Tiedotteet

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa suoraan todistuksen perusteella valittiin 21 740 opiskelijaa, joista 83 % oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeneita. Opetushallituksen Opintopolku-palvelussa havaittu virhe ensikertalaisuustietojen siirtymisessä kosketti lopulta vain pientä määrää hakijoita.

Opetushallituksen arvion mukaan lähes 62 000 peruskoululaista suorittaa opintonsa päätökseen tänä keväänä. Ylioppilaaksi valmistuu noin 25 100. Ammatillisesta koulutuksesta kevätlukukautena valmistuvien määrä tiedetään heinäkuussa.

Toisen asteen koulutuksessa on mahdollista edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä monin eri tavoin. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen toimipisteiden välillä on kuitenkin eroja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen yhdessä tekemistä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa ja ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa -tiedonkeruista.

Suomi haluaa olla johtava kestävän digitalisaation kehittäjä ja hyödyntäjä kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa. Näin edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. 14.4. julkistetut yhteiset linjaukset näyttävät suunnan toimialan digitalisaatiolle.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään yhteishaussa 142 000 hakijaa, mikä on 4 000 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla lähes 51 000 aloituspaikkaa.

Osaamisen ennakointifoorumin mukaan työ- ja koulutusperäisten maahanmuuttajien osaamista tulisi suunnata entistä paremmin osaajapulasta kärsiviin ammatteihin. Näin voidaan turvata osaavan työvoiman saatavuus 2030-luvun Suomessa.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli lähes 77 000 hakijaa, joista 61 580 päättää perusopetuksen tänä keväänä. Perusopetuksesta valmistuvista 94 % haki ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. Tulokset opiskelijavalinnasta tulevat kesäkuun puolivälissä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään toisessa yhteishaussa haetaan syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Haettavana on 50 970 aloituspaikkaa lähes 1 600 hakukohteessa.

Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella kaikkiin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin. Haettavina ovat mm. toisen asteen koulutusten, tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA-koulutuksen ja kansanopistojen oppivelvollisille tarkoitetut opiskelupaikat.

Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa oli yli 61 800 hakijaa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Haettavana olivat korkeakoulujen vieraskieliset koulutukset ja Taideyliopiston opiskelupaikat. Suurin osa hakijoista oli muita kuin Suomen kansalaisia.

Opetushallitus on jatkanut vuonna 2018 aloitettua oppimisen ja osaamisen arvioinnin kehittämistyötä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja oppilaiden yhdenvertaisuutta vahvistamalla arvosanojen vertailukelpoisuutta koulujen ja kuntien välillä sekä kansallisesti. Siksi Opetushallitus on valmistellut arvosanoille 5, 7 ja 9 arviointikriteerit 6. vuosiluokan lukuvuosiarviointia varten. Samalla arvosanan 8 aikaisempia kriteerejä on täsmennetty. Kriteereissä kuvataan, mitä oppilaan tulee osata saadakseen oppiaineesta kyseisen arvosanan.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 4.1. klo 8. Haku päättyy keskiviikkona 18.1.2023 klo 15. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa Opintopolku.fi.

Opetushallitus on myöntänyt lukiokoulutuksen järjestäjille valtion erityisavustusta yhteensä 8 386 000 euroa.

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa 5. ja 8. luokkalaisten liikunnan opetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.

Opetushallitus on asettanut katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämisryhmän vuosille 2022–2024. Kehittämisryhmän tehtävänä on tuottaa ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskevista toimenpiteistä perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa.

Perusteisiin ja määräykseen tehdyt muutokset liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtymiseen kunnilta hyvinvointialueille tammikuussa 2023.

Suomen romanikielen elvytysohjelman tavoitteena on elvyttää, tukea ja vahvistaa romanikieltä. Elvytysohjelmassa ehdotetaan muun muassa toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että romanikielen opettajia ja ohjaajia valmistuu riittävä määrä. Myös romanikielisen oppimateriaalin kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Näin halutaan turvata romanikielen siirtyminen sukupolvelta toiselle myös tulevaisuudessa. Vain noin kolmannes Suomen romaneista arvioi hallitsevansa romanikieltä hyvin.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaun valintojen tulokset on julkaistu. Syksyn yhteishaussa haettiin tammikuussa 2023 alkavaan koulutukseen. Yhteishakuun osallistui 42 680 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 9 730 eli 23 %.

Valtionavustuksella tuetaan opetusta, opiskelijoiden ohjausta sekä vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia.

Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus on elpynyt koronapandemian jälkeen, mutta erot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat kasvaneet. Syyslukukaudella yliopistoissa opiskelevat ovat lähteneet ulkomaanjaksoille yhtä usein kuin ennen koronaa, mutta ammattikorkeakouluissa ollaan vielä kaukana tästä. Kokonaisuudessaan opiskelijaliikkuvuus jää edelleen selvästi huippuvuosistaan, sillä vaihtoon lähtevien määrät alkoivat laskea jo ennen koronaa.