Tiedotteet

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyi torstaina 11.9. Suurin osa yhteishaussa haettavina olevista koulutuksista oli ammattikorkeakouluissa. Hakijoista 98 % haki ammattikorkeakouluun, 1 % sekä...

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku pidetään 1.–11.9.2025. Tammikuussa 2026 alkaviin koulutuksiin haetaan Opetushallituksen Opintopolku-palvelussa.

Usko koulutuksen merkitykseen ja sen hyötyyn työelämässä on Suomessa vahva. Nuorten usko tulevaisuuteen on kuitenkin ennätysmatalalla, ja uskoa koulutukseen on ylläpidettävä tietoisesti.

Opetushallituksen arvion mukaan runsaat 51 000 ekaluokkalaista aloittaa koulunsa elokuussa, mikä on yli tuhat vähemmän kuin viime syksynä. Koulun aloittavien ikäluokka on pienentynyt viime vuosina selvästi: vuonna 2020 ekaluokkalaisia oli vielä noin 60 000. Toisen asteen koulutuksissa aloittavien määrä on pysynyt tasaisempana. Kaikkiaan lähes 130 000 uutta oppilasta ja opiskelijaa aloittaa syksyllä peruskoulun, lukiokoulutuksen tai ammatillisen perustutkintokoulutuksen.

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 148 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 56 500 eli 38 % hakijoista. Ammattikorkeakouluun pääsi 31 850 ja yliopistoon 24 650 hakijaa.

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun opiskelijavalinnat on tehty: opiskelupaikan sai 72 320 hakijaa. Hakijoita oli kaikkiaan 81 620, joista hyväksytyksi tuli 89 %.

Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa oli 26 100 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 33 %. Haettavana olivat korkeakoulujen syksyllä alkavat vieraskieliset koulutuksen ja Taideyliopiston koulutusohjelmat. Opiskelupaikoista oli nyt vähemmän kilpailua, sillä hakijoiden määrä puolittui viimevuotisesta. Erityisesti kansainvälisten hakijoiden määrä väheni käyttöön otetun hakemusmaksun takia.

Lukuvuoden päättyessä saa noin 63 000 yhdeksäsluokkalaista päätökseen opintonsa perusopetuksessa. Uusia ylioppilaita valmistuu reilut 25 000. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien määrä täsmentyy heinäkuun alussa.

Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että digitaalisten laitteiden hyödyntämisessä on Suomessa vielä suuria eroja opettajien ja koulujen välillä. Keskeinen haaste teknologian käytön vakiinnuttamisessa opetukseen on opettajien digipedagoginen osaaminen. Tämä käy ilmi Opetushallituksen tilaamasta tutkimuskatsauksesta, jossa Jyväskylän yliopiston tutkijat perehtyivät opetuksen digitalisaation etenemisestä ja vaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin.

Eduskunta on 29.4.2025 hyväksynyt puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttöä perusopetuksen oppituntien aikana koskevat lakimuutokset. Laki vaatii vielä presidentin vahvistamisen. Uudistunut perusopetuslaki tulee voimaan 1.8.2025.

Nyt myös varhaiskasvatukselle on laadittu täsmennetty ohje siitä, mitä tulee huomioida, kun järjestetään juhlia ja uskonnollisia tilaisuuksia sekä katsomuskasvatusta. Opetushallitus on julkaissut aiemmin vastaavat ohjeet esi- ja perusopetukseen sekä toiselle asteelle. Yhtenäiset ohjeet vahvistavat koulutuksellista yhdenvertaisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat julkaisseet kansalliset suositukset tekoälyn käytöstä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Kokonaisuus on laadittu vahvistamaan tekoälyyn liittyvää ymmärrystä ja tukemaan tekoälyn turvallista ja vastuullista käyttöä.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa 148 000 hakijaa, mikä on noin 3 700 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla 55 000 aloituspaikkaa.

Opetushallitus on antanut määräyksen englanninkielisistä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteista. Englanninkielinen lukiokoulutus on mahdollista aloittaa elokuussa 2026.

Euroopan unioni jakaa vuosittain kymmeniätuhansia DiscoverEU-junamatkakortteja Euroopassa asuville 18-vuotiaille nuorille. Matkakortit mahdollistavat 1–30 päivää kestävän raidematkan Euroopassa. DiscoverEU-matkan voi voittaa osallistumalla kahdesti vuodessa järjestettävään hakuun. Suomesta junamatkalle Eurooppaan on lähtenyt jo tuhansia nuoria.

Opetushallitus on päivittänyt lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet oppimisen tuen ja erityisopetuksen osalta uudistetun lukiolain mukaisiksi. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2025. Oppimisen tuen uudistuksen seurauksena lukiolaisten oikeus oppimisen tukeen vahvistuu ja oikeus erityisopetukseen täsmentyy. Oppimisen tuen pääpaino on helposti saavutettavassa oppimisen tuessa, jota annetaan lukio-opiskelijalle heti, kun tuen tarve ilmenee.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli 82 200 hakijaa, mikä on 3 600 enemmän kuin viime vuonna. Perusopetuksen tänä keväänä päättäviä hakijoita oli 62 850; heistä 55 % haki lukioon ja 39 % ammatilliseen koulutukseen. Tulokset opiskelijavalinnasta julkaistaan kesäkuun puolivälissä.

Yhteishaku ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin alkaa tiistaina 11.3.2025 klo 8 ja päättyy tiistaina 25.3.2025 klo 15. Haettavana on 55 078 aloituspaikkaa 1 636 hakukohteessa. Kaikkiin koulutuksiin haetaan Opetushallituksen Opintopolku-palvelussa.

Opetushallituksen asettaman, katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämisryhmän työ on saatu päätökseen. Kehittämisryhmä koostui laajasta joukosta koulutuksen ja katsomusaineiden asiantuntijoita. Kehittämisryhmä tuotti ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamiseksi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Suurin osa ehdotuksista vaatisi vaikutusarviointia ja lakimuutoksia.

Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella kaikkiin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin Opetushallituksen Opintopolku.fi-palvelussa. Opintopolun pistelaskurilla voi myös arvioida omia sisäänpääsymahdollisuuksiaan.