Tiedotteet

Korkeakoulupaikkaa voi keväisin hakea kahdessa erillisessä yhteishaussa. Ensimmäisessä yhteishaussa haettavina olivat vieraskieliset koulutukset, Taideyliopiston koulutukset ja Tampereen yliopiston...

Koronapandemia aiheutti kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen melkein täydellisen pysähdyksen. Alhaisimmista luvuista on tultu jo ylöspäin, mutta 2010-luvun huippuvuosiin on kaikilla...

Yhteishakuun kuuluvat ammatilliset perustutkinnot, lukiokoulutus, vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävät ammatilliset perustutkinnot, työhön ja itsenäiseen elämään valmentava TELMA...

Korkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin, Taideyliopiston koulutuksiin ja Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutusohjelmiin hyväksyttiin tänä vuonna 11 300 opiskelijaa, mikä on 1 700...

Vipusen uusi osio tarjoaa aikaisemmin tekstimuotoisina raportteina julkaistut ennakointitulokset Power BI -raportteina, joiden sisältöä käyttäjä voi rajata omien tiedontarpeidensa mukaan. Tulokset on...

Keväällä 2024 perusopetuksen päättävien määrä on arviolta pari tuhatta suurempi kuin vuotta aiemmin, sillä yhdeksäsluokkalaisten ikäluokka on hieman viimevuotista suurempi. Kaikista nyt valmistuvista...

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on vahvistunut peruskouluissa kahden viime vuoden aikana jonkin verran. Kehitettävää on kuitenkin vielä korona-aikaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Tämä käy ilmi Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä 2023 tekemästä TEAviisari-tiedonkeruusta, joka kartoitti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Manner-Suomen peruskouluissa. Edellinen vastaava tiedonkeruu tehtiin vuonna 2021.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa 144 300 hakijaa, mikä on noin 2300 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla 51 000 aloituspaikkaa. Kovin kilpailu aloituspaikoista käydään lääketieteissä (9,3 hakijaa/aloituspaikka). Yli viisi tai kuusi hakijaa aloituspaikkaa kohden oli yhteiskunnallisilla aloilla (6,5) ja kaupan, hallinnon ja oikeustieteellisillä aloilla (5,3). Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5., koko yhteishaun viimeistään 4.7.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli 78 600 hakijaa, joista 61 500 päättää perusopetuksen tänä keväänä. Perusopetuksesta valmistuvista hakijoista 55 % haki lukioon ja 39 % ammatilliseen koulutukseen. Tulokset opiskelijavalinnasta julkaistaan kesäkuun puolivälissä.

Digitalisaatioon ja teknologiseen muutokseen liittyvien osaamisten tarve kasvaa yhä voimakkaasti. Niiden lisäksi korostuvat monikulttuurisuustaidot ja sosiaalisen kestävyyden ymmärrys. Opetushallitus selvitti osaamistarpeiden muutosta vuoteen 2040 mennessä. Osaamisen ennakointifoorumi arvioi muutosilmiöiden vaikutusta toimiala- ja ammattialarajat ylittäviin osaamisiin tulevaisuudessa.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään toisessa yhteishaussa haetaan syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Hakulomake on ensimmäistä kertaa mahdollista täyttää myös vahvasti tunnistautuneena.

Tekoäly on tulossa osaksi opetusta ja oppimista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiveena on ollut saada konkreettisia ohjeita tekoälyn hyödyntämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat kansalliset tekoälyn käytön suositukset opetukseen ja oppimiseen vaiheittain vuoden 2024 aikana. Tekoälysuositukset kytkeytyvät hallitusohjelmassa olevaan peruskoulun tulevaisuustyöhön.

Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella kaikkiin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin Opintopolku.fi-sivulla. Opintopolun pistelaskurilla voi myös arvioida omia sisäänpääsymahdollisuuksia.

Opetushallitus on julkaissut uudistetut B1-kielen opetussuunnitelman perusteet. Perusteet otetaan käyttöön kouluissa 1.8.2024, josta lähtien perusopetuksen oppilaat opiskelevat uusien B1-kielen opetussuunnitelman perusteiden ja samalla voimaan tulevan uuden tuntijaon mukaan. B1-kieliä ovat perusopetuksessa toisena kotimaisena kielenä opiskeltavat ruotsi tai suomi ja vieras kieli. Jatkossa B1-ruotsin opetuksessa suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kieliympäristöön ja kulttuuriin sekä Pohjoismaihin tutustutaan jo 6. luokalla.

Suomessa tarvitaan entistä enemmän koulutusta erityisesti tekniikan koulutusohjelmiin sekä palvelualoille. Tulevaisuuden koulutustarvetta kasvattaa myös työelämän asiantuntijavaltaistuminen sekä runsas eläköityminen sosiaali- ja terveysalalla.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellinen tiedekunta ovat selvittäneet perusopetuksen arviointiuudistuksen käyttöönottoa vuosina 2022–2023...

Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa oli 63 800 hakijaa, eli hakijoita oli noin 3 % enemmän kuin vuonna 2023. Haettavana olivat syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset, Taideyliopiston opiskelupaikat sekä Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutusohjelmat. Aloituspaikkoja oli tarjolla lähes tuhat enemmän kuin viime vuonna.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään ensimmäinen yhteishaku on käynnissä 3.1.–17.1.2024. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa Opintopolku.fi. Yhteishaussa on tarjolla yhteensä noin 8 300 aloituspaikkaa, lähes 1 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Valtion liikuntaneuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tiedote Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta. Mittaukset...

Monen alan arvioidaan tulevaisuudessa kärsivän työvoimapulasta, kun samalla monille aloille ennakoidaan työvoiman ylitarjontaa eli tarjolla on liikaa työntekijöitä avautuviin työpaikkoihin nähden. Tulokset ilmenevät Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämän Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) tuottamista ennakointituloksista, joissa tarkasteltiin työmarkkinoiden kohtaantoa ammattialoittain vuonna 2028.