Lapsen muuttaessa tai palatessa perheensä kanssa ulkomailta Suomeen, on huoltajan hyvä varautua muuttoon eri tavoin, jotta opiskelu suomalaisessa koulussa alkaisi mahdollisimman sujuvasti. Koulussa kartoitetaan ensin eri tavoin lapsen muualla hankkima osaaminen. Oppilaalle voidaan laatia suunnitelma opintojen järjestämisestä. Suunnitelmassa voidaan kuvata, miten oppilas täydentää osaamistaan niissä oppiaineissa, joita hänellä ei ole ollut mahdollista opiskella ulkomailla asumisen aikana.

Kun lapsen perhe suunnittelee muuttoa tai paluuta Suomeen, on hyvä olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä tulevan asuinkunnan opetustoimeen tai koulun rehtoriin. Saattaa olla, että Suomeen takaisin muuttava lapsi ei palaakaan siihen kouluun, jossa oli oppilaana ennen ulkomaille muuttoa. Jos oppilas on eronnut koulusta ennen ulkomaille muuttoa, huoltajan tulee hakea koulupaikkaa asuinkunnasta. Ulkomailla asuminen ja koulunkäynti on hyvä nähdä oppilaan voimavarana ja elämää rikastavana asiana. 

Asuinkunnassa saattaa olla kouluja, joissa on tarjolla kaksikielistä tai täysin englanninkielistä opetusta. Kunnan opetustoimesta saa tietoa, mitä kieliä kouluissa voi opiskella sekä onko tarjolla ulkomailla saavutetun kielitaidon ylläpitoon tähtäävää opetusta. 

Rehtorin ja oppilasta opettavien opettajien on tärkeää keskustella oppilaan ja huoltajan kanssa oppilaan ulkomailla suorittamista opinnoista, karttuneesta kielitaidosta sekä mahdollisista yksilöllisistä tarpeista opetuksessa ulkomailta muuton jälkeen. Oppilaan ulkomailla hankkimien tietojen ja taitojen taso selvitetään oppilaan ja huoltajien kanssa käytävien keskustelujen sekä tarvittaessa kokeiden ja muiden näyttöjen avulla. Huoltajilla on hyvä olla mukana oppilaan ulkomailla saamat todistukset ja muu opiskelua koskeva aineisto. Ulkomaisista kouluista saatujen todistusten arvosanoja ei voi suoraan vertailla suomalaisten todistusten arvosanojen kanssa, sillä ulkomaisten koulujen eri oppiaineiden oppimäärien opetuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus sekä arviointikäytänteet poikkeavat vastaavista suomalaisista. 

Maahan muuttava tai palaava oppilas sijoittuu yleensä ikäänsä vastaavalle luokalle. Oppilaan osaamisen taso suhteessa vuosiluokan tavoitteisiin saattaa vaihdella oppiaineista riippuen. Joissakin oppiaineissa oppilas voi olla edennyt kyseistä vuosiluokkaa pidemmälle ja osassa oppiaineita hän ei ole vielä saavuttanut vuosiluokalle asetettuja tavoitteita. Oppilaan aiemmasta koulutuksesta ja Suomeen muuttamisen ajankohdasta johtuen voi olla tilanne, että oppilas ei ole opiskellut aiemmin kaikkia perusopetuksen oppiaineita, kuten esimerkiksi taide- ja taitoaineita.  

Oppilaalla on oikeus saada oppimiseensa tukea. Oppilaan ohjauksen ja tuen tarve opinnoissa vaihtelee. Tukitoimenpiteet ja opetuksen erityisjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti, ja oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma.  

Oppilaan omaksuma kulttuuri- ja kielitausta nähdään voimavarana oppimisessa, oman identiteetin rakentumisessa ja kouluyhteisön kulttuurisessa moninaisuudessa. 

 

 

Perusopetusasetuksen 11 §:n mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Suomeen muuttavan tai palaavan oppilaan opintojen järjestämiseen tämä menettely tuo tarvittaessa joustoa. Oman opinto-ohjelman mukaan eteneminen mahdollistaa oppilaan opinnot opetussuunnitelmassa määrätyissä opintokokonaisuuksissa eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Keskeistä on mahdollistaa oman opinto-ohjelman järjestelyillä oppilaalle opintoja kaikille yhteisissä oppiaineissa. 

Takaisin ylös

Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetussa erityisessä tutkinnossa. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Opintojen järjestäminen oman opinto-ohjelman mukaan voi käytännössä vahvistaa oppilaan edellytyksiä osallistua erityiseen tutkintoon, jolla mahdollistetaan paremmin koko perusopetuksen oppimäärän suorittaminen.  

Oppilaan suorittaessa perusopetuksen koko oppimäärää tai osaa siitä erityisenä tutkintona, opetuksessa voidaan hyödyntää myös eriyttämisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi suoritettaessa erityisenä tutkintona jotakin taide- ja taitoainetta, oppilaan opetuksen eriyttäminen voi olla mahdollista taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien yhteydessä tai kyseistä oppiainetta syventävän valinnaisen aineen opintojen rinnalla. 

Takaisin ylös

Opetuksen järjestäjät voivat tietyin ehdoin saada ylimääräistä valtionavustusta opetukseen, joka järjestetään suomenkielisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseksi. Tällaista perusopetusta täydentävää opetusta järjestetään useimmiten kaksi tuntia viikossa. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti samassa ryhmässä kuin vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetus. 

Maahan muuttaneen tai palanneen oppilaan asuinkunnassa voi myös olla mahdollista hakeutua kaksikieliseen opetukseen tai englanninkielistä opetusta tarjoavaan kouluun. Opetus voidaan kouluissa toteuttaa laajamittaisena kaksikielisenä opetuksena, joka voidaan jakaa kotimaisten kielten varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn ja muuhun laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen. Sitä voidaan antaa myös suppeampana kaksikielisenä opetuksena, josta käytetään nimitystä kielirikasteinen opetus.   

Takaisin ylös

Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muutoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen sijasta myös kotiopetuksessa. 

Takaisin ylös

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan heti tuen tarpeen ilmetessä. Tukitoimenpiteet ja opetuksen erityisjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilaan opiskelun haasteita voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla. Oppilaalle on myös mahdollista määritellä osana tehostettua tukea opiskelun erityiset painoalueet jossakin oppiaineessa. Oppilas voi keskittyä tämän oppiaineen opiskelussa sen keskeisiin sisältöihin. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja suoritus arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään.  

Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Esimerkiksi kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisen haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa. 

 

Erityiset opetusjärjestelyt 

 
Joustoa oppilaan opiskelun järjestämiseen tuo myös erityisiä opetusjärjestelyitä koskeva perusopetuslain 18 §, jonka mukaan oppilaan opiskelu voidaan tietyissä tilanteissa järjestää osittain toisin. 

Oppilaan opetus voidaan järjestää toisin, jos oppilaalla katsotaan olevan ennestään joltain osin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Oppilas voidaan esimerkiksi siirtää vuosiluokan yli, jos hänen todetaan jo hallitsevan vuosiluokan oppimäärän kaikissa oppiaineissa. 

Erityinen järjestely voi koskea myös yksittäistä oppiainetta. Jos maahan muuttava tai palaava oppilas hallitsee esimerkiksi opetussuunnitelmaan kuuluvan vieraan kielen oppimäärän, voidaan tämä selvittää erilaisten suullisten ja kirjallisten näyttöjen avulla. Hän voi käyttää näin vapautuvan opiskeluajan esimerkiksi sellaisen aineen opiskeluun, jossa hänen tietonsa ja taitonsa tarvitsevat vahvistamista tai hän ei ole opiskellut aiemmissa opinnoissaan. 

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin myös silloin, kun perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Maahan muuttavan tai palaavan oppilaan kohdalla opiskelun järjestäminen toisin voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun hän saapuu Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa ja hänen opintoihinsa ulkomailla ei ole kuulunut jotakin suomalaisen perusopetuksen oppiainetta.  

Mikäli oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tehostetusta tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen on aina ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18§:n perusteella.  

Vapauttaminen jonkin oppiaineen opiskelusta ei merkitse jatko-opintokelpoisuuden poistumista, mutta se voi joillain aloilla tai joissain tapauksissa rajata oppilaan mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Oppilaan jatko-opintojen kannalta onkin tärkeää, että tätä päätöstä harkitaan huolella yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa.  

Takaisin ylös

Suomeen muuttavan tai palaavan oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin oppilaiden arvioinnissa.  

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä. Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.  

Yksilöllistetyistä oppimääristä annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. 

Oppilaan osaamisen ja oppimisen arvioinnista tarkemmin 1.8.2020 voimaan astuneessa vuoden 2014 perusteisiin tehdyissä muutoksissa. 

 

 Päättöarviointi perustuu 1.8.2021 voimaan astuneisiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin.  

 

Päättöarviointiin tulee kaikille, sekä Suomeen muuttaville että maahan palaaville oppilaille, antaa numeeriset arviot kaikista yhteisistä oppiaineista, myös kaikista taide- ja taitoaineista (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous). Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanoihin 5, 7, 8 ja 9 vaadittavan osaamisen tason kussakin oppiaineessa.  

Takaisin ylös

Oppivelvollisen tulee hakeutua perusopetuksen suorittamisen jälkeen toisen asteen koulutukseen tai muuhun perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen haetaan ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa tai perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen hakumenettelyt muuttuvat osana oppivelvollisuuden laajentamista 1.8.2022 alkaen. Lisätietoja koulutustarjonnasta, valintaperusteista ja hakuohjeista löytyy Opintopolusta. 
 
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on mahdollista hakea ulkomaisella tutkintotodistuksella harkintaan perustuvassa valinnassa. Yhteishaun hakemuksen täyttämisen lisäksi harkintaan perustuvassa valinnassa hakijan tulee toimittaa hakulomakkeella pyydetyt todistukset suoraan hakemiinsa oppilaitoksiin. Koulutuksen järjestäjä käsittelee harkintaan perustuvan valinnan hakemukset ottaen huomioon hakijan esittämät perustelut, koulutustarpeen ja edellytykset suoriutua opinnoista ja tekee asiasta päätöksen. 

 

 

Lisätietoja 

Opetushallitus 

Perusopetus ja varhaiskasvatus: perusopetus(at)oph.fi  

Perusopetus ja varhaiskasvatus: perusopetus.tuki(at)oph.fi  

Takaisin ylös