Tiedotteet

Jos kouluverkon kehitys jatkuu samansuuntaisena, laskee koulujen määrä lähes puoleen nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaisi koulujen koon kasvua. Mikäli kouluverkon harvenemista ja keskimääräisen oppilasmäärän kasvua kyetään kansallisin tai alueellisin toimin hillitsemään, vähenee koulujen määrä enää runsaalla kolmanneksella.

Puoli miljoonaa peruskoululaista, satatuhatta lukiolaista ja yli kaksisataatuhatta ammatillisen koulutuksen opiskelijaa aloittaa kouluvuotensa.

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 151 700 hakijaa, joista opiskelupaikan sai noin 52 500 eli 35 %. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 600 ja yliopistoon 22 900 hakijaa.

Opetushallitus on myöntänyt vapaan sivistystyön ylläpitäjille noin 9,2 miljoonaa euroa valtionavustusta kompensoimaan korona-ajan tulonmenetyksiä. Tulonmenetysten vaikutukset jäivät kuitenkin odotettua pienemmiksi, koska myös ennakoituja kustannuksia jäi toteutumatta. Osalla oppilaitoksista koronasta aiheutuneet säästöt kasvoivat menetyksiä suuremmiksi. Noin puolet vapaan sivistystyön oppilaitoksista ei hakenut valtionavustusta lainkaan, koska tulonmenetyksiltä vältyttiin etäopetukseen siirtymisen ja muiden säästöjen ansiosta.

Avustusta kohdennetaan opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin niille opiskelijoille, joilla arvioidaan olevan puutteita opetussuunnitelman perusteiden mukaisissa osaamistavoitteissa...

Osaamistasoa voidaan nostaa lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja parantamalla perusopetuksen tai lukion varassa olevien osaamista. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tarvitaan panostamista työn ohella tapahtuvaan kouluttautumiseen ja monimuotoisiin jatkuvan oppimisen ratkaisuihin.

Yksi lähivuosien tavoitteista suomalaiselle koulutusviennille on se, että suomalaisia toimijoita saadaan nykyistä enemmän mukaan alan laaja-alaisiin ja monipuolisiin kumppanuuksiin. Koulutusosaamisemme on haluttua, mutta mittakaavaltaan suurissa ja vaikuttavissa hankkeissa pelkästään suomalaisista koostuva toteuttajaryhmä ei useinkaan ole riittävän vahva. Tarvitaan siis aktiivista verkottumista ja yhteistyötä vakiintuneiden ja pitkään vientitoimintaa harjoittaneiden ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 71 800 hakijaa, joista 64 970 sai opiskelupaikan. Peruskoulun päättäviä hakijoita oli 58 630, joista 96 % sai opiskelupaikan (viime vuonna 95 %).

Korkeakoulujen vieraskielisiin ja Taideyliopiston koulutuksiin hyväksyttiin tänä vuonna noin kaksinkertainen määrä uusia opiskelijoita kuin vuosi sitten. Edelliseen vuoteen verrattuna haussa oli nyt...

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa suoraan todistuksen perusteella hyväksyttiin 21 400 opiskelijaa, joista 84 % oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia.

Kouluvuosi päättyy peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa 30.5. Peruskoulun päättötodistuksen saa tänä keväänä arviolta noin 59 000 oppilasta. Perusopetuksen päättävien määrän...

Media- ja viestintäala muuttuu nopeasti. Toimialan asiantuntijaryhmän mukaan työelämän tarpeisiin voidaan vastata parantamalla jatkuvan oppimisen edellytyksiä sekä kehittämällä alan koulutusta.

Koululaisten perheissä on oltu tänä keväänä uudenlaisen tilanteen edessä, kun suurin osa oppilaista on siirtynyt opiskelemaan etänä. Vanhempainillassa kuullaan näkemyksiä, miten etäopiskelu ja...

Perusopetuksen arviointiin ei tehdä muutoksia poikkeusolojen vuoksi, sillä valtakunnalliset arviointia koskevat määräykset mahdollistavat monenlaiset paikalliset joustot. Koulujen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että ne oppilaat, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan, saavat tukea ja ohjausta myös poikkeusoloissa.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa 151 700 hakijaa. Korkeakoulupaikkaa on tänä vuonna voinut hakea kahdessa erillisessä yhteishaussa, joissa hakijoita on yhteensä ollut 167 000. Hakijoiden määrä on ollut poikkeuksellisen korkea: viime keväänä hakijoita oli yhteensä saman verran kuin pelkästään toisessa yhteishaussa tänä vuonna. Haettava oli 46 600 aloituspaikkaa korkeakoulujen syksyllä alkavassa suomen- ja ruotsinkielisessä koulutuksessa. Opiskelijavalinnat pyritään toteuttamaan suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamalla aikataululla.

Yhteishaussa haetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ensi syksynä alkavaan suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Haettavana on noin 46 600 aloituspaikkaa yli 1600 hakukohteessa. Opiskelijavalinnat pyritään toteuttamaan suunnitellusti opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamalla aikataululla. Viime vuosien hakijamäärien perusteella odotetaan, että opiskelupaikkaa tavoittelee noin 140 000 hakijaa. Tarjolla oleviin koulutuksiin voi tutustua ja hakea Opintopolku.fi -palvelussa.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku päättyi tiistaina 10.3. Haettavana oli yhteensä reilut 80 600 aloituspaikkaa. Yhteishaussa haki 71 700 hakijaa, joista perusopetuksen päättäviä oli 58 620. Hakijamäärät jakaantuivat lähes tasan ammatilliseen koulutukseen ja lukioon hakevien kesken.

Opetushallitus on täsmentänyt aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskevaa lukua.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku alkaa tiistaina 18.2. ja päättyy tiistaina 10.3. klo 15. Yhteishaussa on tänä keväänä tarjolla noin 80 620 aloituspaikkaa. Koulutukseen haetaan Opintopolku-palvelussa.

Opetushallitus on täsmentänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskevaa lukua osana vaiheittain tehtävää, pitkäaikaista arvioinnin kehittämistyötä. Uusi arviointiluku...