuoret kokivat terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi kaksi kertaa useammin kuin muut nuoret. Myös masennusoireet ja huoli mielialasta olivat huomattavasti yleisempiä. Ahdistuneisuudessa erot nuorten välillä olivat jopa kolminkertaisia. Sateenkaarinuoret kokivat myös muita nuoria harvemmin saavansa mielialaan liittyvissä asioissa tarvittaessa apua vanhemmilta tai ystäviltä. Tarve ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen liittyvälle keskusteluavulle oli sateenkaarinuorilla yli kaksi kertaa yleisempää kuin muilla nuorilla.

Sateenkaarinuoret kokivat muita nuoria huomattavasti harvemmin olevansa osa koulu- tai muuta yhteisöä, ja esimerkiksi yksinäisyyden kokemukset välitunneilla olivat sateenkaarinuorilla moninkertaisesti yleisempiä verrattuna muihin. Sateenkaarinuoret kokivat kouluympäristön puutteelliseksi ja turvattomaksi useammin kuin muut nuoret. Tulosten perusteella väkivallan kokemukset olivat sateenkaarinuorilla merkittävän yleisiä. Yli kaksi viidestä sateenkaarinuoresta oli kokenut henkistä väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien taholta. Kokemukset vanhempien tai huoltajien tekemästä fyysisestä väkivallasta olivat kaksi kertaa yleisempiä kuin muilla nuorilla. Lisäksi sateenkaarinuorista erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertoivat kokeneensa koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa muita nuoria useammin.

Kokemukset häiritsevästä seksuaalisesta ehdottelusta olivat sateenkaarinuorilla yleisempiä kuin muilla nuorilla ja sateenkaarinuoret kertoivat kokeneensa seksuaaliväkivaltaa kaksi kertaa muita nuoria useammin.

Tuloksista käy myös ilmi, että apua tarvitsevista sateenkaarinuorista useampi kuin muista nuorista ei saa tukea ja apua ongelmiin silloin, kun he sitä todella tarvitsisivat.

Raportoidun tutkimuksen tulokset osoittavat, että sateenkaarinuorten terveyttä ja hyvinvointia kuormittaviin tekijöihin on tarve löytää nopeasti tehokkaita ratkaisuja. Toimenpiteitä tulee suunnata hyvinvointia tukevien toimien kehittämiseen ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla nuorilla on turvallinen ja hyvinvointia tukeva oppimisympäristö ja opetuksessa huomioidaan ihmisten moninaisuus.

Lisäksi erityisesti mielenterveysongelmien ja erilaisen väkivallan kokemusten tunnistamiseen ja varhaisen tuen tarjoamiseen tulee olla tarjolla matalan kynnyksen palveluja niissä ympäristöissä, joissa nuoret elävät ja viettävät aikaa.

 

Takaisin ylös