Katsomuskasvatuksen suunnittelutyötä tapahtuu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa monella eri tasolla:
- Organisaation tasolla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjät voivat suunnitella esimerkiksi henkilöstönsä koulutusta ja ryhmiin tarjottavia materiaaleja sekä avata väyliä ja luoda rakenteita monialaiselle yhteistyölle lähialueen toimijoiden kanssa.
- Yksikön tai toimipaikan tasolla voidaan keskustella yhteisissä palavereissa katsomuskasvatuksesta sekä katsomuskasvatuksen pedagogiikan suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Yhteisesti voidaan paneutua myös esimerkiksi moninaisen juhlakulttuurin edistämiseen.
- Ryhmätasolla suunnittelu tapahtuu tarkemmin lapsiryhmän tarpeisiin ja lähtökohtiin paneutuen. Tähän vaikuttaa yleinen kulttuuriperinne, ryhmässä läsnä olevat katsomukset ja kulttuurit sekä lähiympäristö.
- Perheen tasolla hyvin valmistellun ja toteutetun lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja lapsen opetussuunnitelman (esiopetus) kautta huoltajalla on mahdollista osallistua myös katsomuskasvatuksen suunnitteluun oman lapsensa osalta.
- Lapsen taso on tärkeä. Lapsella on oikeus osallisuuteen ja itsensä sekä ajatustensa ilmaisemiseen myös katsomuksiin liittyvissä kysymyksissä. Lasten mielenkiinnon kohteet ja niiden laajentaminen ja yhdessä uuden oppiminen ovat tärkeitä lähtökohtia katsomuskasvatuksessa.
Kuten muussakin toiminnassa, myös katsomuskasvatuksessa huolehditaan lasten osallisuudesta toiminnan kaikissa vaiheissa. On tärkeää, että henkilöstö kuulee lasten ajatuksia ja tarttuu heiltä tuleviin ideoihin ja kysymyksiin, samalla laajentaen lasten mielenkiinnonkohteita ja oppimista. Lasten mielenkiinnon kohteet ovat toiminnan lähtökohtana. Opettaja ja muu henkilöstö opettaa lapsille katsomuskasvatukseen liittyviä sisältöjä sekä muokkaa oppimisympäristöä lasten kanssa sekä innostaa ja haastaa lapsia pohtimaan ja ihmettelemään asioita moninaisista näkökulmista. (ks. Osallisuus)
Suunnittelua voi rikastaa yhteistyökumppaneiden avulla. Monialaista yhteistyötä voidaan tehdä useiden lähialueen toimijoiden kanssa, esimerkiksi katsomusyhteisöjen ja muiden toimijoiden, kuten arkistojen ja museoiden kanssa. Yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti niin, että lähtökohtana on lapsen etu ja opetussuunnitelmat. Yhteistyössä pedagoginen vastuu on aina opettajalla ja varhaiskasvatuksen muulla henkilöstöllä. (ks. monialainen yhteistyö)
Katsomuskasvatuksessa tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen. Henkilöstön tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa tietoa opetussuunnitelman mukaisesta katsomuskasvatuksesta ja tulee kuulluksi ja kohdatuksi myös katsomuskasvatuksen osalta. (ks. huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö)
Johtaminen
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Johtaminen sisältää kaikki ne toimenpiteet, joilla luodaan edellytykset henkilöstön hyville työolosuhteille, ammatillisen osaamisen ja koulutuksen hyödyntämiselle ja kehittämiselle sekä pedagogiselle toiminnalle. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää pedagogiikan johtamista. Johtaja myös edistää osallistavaa toimintakulttuuria luomalla rakenteita ammatilliseen keskusteluun. (Vasu 2022, EOPS 2014.)
- Katsomuskasvatus on osa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen johtamisen kokonaisuutta.
- Johtaja tarvitsee sensitiivistä ja katsomustietoista ammatillista osaamista, jotta hän pystyy johtamaan yhteisöään laadukkaan katsomuskasvatuksen toteuttamiseen.
- Johtaja on yhteisönsä arvo- ja asennevaikuttaja myös katsomuksiin ja katsomuskasvatukseen liittyvässä pedagogiikkaa kehittävässä työotteessa.
Lue lisää johtamisesta Materiaaleja katsomuskasvatukseen -osiossa
Pedagoginen dokumentointi
Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. (Vasu 2022.) Esiopetuksessa havainnointia ja dokumentointia toteutetaan samoilla periaatteilla kuin varhaiskasvatuksessa.
Katsomuskasvatuksen yhteydessä muodostuvat pedagogiset dokumentit voivat olla samankaltaisia kuin muidenkin sisältöjen yhteydessä muun muassa valokuvat, videot, lasten tuotokset kuten piirustukset tai veistokset ja henkilöstön kirjaamat havainnot.
Monipuolisten ja laadukkaiden dokumenttien kautta varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen henkilöstö voi kiinnittää huomiota siihen, miten katsomuksia ryhmässä on käsitelty. Samalla voidaan arvioida tulevatko niin yleinen kulttuuriperintö, lähiympäristö kuin perheiden katsomukset ryhmässä huomioiduiksi. Dokumenttien avulla henkilöstön on myös helpompi arvioida katsomuskasvatuksen toteuttamisen menetelmien monipuolisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja lasten oppimista. Arvioinnin apuna voi käyttää katsomuskasvatuksen arviointityövälinettä (ks. Materiaaleja katsomuskasvatukseen-osio.
Laadukkaiden pedagogisten dokumenttien avulla voidaan avata katsomuskasvatuksen luonnetta ja toimintatapoja. Ne auttavat myös huoltajia ymmärtämään mistä katsomuskasvatuksessa on kysymys, joka parhaimmillaan lisää huoltajien osallisuutta. Konkreettiset pedagogiset dokumentit edistävät lasten oppimista sekä toiminnan suunnittelua ja arviointia yhdessä lasten kanssa. Ne lisäävät lasten osallisuutta ryhmän toimintaan ja auttavat muistelemaan yhdessä koettua ja opittua. (ks. pedagoginen dokumentointi)
Vuosikellot ja kalenterit suunnittelun apuna
Erilaiset vuosikellot ja kalenterit ovat yksi työväline katsomuskasvatuksen suunnitteluun. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjät tai varhaiskasvatusyksiköt voivat koota omia vuosikelloja, joihin kirjataan ajankohdat esimerkiksi yhteistyöpalavereille monialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa tai erilaisia kulttuurisia ja katsomuksellisia juhla- ja merkkipäiviä.
Henkilöstö voi koostaa oman lapsiryhmän vuosikellon varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen järjestäjän tai muun tahon tuottaman valmiin vuosikellon pohjalta. Ryhmän kannalta olennaiset juhlat, merkkipäivät ja vierailut voi sijoittaa vuosikelloon yhdessä yhteistyöpalaverien, vanhempainiltojen, huoltajakeskusteluiden tai yksikön tai toimipaikan yhteisten juhlien kanssa. (ks. vuosikellot ja kalenterit)