Tiedotteet

Perusopetuksen jälkeisten koulutusten valtakunnallisiin hakuihin kuuluvat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku, haku perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen sekä haku...

Korkeakoulujen kevään yhteishaku päättyi keskiviikkona 31.3. Hakijoista 47 % haki pelkästään ammattikorkeakouluun, 39 % pelkästään yliopistoon ja 14 % molempiin. Määrällisesti eniten hakijoita pyrkii...

Kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten mukaan Suomi onnistui varsin hyvin koronakevään 2020 poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä. Esille on silti noussut myös useita kehittämistä vaativia asioita. Esimerkiksi koulujen, oppilaitosten ja kuntien väliset erot digitaalisissa laitteissa ja ohjelmistoissa sekä niihin liittyvässä osaamisessa uhkaavat oppijoiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Ilman kansallisia toimenpiteitä digitaalinen kuilu uhkaa entisestään syventyä, todetaan Opetushallituksen tuoreessa raportissa.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään toinen yhteishaku alkaa keskiviikkona 17.3.2021 klo 8 ja päättyy keskiviikkona 31.3.2021 klo 15. Haettavana on noin 51 000 aloituspaikkaa lähes 1 700 hakukohteessa. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa opintopolku.fi.

Pitkittynyt koronaepidemia on herättänyt huolen erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Heinonen aloittaa uudessa tehtävässään 1.5.2021. Heinonen on työskennellyt Opetushallituksen pääjohtajana vuodesta 2016, ja hänen 5-vuotinen määräaikainen kautensa olisi loppunut 14.10.2021.

Perusopetuksen jälkeisten koulutusten haut ovat: Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Haku vaativana erityisenä tukena järjestettäviin ammatillisiin perustutkintoihin, ammatilliseen...

Nyt julkaistavat osaamisen kuvaukset konkretisoivat opetussuunnitelmien perusteita, ja niiden tavoitteena on lisätä eri-ikäisten oppijoiden tasa-arvoa ja opetuksen laatua. Kuvausten julkaisun...

Korkeakoulujen kevään ensimmäiseen yhteishakuun osallistui ennätysmäärä hakijoita: heitä oli noin 3000 enemmän kuin viime kevään vastaavassa haussa. Myös aloituspaikkoja oli tarjolla enemmän. Haettavina olivat korkeakoulujen vieraskieliset koulutukset, Taideyliopiston koulutukset sekä Tampereen yliopiston teatterityön koulutus.

Kansanopistokoulutukselle ei ole aiemmin ollut olemassa kansallisia opetussuunnitelman perusteita. Nyt julkaistut perusteet koskevat kansanopistojen oppivelvollisuusikäisiä eli alle 18-vuotiaita...

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa torstaina 7.1. klo 8. Haku päättyy keskiviikkona 20.1. klo 15. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa opintopolku.fi.

Opetushallitus on tarkentanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiosuutta valmistelemalla päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin oppiaineisiin arvosanoille 5, 7 ja 9. Myös aikaisempia arvosanan 8 kriteereitä on täsmennetty. Uudistetut kriteerit otetaan kouluissa käyttöön 1.8.2021 ja niitä sovelletaan ensimmäistä kertaa 9.-luokkalaisten päättöarvioinnissa keväällä 2022.

Opetushallitus, Sivistystyönantajat ja Kuntaliitto ovat syksyllä 2020 keränneet kattavalta joukolta kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan sekä kuntien sivistystoimen esimiehiä ja johtajia näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi kysyttiin esimiesidentiteetistä, johtajaurista ja etätyöstä. Vastauksia saatiin 1600 johtajalta ja esimieheltä. Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajista ja esimiehistä kolme neljästä kokee toimintaympäristössä tapahtuneen paljon tai erittäin paljon muutoksia viime vuosina. Tukea johtamiseen saadaan toisilta johtajilta ja henkilöstöltä.

Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäinen toimikausi lähestyy loppuaan. Foorumi on tuottanut runsaasti tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt jatkaa toimintaa uudella nelivuotiskaudella.

Tulevaisuudessa kouluverkko harvenee ja koulutusalan henkilöstön määrä vähenee. Oppimisen tavat moninaistuvat, oppimisympäristöt ja oppimispolut henkilökohtaistuvat sekä koulutus- ja opetusteknologioita hyödynnetään yhä enenevissä määrin.

Opetushallitus, Sivistystyönantajat ja Kuntaliitto ovat syksyllä 2020 keränneet kattavalta joukolta kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan sekä kuntien sivistystoimen esimiehiä ja johtajia näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi kysyttiin esimiesidentiteetistä ja etätyöstä. Vastauksia saatiin 1600 johtajalta ja esimieheltä. Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajista ja esimiehistä 70 prosenttia uskoisi pärjäävänsä johtotehtävissä hyvin tai erinomaisesti muilla aloilla.

Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa haki tänä vuonna 8 000 hakijaa enemmän kuin viime syksynä. Tämän vuoden 38 100 hakijasta opiskelupaikan sai yli 8 500. Hyväksyttyjä on noin 1 500 enemmän kuin viime...

Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän kyselyn mukaan 15 prosenttia kunnista järjesti varhaiskasvatusta turvapaikkaa hakeville lapsille. Lisäksi 11 prosenttia kunnista ilmoitti järjestävänsä varhaiskasvatusta turvapaikkaa hakeville lapsille siitä tapauksessa, että se toteutetaan lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Syy siihen, ettei toimintaa järjestetä, on kuntien mukaan yleisimmin se, ettei kunnassa ole turvapaikkaa hakevia lapsia.

Opetushallitus, Sivistystyönantajat ja Kuntaliitto ovat syksyllä 2020 keränneet kattavalta joukolta kasvatus-, koulutus-, tutkimusalan ja kuntien sivistystoimen esimiehiä ja johtajia näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Vastauksia saatiin 1600 johtajalta ja esimieheltä. Heistä 60 prosentilla on esimiesasemaan päätymisessä ollut mukana sattumaa.

Koulujen tasa-arvon edistämiseksi tekemässä työssä on kehitettävää. Tämä selviää Opetushallituksen kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin lain velvoittaman tasa-arvosuunnittelun toteutumista perusopetuksessa.