Tiedotteet

Opetushallitus on asettanut katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämisryhmän vuosille 2022–2024. Kehittämisryhmän tehtävänä on tuottaa ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskevista toimenpiteistä perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa.

Perusteisiin ja määräykseen tehdyt muutokset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtymiseen kunnilta hyvinvointialueille tammikuussa 2023.

Suomen romanikielen elvytysohjelman tavoitteena on elvyttää, tukea ja vahvistaa romanikieltä. Elvytysohjelmassa ehdotetaan muun muassa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että romanikielen opettajia ja ohjaajia valmistuu riittävä määrä. Myös romanikielisen oppimateriaalin kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Näin halutaan turvata romanikielen siirtyminen sukupolvelta toiselle myös tulevaisuudessa. Vain noin kolmannes Suomen romaneista arvioi hallitsevansa romanikieltä hyvin.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaun valintojen tulokset on julkaistu. Syksyn yhteishaussa haettiin tammikuussa 2023 alkavaan koulutukseen. Yhteishakuun osallistui 42 680 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 9 730 eli 23 %.

Valtionavustuksella tuetaan opetusta, opiskelijoiden ohjausta sekä vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia.

Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus on elpynyt koronapandemian jälkeen, mutta erot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat kasvaneet. Syyslukukaudella yliopistoissa opiskelevat ovat lähteneet ulkomaanjaksoille yhtä usein kuin ennen koronaa, mutta ammattikorkeakouluissa ollaan vielä kaukana tästä. Kokonaisuudessaan opiskelijaliikkuvuus jää edelleen selvästi huippuvuosistaan, sillä vaihtoon lähtevien määrät alkoivat laskea jo ennen koronaa.

Opetushallituksessa toimivan, suomalaista koulutusvientiä vauhdittavan Education Finland -ohjelman tavoitteena on, että koulutusviennin arvo kasvaa miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman teettämän tuoreen selvityksen mukaan tavoitteeseen päästään selvästi ennakoitua nopeammin: arvion mukaan koulutusvientialan kokonaisarvo Suomen taloudessa oli jo lähes miljardi euroa eli vajaa puoli prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2019.

Oppivelvollisuusuudistus, siihen liittyvä lainsäädäntö sekä toimintatavat ovat olleet käytössä vuoden 2021 alusta. Muutosprosessi on saatu päätökseen ja muuttuneet käytännöt niin kouluissa ja oppilaitoksissa kuin Opetushallituksessa ovat siirtyneet osaksi perustoimintaa. Nuorten sijoittuminen toisen asteen tai nivelvaiheen koulutukseen on onnistunut hyvin ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on pysynyt kokonaisuudessaan pienenä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli korkea-asteen koulutus. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2020.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku päättyi keskiviikkona 14.9. Suurin osa yhteishaussa haettavina olevista koulutuksista oli ammattikorkeakouluissa, ja hakijoista 98 % hakikin ammattikorkeakouluun...

Opetushallitus on julkaissut elokuun lopun tiedot varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa olevista ukrainalaisista. Luvut ovat nousseet reippaasti kevään ja elokuun alun tiedoista, kun kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat saaneet kirjattua lomakauden jälkeen aloittaneiden oppijoiden tiedot. Eniten ovat kasvaneet esi- ja perusopetukseen sekä perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuvien määrät.

Yhteishaussa on tänä syksynä haettavana 9 512 opiskelupaikkaa 315 hakukohteessa. Eniten aloituspaikkoja on terveys- ja hyvinvointialoille. Yhteishaun aloituspaikoista valtaosa, noin 7 600, on...

Saatua palautetta hyödynnetään kriteerityön viimeistelyssä. Uudistetut kriteerit otetaan käyttöön 1.8.2023 ja niitä sovelletaan ensimmäistä kertaa kuudesluokkalaisten lukuvuosiarvioinnissa keväällä...

Tänä syksynä koulutielle käy ensimmäistä kertaa arviolta noin 57 000 ekaluokkalaista. Tämä on hieman vähemmän kuin viime syksynä, sillä ikäluokan koko on ollut pienenemään päin jo useamman vuoden ajan...

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 137 980 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 53 100 eli 38 % hakijoista. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 110 ja yliopistoon 23 990 hakijaa

Perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin yhteishaussa haki 76 000 hakijaa, joista 68 800 sai opiskelupaikan. Uudistuneessa yhteishaussa oli ensimmäistä kertaa mukana kaikki perusopetuksen jälkeinen koulutus. Hakijoista 91 % sai opiskelupaikan.

Kuntien sivistystoimet pystyivät kevään aikana hyvin järjestämään perusopetuksesta paikkoja niitä hakeneille Ukrainasta paenneille lapsille ja nuorille. Merkittävä osa Opetushallituksen kyselyyn vastanneista kuitenkin arvioi, että heillä olisi huonot mahdollisuudet tarjota paikkoja entistä useammille lapsille tai nuorille.

Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa haki yli 32 600 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 21 %. Hakijoiden määrä kasvoi reippaasti viime vuoteen verrattuna. Kevään toisessa yhteishaussa puolestaan suoraan todistuksen perusteella hyväksyttiin 22 540 opiskelijaa, joista 83 % oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia.

Opetushallituksessa toimivan Education Finland -ohjelman jäsenyrityksille ja -organisaatioille suoritetun kyselyn perusteella koulutusvienti jatkoi kasvuaan vuonna 2021. Kyselyn tulokset osoittavat...

Opetushallituksen arvion mukaan noin 61 000 peruskoululaista suorittaa opintonsa päätökseen tänä keväänä. Ylioppilaaksi valmistuu lähes 25 000.