Valinnaisiin opintoihin kuuluvan toisen kotimaisen kielen sekä vieraiden kielten A-oppimäärän moduulin 8 ja B1-oppimäärän moduulin 6 opintojen aikana suullisen kielitaidon arviointi perustuu opintojen aikaisiin näyttöihin sekä Opetushallituksen tuottamasta suullisesta kokeesta tai Opetushallituksen tuottaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti annetuista näytöistä saatuun arvosanaan. Kyseisistä moduuleista koostuvien opintojaksojen arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut opintojakson suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut Opetushallituksen tuottaman erillisen kokeen tai antanut Opetushallituksen erillisen ohjeistuksen mukaiset näytöt.
Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta tai erillisen ohjeistuksen mukaisista näytöistä annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä.
(LOPS 2019)
Suullisen kielitaidon koe (edellisten opetussuunnitelman perusteiden myötä vakiintunut tapa)
Lukion toisen kotimaisen ja vieraiden kielten A- ja B1-oppimääriin liittyy suullisen kielitaidon opintojakso, jonka suorittamiseen kuuluu Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe. Kyseisiä oppimääriä ovat lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaisesti:
- toinen kotimainen kieli, ruotsi A-oppimäärä moduuli 8, B1-oppimäärä moduuli 6 sekä äidinkielenomainen oppimäärä moduuli 8
- toinen kotimainen kieli, suomi (finska) A-oppimäärä moduuli 8, B1-oppimäärä moduuli 6 sekä äidinkielenomainen oppimäärä moduuli 8
- vieraat kielet, A-oppimäärä moduuli 8 sekä B1-oppimäärä moduuli 6, johon käytetään soveltaen A-oppimäärän tehtäviä.
Suullisen kielitaidon opintojakson työskentely toteutetaan pääosin pari- ja ryhmätyönä, mutta suorituksiin liittyy myös erityyppiset valmistellummat esitykset tai puheenvuorot. Suoritusten luonteesta seuraa, että opiskelijoiden ohjaamiseen, suullisen kielitaidon tuotosten seuraamiseen ja palautteen antamiseen tarvitaan aikaa. Opintojaksoon kuuluvien suullisten esitysten toteuttaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa, samoin kuin arvosanan antaminen opintojaksosta. Suullisen kielitaidon opintojakson ryhmän kokoa on tarpeen mukaan harkittava tarkoin, jotta opettajalle jää riittävästi aikaa opiskelijoiden ohjaukseen.
Opintojakson päätteeksi pidettävä suullisen kielitaidon koe voidaan järjestää esimerkiksi mahdollisen arviointiviikon aikana siihen varatun tuntimäärän puitteissa. Opintojaksoon sisältyvän kokeen suorittamiseen menee yhdeltä opiskelijaparilta noin 15–20 minuuttia.
Suullisen kielitaidon kokeen korvaavat näytöt (LOPS 2019 myötä tullut uusi, vaihtoehtoinen tapa)
Suullisen kielitaidon opintojaksoon kuuluvan Opetushallituksen tuottaman suullisen kielitaidon kokeen voi vaihtoehtoisesti suorittaa näytöillä Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Näyttömahdollisuuden tarjoamisesta päätetään paikallisesti. Pääperiaatteena on, että opiskelija kokoaa valikoiman tallenteita, joissa hän pääsee osoittamaan suullista kielitaitoaan erilaisissa tilanteissa. Näyttöjen koostamisen periaatteet on kuvattu tarkemmin Opetushallituksen ohjeissa. Opiskelija esittelee näyttönsä opettajalle tilaisuudessa, jota kutsutaan erilliseksi näytöksi. Opettaja arvioi kokonaisuuden. Tilaisuuteen osallistuminen ja kokonaisuuden arviointi korvaa Opetushallituksen tuottaman suullisen kokeen osuuden kyseisillä opintojaksoilla.
Suullisen kielitaidon arvioinnin koepankki (suko.oph.fi)
Opetushallitus on avannut 1.11.2010 lukion vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen suullisen kielitaidon arviointia varten verkkopohjaisen koepankin. Suullisen kielitaidon koepankki sisältää koetehtävät, kokeiden arviointiohjeet sekä yleiset ohjeet kokeiden järjestämisestä. Koepankista saatavat kokeet ovat lukioille maksuttomia.
Koepankista saa myös ohjeen suullisen kokeen korvaamisesta näytöillä.
Lukiokoulutusta järjestävien oppilaitosten rehtorit saavat Opetushallitukselta tunnukset järjestelmään. Kunkin oppilaitoksen rehtori rekisteröi yksittäiset opettajat järjestelmän käyttäjiksi.
Opetushallituksella on käytössä suullisen kielitaidon koepankin käyttäjille neuvontapuhelin, josta voi pyytää apua Koepankki-järjestelmän käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa. Neuvontapuhelimen numero on 0800 963 11.