Tiedotteet

Puolet Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoaan suorittavista ulkomaalaisista kaavailee jäävänsä Suomeen valmistumisensa jälkeen, kertoo tuore kysely.

Peruskoulujen hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävä toiminta on lukuvuonna 2016─2017 kehittynyt monilta osin myönteiseen suuntaan. Oppilaiden osallisuus kouluissa on lisääntynyt ja oppilashuollon palveluiden saatavuus parantunut. Myös liikuntaa koulupäiviin lisäävät toimenpiteet ovat yleistyneet ja oppilaita kannustetaan liikkumaan myös koulutyön lomassa.

Yhä useampi suomalainen suorittaa korkeakoulututkintonsa ulkomailla. Opetushallituksen opiskelijakyselyn mukaan ulkomaille lähdetään useimmiten kansainvälisen kokemuksen toivossa, mutta sinne ajavat myös opiskelupaikan saamiseen ja opintojen sisältöön liittyvät syyt. Opiskelijoiden tulevaisuutta leimaa epävarmuus, sillä puolet kyselyyn vastanneista ei vielä osannut nimetä opintojen jälkeistä asuinmaataan. Vain neljännes opiskelijoista uskoo palaavansa takaisin Suomeen.

Viime vuonna koulutusviennin kokonaisarvo oli noin 300 miljoonaa euroa ja tänä vuonna sen arvioidaan ylittävän 350 miljoonaa euroa. Koulutusviennin tueksi avataan tänään Opetushallituksen tiloissa toimiva uusi pop up -tila, Experience Lab, johon on koottu esille suomalaisten koulutusvientiyritysten innovaatioita. Kokemusympäristö avaa vierailijoille mahdollisuuden tutustua ja kokeilla oppimisen parhaita innovaatioita käytännössä.

Hallitus sopi kehysriihessä, että vuodesta 2020 alkaen kieltenopetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla kaikilla Suomen koululaisilla. Jo tätä ennen varhentamista tuetaan hallituksen kärkihankkeella. Opetushallitus on myöntänyt perusopetuksen järjestäjille 4,3 miljoonaa euroa valtionavustuksia kieltenopetuksen varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Valtionavustuksilla kehitetään toimintamalleja alkuopetukseen soveltuvan kieltenopetuksen järjestämiseksi.

Sukupuoli, äidinkieli ja koulutustausta vaikuttavat siihen, kuinka avarakatseisia nuoret ovat ja miten he mieltävät kulttuurisen moninaisuuden. Tuoreissa selvityksissä pureudutaan sekä nuorten asenneilmapiiriin että opettajien kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviin osaamistarpeisiin.

Hakijoita oli noin 1 500 enemmän kuin viime keväänä. Aloituspaikkoja on tarjolla suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Yliopistoissa oli määrällisesti eniten hakijoita kauppatieteelliselle alalle, humanistiselle alalle sekä yhteiskuntatieteelliselle alalle. Ammattikorkeakouluissa eniten hakijoita oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä tekniikan ja liikenteen alan opintoihin.

Tuoreimman International Student Barometer -selvityksen tulokset osoittavat, että ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta Suomi on edelleen erittäin hyvä opiskelumaa. Suomalaisten korkeakoulujen vahvuudet ovat samoja kuin aikaisemmilla kyselykerroilla: esimerkiksi tukipalvelut ja opiskeluympäristöön liittyvät asiat saavat opiskelijoilta kiitosta. Kokonaisuudessaan tulokset ovat hieman parantuneet.

Kuusi kuntaa on hakenut kaikkiaan yhdeksälle peruskoululle lupaa osallistua kokeiluun, jossa koulut tarjoavat oppilailleen toisen kotimaisen kielen tilalla jonkin muun vieraan kielen opintoja. Kokeilu koskee 5. tai 6. luokan oppilaita, jotka aloittaisivat toisen kotimaisen kielen opiskelun 1.8.2018 alkavana lukuvuonna.

Opetushallitus on avannut 6 miljoonan euron avustushaun perusopetuksen innovatiivisiin kehittämishankkeisiin ja kokeiluihin. Haku mahdollistaa uusien tapojen tuomisen koulutuksen kehittämiseen, oppimisen uudistumiseen sekä yhteisölliseen kehittämiseen. Kokeilu- ja innovaatiotoiminnan edistäminen on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta ja Uusi peruskoulu -ohjelman toimeenpanoa.

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku päättyi tiistaina 13.3. Haettavana oli yhteensä 79 800 aloituspaikkaa. Yhteishaussa oli 71 900 hakijaa, joista perusopetuksen päättäviä 56 200. Hakijoita oli 1 480 vähemmän kuin viime keväänä. Hakijoista 52 prosenttia haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 48 prosenttia lukioon.

Nyt alkavassa korkeakoulujen yhteishaussa on haettava noin 47 500 aloituspaikkaa yli 1 500 koulutusohjelmassa. Viime vuosien hakijamäärien perusteella odotetaan, että opiskelupaikkaa tavoittelee noin 140 000 hakijaa. Opintopolku-palvelussa voi tutustua tarjolla oleviin koulutuksiin ja täyttää hakemuksen.

Opetushallituksen uusimman selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita aloittamaansa ammatillista perustutkintoa loppuun, vaan eroaa kesken opintojen. Lukuvuonna 2013–2014 vastaava luku oli 8,6 prosenttia. Opiskelijan ikä, sukupuoli, kielitausta ja koulutusala vaikuttavat siihen, että opiskelija ei suorita tutkintoaan loppuun. Reilu neljännes eroamisista selittyy muihin opintoihin siirtymisellä.

Tällä viikolla 22 shanghailaista opiskelijaa sai suomalaisen tutkintotodistuksen markkinointiviestinnän opinnoistaan. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ojensi todistukset suoritetuista tutkinnon osista Kiinan-matkansa yhteydessä.

Opetushallitus on julkaissut peruskouluille, lukioille ja toisen asteen ammatillisille oppilaitoksille oppaan seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemisestä ja siihen puuttumisesta. Opas on laadittu opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen toimeksiannosta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää keväällä 2018 varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä korkeakoulujen oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuuria kehittävän laajan toimenpideohjelman. Ohjelman toteuttamiseen varataan 5 miljoona euroa.

Liikenne- ja logistiikka-ala muuttuu merkittävästi parin seuraavan vuosikymmenen aikana, kertoo Opetushallituksen tuore osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi. Suurin muutos tapahtuu, kun itseohjautuvat robottikulkuvälineet yleistyvät 2030-lukua lähestyttäessä.

Opetushallitus on avannut valtionavustushaun koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi esi- ja perusopetuksessa. Avustusta voidaan käyttää erityisopetuksen laadun kehittämiseen, opetusryhmien joustavaan muodostamiseen, opettajien ja avustajien palkkaamiseen sekä erityisopetuksen laadun kehittämiseen tarvittaviin materiaaleihin. Haettavissa on yhteensä 30 miljoonaa euroa.

Yhteishaku ammatillisen koulutukseen ja lukioon alkaa tiistaina 20.2 ja päättyy tiistaina 13.3. klo 15. Yhteishaussa on tänä keväänä tarjolla noin 79 800 aloituspaikkaa. Opiskelemaan haetaan osoitteessa www.opintopolku.fi. Myös tieto tarjolla olevista koulutuksista ja ohjeet hakemiseen löytyvät Opintopolusta.

Opetushallitus on avannut kieltenopiskelun varhentamiseen tarkoitettujen erityisavustusten haun lukuvuodelle 2018–2019. Avustushaku on järjestyksessä toinen. Avustuksella varmistetaan, että vuonna 2017 käynnistyneet kielenopetuksen kehittämishankkeet jatkuvat ja mahdollistetaan uusien hankkeiden käynnistäminen. Avustuksia on haettavissa 4,3 miljoonaa euroa.

Syksyn 2017 Move!-mittausten tulokset osoittavat, että oppilaiden väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä ovat suuria. Osa koululaisista saa mittauksista hyviä tuloksia ja osa huolestuttavia. Erityisenä huolenaiheena on poikien liikkuvuus: 30 prosenttia kahdeksasluokkalaisista pojista ei esimerkiksi pysty ojentamaan alaselkäänsä täysistunnassa. Fyysistä toimintakykyä on kuitenkin mahdollista kehittää liikkumalla ja harjoittelemalla. Move!-järjestelmän myötä tilannetta voidaan myös aiempaa luotettavammin seurata. Opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvät Move!-mittaukset saavuttavat poikkeuksellisen laajan kattavuuden. Nyt tuloksia kirjattiin 50 000 viidesluokkalaiselta ja 10 000 kahdeksasluokkalaiselta. Valtakunnallinen raportti tuloksista julkaistaan 26.1.2018.