Tiedotteet

Kevään yhteishaussa korkeakouluihin haki 152 900 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 47 300, eli 31 %. Luvut ovat samankaltaiset kuin vuonna 2017. Yhä useampi saa opiskelupaikan suoraan ylioppilastodistuksen perusteella, tänä vuonna 18 % hyväksytyistä.

Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 71 900 hakijaa, joista 65 200 sai opiskelupaikan. Hakijoista 34 100 sai paikan ammatillisesta koulutuksesta ja 31 100 lukiosta. Peruskoulun päättäviä hakijoita oli 56 000, joista 97 % sai opiskelupaikan.

Opetushallitus alkaa valmistella perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerejä useammalle eri arvosanalle. Tarkempien kriteerien avulla pyritään lisäämään arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta.

Opintosuoritukset ja opiskeluoikeudet löytyvät nyt kootusti yhdestä palvelusta, josta ne voi myös jakaa esimerkiksi työnantajalle. Koski-nimellä tunnettu palvelu on nyt avattu laajemmin osana Oma Opintopolku -palvelua. Palvelua ja tietosisältöjä kehitetään edelleen.

Opetushallitus on myöntänyt 30 miljoonaa valtioavustuksia koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi esi- ja perusopetuksessa. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on tasavertaiset mahdollisuudet menestyä opinnoissaan riippumatta kotitaustasta ja erilaisista lähtökohdista. Avustusta sai kaikkiaan 235 opetuksen järjestäjää.

Kouluvuoden päättäjäisiä vietetään ympäri maata lauantaina 2.6. Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun päättötodistuksen saa tänä vuonna 58 600 oppilasta ja ammatillisen tutkinnon suorittaa 76 200 opiskelijaa. Kevään juhlijoissa on myös 26 809 uutta ylioppilasta.

Puolet Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoaan suorittavista ulkomaalaisista kaavailee jäävänsä Suomeen valmistumisensa jälkeen, kertoo tuore kysely.

Peruskoulujen hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävä toiminta on lukuvuonna 2016─2017 kehittynyt monilta osin myönteiseen suuntaan. Oppilaiden osallisuus kouluissa on lisääntynyt ja oppilashuollon palveluiden saatavuus parantunut. Myös liikuntaa koulupäiviin lisäävät toimenpiteet ovat yleistyneet ja oppilaita kannustetaan liikkumaan myös koulutyön lomassa.

Yhä useampi suomalainen suorittaa korkeakoulututkintonsa ulkomailla. Opetushallituksen opiskelijakyselyn mukaan ulkomaille lähdetään useimmiten kansainvälisen kokemuksen toivossa, mutta sinne ajavat myös opiskelupaikan saamiseen ja opintojen sisältöön liittyvät syyt. Opiskelijoiden tulevaisuutta leimaa epävarmuus, sillä puolet kyselyyn vastanneista ei vielä osannut nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan. Vain neljännes opiskelijoista uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

Viime vuonna koulutusviennin kokonaisarvo oli noin 300 miljoonaa euroa ja tänä vuonna sen arvioidaan ylittävän 350 miljoonaa euroa. Koulutusviennin tueksi avataan tänään Opetushallituksen tiloissa toimiva uusi pop up -tila, Experience Lab, johon on koottu esille suomalaisten koulutusvientiyritysten innovaatioita. Kokemusympäristö avaa vierailijoille mahdollisuuden tutustua ja kokeilla oppimisen parhaita innovaatioita käytännössä.

Hallitus sopi kehysriihessä, että vuodesta 2020 alkaen kieltenopetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla kaikilla Suomen koululaisilla. Jo tätä ennen varhentamista tuetaan hallituksen kärkihankkeella. Opetushallitus on myöntänyt perusopetuksen järjestäjille 4,3 miljoonaa euroa valtionavustuksia kieltenopetuksen varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Valtionavustuksilla kehitetään toimintamalleja alkuopetukseen soveltuvan kieltenopetuksen järjestämiseksi.

Sukupuoli, äidinkieli ja koulutustausta vaikuttavat siihen, kuinka avarakatseisia nuoret ovat ja miten he mieltävät kulttuurisen moninaisuuden. Tuoreissa selvityksissä pureudutaan sekä nuorten asenneilmapiiriin että opettajien kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviin osaamistarpeisiin.

Hakijoita oli noin 1 500 enemmän kuin viime keväänä. Aloituspaikkoja on tarjolla suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Yliopistoissa oli määrällisesti eniten hakijoita kauppatieteelliselle alalle, humanistiselle alalle sekä yhteiskuntatieteelliselle alalle. Ammattikorkeakouluissa eniten hakijoita oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä tekniikan ja liikenteen alan opintoihin.

Tuoreimman International Student Barometer -selvityksen tulokset osoittavat, että ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta Suomi on edelleen erittäin hyvä opiskelumaa. Suomalaisten korkeakoulujen vahvuudet ovat samoja kuin aikaisemmilla kyselykerroilla: esimerkiksi tukipalvelut ja opiskeluympäristöön liittyvät asiat saavat opiskelijoilta kiitosta. Kokonaisuudessaan tulokset ovat hieman parantuneet.

Kuusi kuntaa on hakenut kaikkiaan yhdeksälle peruskoululle lupaa osallistua kokeiluun, jossa koulut tarjoavat oppilailleen toisen kotimaisen kielen tilalla jonkin muun vieraan kielen opintoja. Kokeilu koskee 5. tai 6. luokan oppilaita, jotka aloittaisivat toisen kotimaisen kielen opiskelun 1.8.2018 alkavana lukuvuonna.

Opetushallitus on avannut 6 miljoonan euron avustushaun perusopetuksen innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja kokeiluihin. Haku mahdollistaa uusien tapojen tuomisen koulutuksen kehittämiseen, oppimisen uudistumiseen sekä yhteisölliseen kehittämiseen. Kokeilu- ja innovaatiotoiminnan edistäminen on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta ja Uusi peruskoulu -ohjelman toimeenpanoa.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku päättyi tiistaina 13.3. Haettavana oli yhteensä 79 800 aloituspaikkaa. Yhteishaussa oli 71 900 hakijaa, joista perusopetuksen päättäviä 56 200. Hakijoita oli 1 480 vähemmän kuin viime keväänä. Hakijoista 52 prosenttia haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 48 prosenttia lukioon.

Nyt alkavassa korkeakoulujen yhteishaussa on haettava noin 47 500 aloituspaikkaa yli 1 500 koulutusohjelmassa. Viime vuosien hakijamäärien perusteella odotetaan, että opiskelupaikkaa tavoittelee noin 140 000 hakijaa. Opintopolku-palvelussa voi tutustua tarjolla oleviin koulutuksiin ja täyttää hakemuksen.

Opetushallituksen uusimman selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita aloittamaansa ammatillista perustutkintoa loppuun, vaan eroaa kesken opintojen. Lukuvuonna 2013–2014 vastaava luku oli 8,6 prosenttia. Opiskelijan ikä, sukupuoli, kielitausta ja koulutusala vaikuttavat siihen, että opiskelija ei suorita tutkintoaan loppuun. Reilu neljännes eroamisista selittyy muihin opintoihin siirtymisellä.

Tällä viikolla 22 shanghailaista opiskelijaa sai suomalaisen tutkintotodistuksen markkinointiviestinnän opinnoistaan. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ojensi todistukset suoritetuista tutkinnon osista Kiinan-matkansa yhteydessä.