Suullisen kielitaidon arviointi lukiossa (LOPS 2019)

1. Voivatko opiskelijat käyttää suulliseen kokeeseen valmistautuessaan sanakirjoja apunaan? 

Opiskelijan suullista kielitaitoa arvioidaan kokonaisuutena. Yksi osa kokonaisuutta on sanaston laajuus ja tarkkuus, mutta se ei ole ainut suullisen kielitaidon arviointikriteeri. Koska koejärjestelyt itsessään jo edellyttävät opiskelijoiden yhteistä valmistautumista, ei ole syytä yrittää rajoittaa myöskään mobiililaitteiden tai sanakirjojen hyödyntämistä. Tältä osin koetilanne mallintaa myös aitoa suullisen kielenkäytön tilannetta, jolloin puhuja voi kysyä apua tarpeen mukaan. Mikäli kokelaalla on suuria puutteita sanavarastossaan ja ilmaisussaan, ei apuvälineiden, kuten sanakirjojen tai tekoälyn käyttö aina anna todellista kuvaa opiskelijan suullisesta kielitaidosta.

2. Mitä tehdään, jos opiskelijalta puuttuu suullisessa kokeessa pari tai suorittajia on pariton määrä? 

Näissä tapauksissa katsotaan paikallisesti, mikä on järkevin tapa ratkaista asia. Onko mahdollista muodostaa yksi kolmen kokelaan ryhmä? Löytyykö kokelaalle avuksi joku muu opiskelija, joka on jo mahdollisesti suorittanut kokeen aikaisemmin tai osallistuu tilanteeseen suorittamatta koetta? Voiko joku toinen opettaja toimia parina tai opettaja itse osallistua vuorovaikutukseen, jolloin opettaja arvioi opiskelijan suorituksen jälkikäteen tallenteelta?

3. Voiko opiskelija saada todistuksen suullisesta kielitaidosta osallistumatta kokeeseen?

Voi, mikäli opiskelija on suorittamassa suullisen kielitaidon näyttöjä Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Päättötodistuksen liitteeksi tuleva todistus suullisesta kielitaidosta annetaan vain suullisen kielitaidon moduulin (ENA8, VKA8, FINA8, FIM8, FINB16, RUA8, RUÄO8, RUB16) opintojen yhteydessä.

4. Voiko opiskelija saada suullisen kielitaidon opintojakson suoritettua osallistumatta kokeeseen tai antamatta kokeen korvaavia näyttöjä?

Ei voi. Suoritus edellyttää osallistumista Opetushallituksen ohjeen mukaisesti suullisen kielitaidon kokeeseen tai suullisen kielitaidon näyttöjen antamista.

5. Mikä vaikutus suullisella kokeella tai kokeen korvaavilla näytöillä on opiskelijan saamaan arvosanaan ko. opintojaksossa?

Opintojaksosta annettava arvosana koostuu kaikista opintojaksoon kuuluvista kokonaisuuksista tai opintojakson aikaisista suorituksista, joista on sovittu tai tiedotettu opiskelijoita opintojakson alkaessa. Suullinen koe tai suulliset näytöt, joilla koe korvataan, ovat yksi osa kokonaisuutta.

Arvosanan määrittäminen edellyttää aina kokonaisharkintaa, joka perustuu opintojakson tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.

6. Missä kulkee hyväksytyn ja hylätyn suorituksen raja?

Jokaiseen suulliseen suoritukseen tulee suhtautua kannustavasti. Onnistumiseen vaikuttaa moni tekijä, joiden yhteisvaikutusta opettaja arvioi. Koska suullisen kielitaidon osoittamisessa kyse on ensisijaisesti vuorovaikutus- ja kielitaidoista, lähtökohta on, että opiskelija tuottaa suullisesti sen verran kieltä, että opettaja pystyy antamaan arvion opiskelijan osaamisesta. Opiskelija voi vastata erittäin suppeasti, voi käyttää epäidiomaattista kieltä tai voi jopa osittain suorittaa tehtävää vastoin ohjeita, mutta näissäkin tapauksissa opiskelija antaa näyttöjä kielitaidostaan, joten suorituksen voi arvioida.

Opiskelijaa ohjataan kantamaan itse vastuuta siitä, että hän antaa näyttöjä tai vuorovaikutustilanne edistyy. Opiskelija osoittaa jonkin tason osaamista myös käyttämällä erilaisia vuorovaikutusstrategioita. Osaamisen tasoja kuvataan kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikossa.

Suoritus on hylätty, jos arvioitava opiskelija ei tuota kieltä riittävästi tai kuulija ei ymmärrä mitään siitä, mitä arvioitava yrittää sanoa.

1. Onko jokaisen B2- tai B3-oppimäärän opettajan järjestettävä suulliset kokeet?

B2- ja B3-oppimäärien opintojen alussa painottuu suullinen kielitaito. Sen arvioiminen on osa opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointia. Suullista kielitaitoa voi arvioida opintojen ohessa. Erikseen suullisia kokeita ei tarvitse järjestää. Käytänteistä sovitaan paikallisesti.

2. Onko todistus suullisesta kielitaidosta annettava jokaiselle opiskelijalle?

Suullisen kielitaidon osoittaminen ja todistuksen saaminen on mahdollisuus, jota opiskelijalle voi tarjota. Pakko ei ole. Todistuksen antaminen edellyttää aina jonkin verran vaivannäköä, mutta lähtökohtana on opiskelijan motivoiminen suullisen kielitaidon harjoittamiseen sekä kieliopintojen jatkamiseen.

3. Voiko todistuksen suullisesta kielitaidosta saada saman kielen oppimäärästä useamman kerran?

Voi. Suullisen todistuksen voi B2-oppimäärän opintojen yhteydessä antaa vaikka jokaisen moduulin opintojen aikana ja B3-oppimäärässä moduulin 3 opinnoista lähtien – vaikka jokaisen moduulin opintojen aikana. Jokaista todistusta ei tarvitse liittää päättötodistuksen liitteeksi ellei haluta, vaan päättötodistukseen voi liittää vain viimeisimmän suullisen todistuksen. Opettaja voi opintojen aikana antaa opiskelijalle väliaikaisen todisteen suullisesta kielitaidosta.

4. Minkälaisesta kielitaidosta todistuksen voi antaa?

Vähäistäkin kielitaitoa arvostetaan, ja se, että osaa kieltä edes jonkin verran, on syytä tehdä näkyväksi. Todistuksen saa ja voi antaa siinä vaiheessa, kun opettaja pystyy arvioimaan opiskelijan tuottamista peilaten kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. Todistuksen antamista tai sen vastaanottamista ei kannata pelätä!

5. Vaikuttaako todistuksen antaminen opintojakson arvosanaan?

Opintojakson arvosanaan suullisen kielitaidon todistus ei vaikuta suoraan. Todistuksen antamiskäytänteistä sovitaan paikallisesti. Mahdollisuus saada suullisesta kielitaidosta todistus myös B2- tai B3-oppimäärien opintojen aikana on luotu ennemminkin kannusteeksi jatkaa opintoja. Se on myös luotu rakenteeksi, joka antaa mahdollisuuden opettajalle lausua jotain opiskelijan suullisesta kielitaidosta työn hakua tai opiskelupaikan hakua varten.

Kun suullisen kielitaidon todistuskäytänteet tulevat tutummiksi, voidaan jatkossa, jos halutaan, päättää paikallisesti liittää suullisen kielitaidon todistuskäytänne osaksi jonkun tietyn opintojakson opintoja. Jos näin tehdään, tämä on syytä kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Toisen kotimaisen kielen

• A-oppimäärän valtakunnallisen valinnaisen moduulin 8,
• B1-oppimäärän valtakunnallisen valinnaisen moduulin 6 ja
• äidinkielenomaisen oppimäärän valtakunnallisen valinnaisen moduulin 8 sekä

vieraiden kielten

• A-oppimäärän valtakunnallisen valinnaisen moduulin 8 ja
• B1-oppimäärän valtakunnallisen valinnaisen moduulin 6

opintojakson arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin opintojakson aikaisiin näyttöihin.

Edellä mainittujen opintojaksojen arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut opintojakson suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut opintojaksoon kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen.

Opintojakson suorittaminen opetussuunnitelman mukaisesti ilman mahdollisuutta kasvokkaisiin tapaamisiin on haasteellista. Ensisijaisena ratkaisuna ei ole perua opintojaksoa, vaan harkita erilaisia vaihtoehtoisia tapoja järjestää opintojakso tai sen osa. Järjestelyistä päätetään paikallisesti. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi

• oppituntien järjestäminen normaalin lukujärjestyksen mukaisesti verkko-opetuksena opiskelijat tarkoituksenmukaisesti ryhmitellen joko pareiksi tai isommiksi ryhmiksi
• opintojakson suorittaminen osittain itsenäisesti ja pienryhmissä opettajan ohjeistuksen mukaisesti niin, että suorituksista raportoidaan opettajalle säännöllisin väliajoin
• kontaktiopetuksen järjestäminen tiivistetysti sen jälkeen, kun lukioissa toiminta on normalisoitunut.

Jotta opiskelija saa opintojakson suoritettua, tämän tulee suorittaa opintojaksoon kuuluva Opetushallituksen laatima suullisen kielitaidon koe (LUDOS-palvelu) tai antaa vastaavat näytöt Opetushallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Poikkeusjärjestelyistä kokeen suorittamiseksi sovitaan paikallisesti. Yksi vaihtoehto on, että suulliset kokeet järjestetään tiivistetysti vasta sen jälkeen, kun lukioissa toiminta on normalisoitunut. Mikäli lukion verkko-opetusjärjestelyt sallivat, voidaan kokeet suorittaa verkon kautta reaaliaikaisesti niin, että opettajalla on kerrallaan kokelaspari ohjattavanaan.

• Valmistautumisaika: Opettaja lähettää kokelasparille tehtävät noin 20 minuuttia ennen kokeen alkua
• Kokeen suorittaminen eli ääneenluku, kertominen ja keskustelu: kokelaspari suorittaa tehtävät samaan tapaan, kuin kasvokkaisessa koetilanteessa. Opettaja ohjaa osallistujat vaiheesta toiseen sekä arvioi suoritukset tavalliseen tapaan.

Mikäli koesuoritukset tai muita opintojaksoon kuuluvia näyttöjä halutaan tallentaa, tästä sovitaan opiskelijoiden kanssa etukäteen. Koesuoritusten tallentaminen on suositeltavaa, jotta opettaja voi rauhassa paneutua arviointiin koetilanteen ohjaamisen jälkeen.