Tiedotteet

Yli 200 yliopisto-opiskelijaa eri puolilta maailmaa matkaa tänä kesänä Suomeen opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria. Osa heistä tutustuu lisäksi kääntämisen perusteisiin. Eniten kurssilaisia tulee Venäjältä, Puolasta ja Saksasta. Yhteensä osallistujia on peräti 23 eri maasta.

Tänäkin vuonna vaikeinta oli päästä opiskelemaan yliopistojen teatteri- ja tanssialalle sekä kuvataidealalle, joille hyväksyttiin 4 % hakeneista, sekä psykologiaa, jolle hyväksyttiin 5 % hakeneista...

Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 72 100 hakijaa, joista 64 730 sai opiskelupaikan. Hakijoista 33 000 sai paikan ammatillisesta koulutuksesta ja 31 730 lukiosta. Peruskoulun päättäviä hakijoita oli 57 870, joista 95 % sai opiskelupaikan.

Suomi ja Ruotsi ovat edelleen ainoat maat maailmassa, joissa valtio takaa kaikille maksuttoman lämpimän kouluruoan joka päivä. Monessa muussa maassa koululaisten ruokien maksajaksi päätyvät lasten vanhemmat tai oppilaiden mukaan pakataan koulueväät.

Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun päättötodistuksen saa tänä vuonna 59 500 oppilasta ja ammatillisen tutkinnon suorittaa 81 600 opiskelijaa. Kevään uusia ylioppilaita valmistuu YTL:n tilaston mukaan 25 946. Lukuvuosi päättyy peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 1.6.

Opetushallitus valmistelee perusopetuksen päättöarvioinnin uusia kriteerejä ja arvioinnin linjausten täsmennyksiä yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tarkempien kriteerien tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Arvioinnin tasa-arvoisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että perheissä. Kriteerityön ohella selkiytetään arvioinnin kansallisia linjauksia, sillä ne on koettu nykyisessä opetussuunnitelmassa liian tulkinnanvaraisiksi.

Opetushallitus on saanut valmiiksi uudet opetussuunnitelman perusteet, jotka koskevat kaikille oppilaille yhteisen A1-kielen opetusta perusopetuksen vuosiluokilla 1–2. Uudet perusteet tulevat voimaan 1.1.2020 ja liittyvät siihen, että ensi vuodesta alkaen kielten opiskelu aloitetaan viimeistään ensimmäisen luokan keväällä.

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on aiempaa paremmin käytettävissä psykologi- ja kuraattoripalveluja, mutta palvelut eivät vieläkään ole kaikkien opiskelijoiden saatavilla.

Hakijoita oli noin tuhat vähemmän kuin viime keväänä, mutta aloituspaikkoja oli tarjolla suunnilleen saman verran. Yliopistoissa määrällisesti eniten hakijoita oli kauppatieteelliselle alalle, humanistiselle alalle sekä yhteiskuntatieteelliselle alalle. Ammattikorkeakouluissa eniten hakijoita kiinnostivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala.

Miten työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja miten jatkuvan oppimisen rahoitusta tulisi uudistaa? Nämä ovat koulutuksen keskeisimpiä haasteita 2020-luvulla, arvioi Osaamisen ennakointifoorumi (OEF). Digiosaajien tarve kasvaa kaikilla aloilla, myös palvelu- ja kulttuurialoilla. Lisäksi yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon.

Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote Vuonna 2016 käynnistetyllä valtakunnallisella tutoropettajatoiminnalla on tuettu kansallisesti pedagogiikan uudistamista ja uusien...

Korkeakoulujen kevään yhteishaun toisena hakuaikana on haettava noin 47 600 aloituspaikkaa lähes 1 600 hakukohteessa. Viime vuosien hakijamäärien perusteella odotetaan, että opiskelupaikkaa tavoittelee noin 140 000 hakijaa. Opintopolku-palvelussa voi tutustua tarjolla oleviin koulutuksiin ja täyttää hakemuksen.

Toivomme kommentteja lukiolaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä lukiokoulutuksen asiantuntijoilta ja järjestäjiltä. Kommentointiin pääsee verkkosivuiltamme. Lähetämme luonnoksen samanaikaisesti myös...

Yhteishaussa oli tänä keväänä hakijoita 300 enemmän kuin viime vuonna. Tänä vuonna ensisijaisista hakijoista 51 % haki ammatilliseen koulutukseen ja 49 % lukioon. Viime keväänä ammatilliseen...

Opetushallitus myöntää rahoitusta koulutuksille, joilla vahvistetaan opettajien ja opiskeluhuollossa työskentelevien valmiuksia tunnistaa ja ehkäistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvia seksuaalirikoksia.

Opetushallitus on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta sitä, millaisia muutoksia kaksivuotinen esiopetus toisi toteutuessaan lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin. Selvityksen mukaan maksuttoman esiopetuksen pidentäminen lisäisi yhdenvertaisuutta, koska nykyistä useammalla lapsella olisi sen myötä mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen.

OEF:ssä on edustettuna laaja joukko työelämän ja koulutuksen asiantuntijoita eri aloilta. Foorumi on ennakoinut tulevaisuuden osaamistarpeita noin 30 toimialalta. Tulevaisuuspäivänä 1.3. julkaistussa...

Kysymyksen ”Olen tyytyväinen saamaani koulutukseen" vastausjakauma ikäryhmittäin ammatillisen koulutuksen päättökyselyssä, tilastokausi 1.7. – 31.12.2018 (5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä)...