Koulun oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden kehittämiseksi hyödyllinen keino on jonkinlaisen kestävän kehityksen raadin tai ympäristöryhmän perustaminen oppilas- ja/tai opiskelijakunnan rinnalle. Jo lyhyen jäsenyyden tällaisessa osallisuusryhmässä tiedetään vahvistavan ympäristökansalaisuuden taitoja (Cantell ym. 2020, 215–217). Oppilaskunnilla on usein itsellään jo paljon tekemistä ja niiden jäsenten mielenkiinto voi suuntautua hyvin erilaisiin asioihin. Viikin norssissa kokeiltiin vähän aikaa (lukuvuodet 2016–2018) kestävän kehityksen toiminnan antamista oppilaskunnan vastuulle, mutta tällöin erityisesti ekologinen kestävyys tahtoi jäädä kaikenlaisen muun tapahtuma- ja edustustoiminnan jalkoihin. Erilliseen kestävän kehityksen raatiin puolestaan osallistuvat ja saavat vaikuttamismahdollisuuden nimenomaan näistä asioista kiinnostuneet henkilöt.
Oppilasryhmä ei kuitenkaan yleensä synny tai jatka toimintaansa itsestään, vaan koulun aikuiset ovat osallisuuden mahdollistajia ja portinvartijoita. Nuorille tulee tarjota tilaisuuksia olla vaikuttavia kansalaisia ”tässä ja nyt” eikä vasta täysi-ikäisinä. Onnistumisen ja vaikuttamisen kokemusten myötä henkilö voimaantuu ja haluaa jatkaa toimintaansa. Epäonnistumiset ja torjutuksi tuleminen taas voivat lannistaa pitemmäksikin aikaa. (Cantell ym. 2020, 212–217). Koska perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen ei ole harrastustoimintaa, tulee tällaisen osallisuusryhmän ohjaamisesta maksaa korvaus siitä vastaavalle aikuiselle.
Ekovinkkaajat ja Keke-raati
Viikin norssissa toimi ympäristöryhmä Ekovinkkaajat. Ekovinkkaajissa oli mukana oppilaita alaluokilta, yläluokilta ja lukiosta, mutta yleensä toiminta jakautui alakoulun sekä yläkoulun ja lukion Ekovinkkaajiin. Ohjaustyöstä maksettiin palkkio ohjaajille tuntityönä laskun mukaan. Hyvä puoli oli, että palkkiota oli helppo jakaa useammallekin ohjaajalle. Tällöin toiminnan koordinointi on toki aina hiukan hankalampaa.
Kun Ekovinkkaajien toiminta tuntui hiipuvan ja aktiivisia jäseniä oli vaikea värvätä kaikkiin koulun osallisuusryhmiin ja projekteihin, kokeiltiin kestävä kehitys ottaa osaksi oppilaskuntien toimintaa lukuvuosina 2016–2018. Se tuntui kuitenkin jäävän muun toiminnan jalkoihin. Siispä osallisuusryhmä perustettiin 2018 uudelleen nimellä Kestävän kehityksen raati tai lyhyemmin Keke-raati. Nimi viittaa pelkän ekologisuuden sijaan laajempaan toimialaan. Ohjaajan korvaus on määritelty yhdeksi vuosiviikkotunniksi, joka vastaa työehtosopimusten määritelmää oppilaskunnan ohjaajan palkkiosta.
Jotta osallisuusryhmän toiminta olisi jokseenkin ikätasoista, Viikin norssin Keke-raati on jaettu 5–9.-luokkalaisten peruskoulun raatiin ja lukiolaisten muodostamaan lukion raatiin. Peruskoulun ja lukion raati kokoontuvat vuosittain yhdessä noin kolme kertaa ja muuten toimivat erillään. Peruskoulun nuorimmat oppilaat (1.–4.-luokkalaiset) osallistuvat vain alakoulun oppilaskuntaan eli Pikkuparlamenttiin lähinnä resurssisyistä: heidän ohjaamiseensa tarvittaisiin toinen opetusvastuussa oleva aikuinen, joka toimisi mielellään muutenkin alakoulun puolella ja tuntisi siten sen käytännöt.
Lukiolaisten Keke-raati
Viikin norssin lukiolaiset eivät mielellään ole poissa tärkeiksi katsomiltaan oppitunneilta, joten lukion raati on kokoontunut usein ruokatunnin yhteydessä, mahdollisten hyppytuntien aikana tai jostain erityissyystä lyhennetyn koulupäivän päätteeksi. Tällöin ohjaajan kokoaikainen läsnäolo ei ole välttämätöntä tai suotavaakaan. Jos ohjaaja on kokenut ja omaa vahvan näkemyksen, hän saattaa omalla tehokkuudellaan passivoida muut (Cantell ym. 2020, 216). Lapsilla ja nuorilla tulee olla tilaa keskustella omalla kokemustasollaan ja keksiä omat ideansa, jolloin osallistavan raadin ohjaajan tehtäväksi jää olla toiminnan mahdollistaja: hän tarttuu ideoihin ja auttaa toteuttamaan ne.
Peruskoulun Keke-raati
Peruskoululaiset eivät ole yleensä niin tarkkoja poissaoloistaan oppitunneilta kuin lukiolaiset, koska etenemistahti perusopetuksen puolella on yleensä rauhallisempi ja paineet pienemmät. Peruskoulun raati onkin kokoontunut oppituntien aikana noin kerran kuussa (45–75 min/kerta). Raadin jäsenet on ohjeistettu varmistamaan oman oppitunnin opettajalta aina mahdollisuutensa osallistua kokoukseen. Kokeesta tai muusta vastaavasta suorituksesta ei luonnollisestikaan saa koskaan olla raatitoiminnan takia poissa.
Ekovinkkaajat (ja ensimmäisenä vuotenaan myös peruskoulun Keke-raati) kokoontui yleensä ohjaajan kutsusta säännöllisen epäsäännöllisesti tarpeen mukaan. Oppilaiden palautteen perusteella syksystä 2019 lähtien raadin kokoukset on varattu ja ilmoitettu lukukausi kerrallaan, joten ne on voinut heti syys- tai tammikuussa merkitä omaan kalenteriinsa. Ennakkoaikataulu on auttanut myös raadin ohjaajaa toiminnan suunnittelussa ja rytmittämisessä, vaikka joskus kokous lopulta onkin osunut jonkin muun tapahtuman tai tarpeen kanssa päällekkäin lukuvuoden kuluessa. Erilaisten tempausten toteutuksen yhteydessä on toki voitu kokoustaa kuukausittaisten ”perustapaamisten” lisäksi.
