Tiedotteet

Uudistetun varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yksilöllisen kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää tukea osana varhaiskasvatuksen...

Korkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin sekä Taideyliopistoon hakeneiden määrä oli ennätyksellinen: hakijoita oli nyt noin 10 000 enemmän kuin viime kevään vastaavassa haussa. Myös aloituspaikkoja oli tarjolla 500 enemmän.

Kevään 2022 yhteishaussa voi hakea samalla lomakkeella ammatillisiin perustutkintoihin, lukioihin, vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään ammatilliseen koulutukseen, tutkintokoulutukseen...

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään ensimmäinen yhteishaku järjestetään 5.1.–19.1.2022.

Noin 40 prosentilla 5. ja 8. luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Erityisesti keskivartalon lihaskunto on heikentynyt edellisvuoteen verrattuna. Move!-mittaustuloksissa on paljon alueellista vaihtelua. Vuoden 2021 varusmiesten kestävyyskunto on mittaushistorian toiseksi huonoin. Lihaskunnoltaan hyväkuntoisten varusmiesten osuus on viime vuosina hieman laskenut ja heikkokuntoisten osuus kasvanut.

Opetushallitus uudistaa kriteerejä, joiden mukaan opettajat arvioivat oppilaiden oppimista ja osaamista peruskouluissa kuudennen vuosiluokan päätteeksi. Täsmennyksillä lisätään oppilaiden yhdenvertaista kohtelua ja arvioinnin oikeudenmukaisuutta.

Korkeakoulujen syksyn yhteishakuun osallistui 34 323 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 9 388 eli 27 %. Ammattikorkeakouluun pääsi 9 133 ja yliopistoon 255 hakijaa.

Aiempaa useampi perusopetuksen keväällä päättänyt nuori näyttää päässeen jatko-opintojen pariin tänä syksynä. Kun vuoden 2020 marraskuussa ilman opiskelupaikkaa oli 2708 keväällä perusopetuksen...

Kansallisen lukutaitostrategian tavoitteena on parantaa kaikenikäisten suomalaisten lukutaitoa. Strategiassa painotetaan monipuolisen lukutaidon harjoittelun merkitystä arjessa, koulutuksessa ja työelämässä sekä kiinnitetään erityistä huomiota heikosti lukevien tukemiseen.

Uudistetun lain varhaiskasvatuksesta on määrä tulla voimaan 1.8.2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivityksessä täsmennetään perusteasiakirjan käsitteet, sisältö sekä lähdeviitteet...

Vuoden 2020 alusta alkaen kaikki Suomen peruskoululaiset ovat aloittaneet A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla. Jyväskylän...

Alkaneella ohjelmakaudella 2021–2027 Euroopan unionin Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa painotetaan osallisuutta. Kansainvälistyminen ja sen hyödyt halutaan tuoda yhä useampien yksilöiden ja organisaatioiden ulottuville. Taustalla ovat EU:n perussopimuksiin kirjatut tasa-arvon ja osallisuuden periaatteet.

Uusi Opetushallitukseen perustettu osaamiskeskus vahvistaa Suomen roolia oppimisen kriisin ratkaisuissa. Keskus edistää suomalaisen opetusalan osaamisen hyödyntämistä kehitysyhteistyössä ja tukee koulutuksen laadun ja inklusiivisuuden vahvistamista kehittyvissä maissa. Samalla se myös vahvistaa suomalaisten opetusalan toimijoiden valmiuksia toimia kehitysyhteistyötehtävissä.

Edellisessä Opetushallituksen tarkastelussa 30.8. ilman opiskelupaikkaa oli 1206 oppivelvollista. Noin kahdessa viikossa opiskelupaikka on siis löytynyt noin 400 nuorelle. Kunnittain tarkasteltuna...

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tämän vuoden julkaisun erityisteemana oli koulutuksen tasa-arvo. Tarkastelu kohdistui pääosin vuoteen 2019.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku alkaa keskiviikkona 1.9. klo 8. Haku päättyy keskiviikkona 15.9. klo 15. Hakulomakkeen voi täyttää osoitteessa beta.opintopolku.fi.

Elokuun alussa oppivelvollisuusikä nousi 18 vuoteen. Uuden oppivelvollisuuslain mukaan perusopetuksen järjestäjillä on ollut kesän ajan ohjaus- ja valvontavastuu keväällä perusopetuksesta...

Lukuvuosi 2021–2022 käynnistyy lähtökohtaisesti lähiopetuksessa, jossa keskeistä on turvallisen arjen käyntiin saaminen. Samalla on tärkeää kartoittaa sitä, millaisia toimenpiteitä tarvitaan mahdollisesti syntyneiden oppimisen ja hyvinvoinnin vajeiden korjaamiseksi. Valitettavasti koronatilanne jatkuu edelleen, ja on varauduttava siihen, että poikkeuksellisiin järjestelyihin voidaan joutua jälleen turvautumaan. Koronasta huolimatta koulutusta on kehitetty ja uusi lukuvuosi tuo tullessaan monia uudistuksia.

Peruskoulunsa aloittavien määrä jää hieman pienemmäksi kuin viime syksynä, sillä ikäluokan koko on ollut pienenemään päin jo useamman vuoden ajan. Viime vuonna ekaluokkalaisia oli vielä yli 60 000...

Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on ollut laskusuunnassa jo ennen koronapandemiaa. Eivätkö nuoret enää pidä kansainvälistä osaamista tärkeänä? Vai onko taustalla muita tekijöitä, jotka...