Suomeen ulkomailta palaavat oppilaat perusopetuksessa

Kun lapsen paluu ulkomailta takaisin Suomeen on tiedossa, huoltajan on hyvä olla mahdollisimman pian yhteydessä lapsen edellisen koulun rehtoriin tai asuinkuntaan Suomessa.  

Oppivelvollisuuslain 7 §:n mukaan oppivelvollinen tai hänen huoltajansa on voinut hakea oppivelvollisuuden suorittamisen määräaikaista keskeyttämistä vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana jollain muulla tavalla.  

Huoltaja on voinut tehdä pidemmän poissaolon ajaksi ilmoituksen koululle lapsensa eroamisesta koulusta määräajaksi tai kokonaan. 

Lapsella on kuitenkin ensisijainen oikeus päästä asuinkunnan osoitteen mukaan määrittyvään lähikouluun. 

Oppilaan eroaminen määräajaksi tai kokonaan koulusta ulkomaille muuttamisen yhteydessä ei ole automaattisesti keskeyttänyt oppivelvollisuutta. Huoltaja on voinut halutessaan hakea lapsensa oppivelvollisuuden keskeyttämistä, jolloin asuinkunta on tehnyt asiasta päätöksen. 

Kun oppivelvollisuuden keskeyttämistä koskeva määräaika päättyy, oppivelvollisuus palautuu takaisin. 
 

Suomalaiseen kouluun palattuaan oppilas aloittaa lähtökohtaisesti omaa ikäänsä vastaavalla vuosiluokalla opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden opiskelun. Oppilaalle voidaan nimetä esimerkiksi tukioppilas tai kaverioppilas auttamaan koulun tiloihin tutustumisessa ja muissa arjen käytännöissä. On tärkeää huolehtia, että oppilas pääsee osaksi kouluyhteisöä ja omaa luokkaansa heti alusta alkaen. 

Yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa suunnitellaan, kuinka oppilas voi antaa näyttöjä suomalaisen perusopetuksen oppiaineissa ja niihin liittyvissä opetuksen tavoitteissa, joita hän ei ole opiskellut ulkomailla oleskelunsa aikana ennen paluuta kouluun Suomeen. Oppilas voi osoittaa osaamisensa jossain perusopetuksen oppimäärässä tai sen osassa suorittamalla erityisen tutkinnon.   

Suomeen palatessaan oppilaalla on oikeus opiskeluhuoltoon samalla tavoin kuin muillakin oppilailla. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä.  Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen. 

Oppilaalla on myös oikeus saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin, jos opetukseen osallistumisessa tai opintojen suoriutumisessa ilmenee vaikeuksia. 

Lisätietoa Opetushallituksen verkkosivuilla 

Opiskelun aloittaminen koulussa 

On hyvä, että huoltaja toimittaa koululle oppilaan viimeisimmän koulusta ulkomailla saadun todistuksen ja koulun opetussuunnitelman. Aluksi kartoitetaan huoltajan ja oppilaan kanssa käytävässä keskustelussa oppilaan ulkomailta saatu osaaminen ja selvitetään, mitä oppiaineita lapsi tai nuori ei ole opiskellut koulussaan ulkomailla. 

Suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineille asetetut opetuksen tavoitteet ja sisällöt eroavat aina jonkin verran oppilaan ulkomailla saaman opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Tyypillisesti oppilaiden ulkomailla opiskeltuihin opintoihin ei ole kuulunut kaikkia perusopetuksen yhteisiä oppiaineita. 

Oppilaan, huoltajan ja koulun välisten keskustelujen, koulusta ulkomailla annettujen todistusten ja annettujen lisänäyttöjen perusteella voi käydä ilmi, että oppilas on jo suorittanut hyväksytysti jonkin suomalaisen perusopetuksen oppiaineen oppimäärän ulkomailla opiskellessaan. Tällöin oppilaan huoltaja voi hakea opetuksen järjestäjältä mahdollisuutta kyseisen oppimäärän suorittamatta jättämisestä perusopetuslain 18 §:n perusteella. Opetuksen järjestäjä tekee päätöksen asiasta huoltajan hakemuksesta.    
 
Oppilaan ulkomailla suoritettujen oppiaineiden arvosanoja ei voida rinnastaa sellaisenaan vastaaviin suomalaisiin. Kun oppilas on aloittanut opiskelun suomalaisessa koulussa, hänet on otettu oppilaaksi useimmiten ikäryhmäänsä vastaavalle luokalle.  Oppilaan tätä ennen ulkomailla suorittamia opintoja ei merkitä Koski-järjestelmään. 
 

Taide- ja taitoaineiden opiskelu  

Suomeen palanneen oppilaan tulee opiskella kaikille yhteisiä taide- ja taitoaineita eli musiikkia, kuvataidetta, käsityötä, liikuntaa ja kotitaloutta saadakseen perusopetuksen päättötodistuksen.  

Koulussa on hyvä kartoittaa, mitä taide- ja taitoaineita oppilas on opiskellut ulkomailla ja tehdä suunnitelma, miten puuttuvien taide- ja taitoaineiden opinnot järjestetään oppilaan perusopetuksen aikana. On hyvä huomioida, että ulkomaisista kouluista saatujen todistusten arvosanoja ei voi suoraan rinnastaa suomalaisten todistusten arvosanoihin. Ulkomaisten koulujen eri oppiaineiden opetuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus sekä arviointikäytänteet poikkeavat vastaavista suomalaisista.    

Puuttuvia taide- ja taitoaineiden opintoja voidaan opiskella esimerkiksi taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien aikana. Oppimäärän opetuksen päättyessä tehdään päättöarviointi suhteessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määriteltyihin opetuksen tavoitteisiin käyttäen päättöarvioinnin kriteerejä. 

Jonkin taide- ja taitoaineen oppimäärän tai sen osan voi myös suorittaa erityisessä tutkinnossa ennen perusopetuksen päättötodistuksen antamista joko itsenäisenä suorituksena tai jonkin kyseistä oppimäärää syventävän valinnaisen aineen rinnalla eriyttämisen keinoja hyödyntäen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat niistä erityisessä tutkinnossa suoritetuista oppimääristä, jotka on suoritettu ennen päättötodistuksen antamista.    

Taide- ja taitoaineiden opintojen järjestämisessä tulee huomioida, että taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat eri asia kuin valinnaiset aineet. Valinnaisten aineiden ja taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien järjestäminen ja arviointi poikkeavat toisistaan.