Tämä materiaali sisältää kaksi osaa:
- Perusopetuksen kasvatukselliset toimet, kurinpitokeinot ja turvaamistoimet
- Perusopetuksen kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien suunnitelma
Tämä materiaali sisältää kaksi osaa:
Perusopetuksen, aikuisten perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen sekä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksen järjestäjän tulee laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja menettelytavoista. Perusopetuksessa suunnitelma koskee myös kasvatuskeskusteluja puuttumiskeinona. Velvollisuudesta säädetään perusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa.
Tämä tukimateriaali koskee perusopetusta ja se on tarkoitettu opetuksen järjestäjille avuksi suunnitelmien laatimisessa. Varhaiskasvatuslaissa tai laissa taiteen perusopetuksesta ei säädetä kasvatuksellisista tai kurinpidollisista toimista tai turvaamistoimenpiteistä eikä tämä tukimateriaali koske niitä. Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa. Opetushallitus kuitenkin suosittelee, että esiopetuksessa käyttäytymiseen puututaan lähtökohtaisesti samoilla keinoilla kuin varhaiskasvatuksessa.
Tukimateriaalissa kuvataan suunnitelman laatimisessa huomioon otettavia seikkoja sekä esitetään esimerkit kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskevaksi suunnitelmaksi. Materiaalin loppuun on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä kurinpitoon liittyen. Materiaaliin sisältyy säännösten soveltamisesta tulkintoja ja näkemyksiä, jotka perustuvat säännösten valmisteluasiakirjoissa esitettyihin, ylimpien laillisuusvalvojien ja Opetushallituksen kannanottoihin. Jokainen opetuksen järjestäjä päättää suunnitelman tarkemmasta muodosta ja sisällöstä.
Kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien sekä turvaamistoimenpiteiden tarkoituksena on epätoivottuun käyttäytymiseen puuttuminen ja niillä turvataan osaltaan oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulun järjestyssääntöjä ja muita koulussa noudatettavia sääntöjä ja määräyksiä on tärkeää käsitellä osana opetusta. Niiden merkitystä on myös oleellista pohtia yhdessä oppilaiden kanssa. Samalla on tärkeää käydä läpi sääntöjen ja määräysten laiminlyömisestä ja rikkomisesta aiheutuvia seurauksia. Kun oppilaat otetaan mukaan yhteisten sääntöjen laatimiseen, myös niiden rikkomisesta aiheutuvien seurausten tarkoitus ymmärretään paremmin. Tällä voi olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus oppilaiden epätoivottuun käyttäytymiseen.
Koulun toimintakulttuurilla tarkoitetaan tapoja, käytäntöjä ja toimintamalleja, jotka näkyvät kouluarjen eri tilanteissa: tervehtiminen, tapa puhua toisille, ristiriitojen selvittely, ilon ja surun kohtaaminen, tapa puhua oppilaista ja heidän perheistään sekä yhteistyö erilaisten verkostojen ja sidosryhmien kanssa.
Läsnäoloa ja kouluun kiinnittymistä ja oppimisen edellytyksiä tukeva toimintakulttuuri tukee sekä oppimista että hyvinvointia. Kouluyhteisön jokainen jäsen vaikuttaa toimintakulttuuriin. Koulun aikuisten ja oppilaiden välinen tiivis ja luottamuksellinen suhde on ensiarvoisen tärkeää sekä oppimisen että yhteisön kaikkien jäsenten hyvinvoinnin näkökulmista.
Koulun tulee olla psyykkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti ja digitaalisesti turvallinen paikka kaikille, jotka siellä opiskelevat tai tekevät työtä. Turvallisuuden lähtökohtana on toimintakulttuuri, jossa on yhteisöllistä osaamista, rakenteita ja resursseja, jotka luovat hyvinvointia, sekä kasvua ja oppimista tukevia toimintatapoja. Turvallisuutta on myös tietää, miten yhteisössä toimitaan silloin, jos yhteisiin sääntöihin ja sovittuihin toimintatapoihin ei sitouduta.
Yhteisön toiminnan ja sen kaikkien jäsenten oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että yhteisössä sovitut toimintamallit, järjestyssäännöt sekä kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskeva suunnitelma ovat kaikkien tiedossa, niistä keskustellaan ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Jokaisen tulee tietää, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien käytön yhteydessä on tärkeää huolehtia siitä, että oppilas saa riittävää psykososiaalista tukea silloinkin, kun hän on toiminut väärin. Erityisen tärkeää riittävä tuki on silloin, jos kurinpitoprosessin aikana käy ilmi esimerkiksi oppilaan elämäntilanteeseen liittyviä seikkoja, jotka ovat vaikuttaneet oppilaan kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia toisin. Yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen asiantuntijoiden, lastensuojelun, sosiaalitoimen ja poliisin kanssa on tärkeää myös silloin, kun sille on tarvetta kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien käytön yhteydessä.
Kasvatuksellisia ja kurinpidollisia toimia sekä turvaamistoimenpiteitä määrättäessä tulee, kuten kaikessa hallintomenettelyssä, noudattaa hallintolain 6 §:n mukaisia yleisiä hallinnon oikeusperiaatteita eli objektiviteetti-, yhdenvertaisuus-, tarkoitussidonnaisuus-, suhteellisuus- ja luottamuksensuojaperiaatetta. Käytännössä tämä merkitsee erityisesti sitä, että viranomaisen eli opetuksen järjestäjien käyttämien keinojen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, että niistä on valittava vähiten rajoittava tai oikeuksiin puuttuva toimenpide ja, että oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Lisäksi opetuksen järjestäjän on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin ja toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.
Lainsäädäntö velvoittaa opetuksen järjestäjiä lisäksi edistämään yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon toteutumista opetuksessa. Nämä velvoitteet tulee ottaa huomioon myös kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskevaa suunnitelmaa laadittaessa ja määrättäessä seuraamuksia oppilaille. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki velvoittavat kouluja laatimaan tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman, joko yhdistettynä tai erillisinä suunnitelmina.
Perusopetuslain 29 § velvoittaa opetuksen järjestäjää laatimaan ja ohjeistamaan suunnitelman kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee osaltaan koulun järjestyssääntöjen toteutumista.
Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan suunnitelma voidaan laatia osana opetussuunnitelmaa tai erillisenä. Se voidaan laatia kokonaisuudessaan koulujen yhteisenä tai siten, että suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat yhteisiä ja suunnitelma täsmennetään koulukohtaisesti.
Perusteiden mukaan suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeusturvaperiaatteita. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa tekoon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.
Perusopetuksessa suunnitelma voidaan laatia paikallisen opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä tai siitä erillään.
Lainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat myös kuulemaan henkilöstöä ja oppilaskuntaa ennen suunnitelman hyväksymistä tai päivittämistä. Lisäksi perusteissa korostetaan yhteistyötä huoltajien ja hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien ja muiden tarvittavien viranomaistahojen kanssa. Yhteistyö tukee suunnitelman laatimista ja toteuttamista.
Opetuksen järjestäjä voi päättää, millä tavalla opettajien, oppilaiden, koulun muun henkilökunnan ja huoltajien osallistaminen suunnitelman laadintaan toteutetaan. Osallistamisessa tulee huomioida oppilaiden ikätaso ja varmistaa, että käytetyt käsitteet ovat kaikille selviä, ymmärrettäviä, ikätasoisesti ilmaistuja ja niissä on otettu huomioon kielitietoinen lähestymistapa. On tärkeää, että kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä, että suunnitelman tavoitteena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. On hyvä varata riittävästi aikaa keskustella ja kommentoida, mistä asioista suunnitelmassa olisi hyvä linjata. Maahanmuuttotaustaisten ja heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osallisuuden mahdollistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Tavoitteen ymmärtäminen lisää sitoutumista yhteisten toimintatapojen noudattamiseen.
Kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskevassa suunnitelmassa tulee huomioida, että kasvatuksellisilla tai kurinpidollisilla toimilla voidaan puuttua vain opetuksen häiritsemiseen ja koulun järjestyksen rikkomiseen tai vilpilliseen käyttäytymiseen, ei esimerkiksi koulumatkalla sattuneisiin tapahtumiin. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa ajan, jonka oppilas osallistuu opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen tai muuhun toimintaan. Myös kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskevaa suunnitelmaa sovelletaan lähtökohtaisesti vastaavana aikana. Suunnitelma sovelletaan näin ollen oppilaan ollessa koulussa tai osallistuessa koulun toimintaan koulun ulkopuolella. Suunnitelmaa noudatetaan esimerkiksi luokkaretkillä ja leirikouluissa.
Kasvatuksellista tai kurinpidollista toimea ei voida määrätä teosta, jota ei ole laissa tai järjestyssäännöissä määrätty kielletyksi. Suunnitelman laadinnassa on lisäksi otettava huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyttää vain perusopetuslaissa mainittuja keinoja.
Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussaan EOAK/169/2018, ottanut kantaa koulupäivän lyhentämiseen kurinpidollisena toimenpiteenä. Ratkaisussa todetaan, että perusopetuslaissa ei ole säännöstä oppilaan koulupäivien lyhentämisestä tietyksi tulevaksi määräajaksi kurinpito- tai ojentamiskeinona. Näin ollen tällaisen keinon käyttäminen kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa on perusopetuslain vastaista. Ratkaisussa on lisäksi käsitelty koulupäivän lyhentämistä opiskeluhuollon tukitoimena.
Ratkaisussa 27.8.2012, dnro 3013/2011 eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että ei lähtökohtaisesti pidä perusopetuslain 36 §:n sallimat kurinpitokeinot huomioon ottaen nykyisin hyväksyttävänä sitä, että oppilasta seisotetaan ja nöyryytetään toisten oppilaiden nähden ja, että erityisluokanopettaja on menetellyt sopimattomasti noin 15 minuutin ajan kantelijan erityisopetuksessa olevaa lasta kohtaan ja anteeksipyyntönsäkin yhteydessä loukannut erityisoppilasta toisten oppilaiden nähden perusteetta.
Ratkaisussa LSSAVI/4090/2022 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on todennut, että lapsella on yhdenvertainen oikeus osallistua opetukseen kuuluviin retkiin. Kantelussa oli kysymys siitä, ettei lasta päästetty osallistumaan koulun hiihtopäivään, koska hän oli edellisenä päivänä kieltäytynyt noudattamasta hiihtopäivään liittyviä sääntöjä. Aluehallintovirasto antoi koululle huomautuksen siitä, että lapselta voidaan evätä osallistuminen opetukseen kuuluvaan retkeen vain, kun yhdenvertaisuuslain 11 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät.
Suunnitelmassa voidaan mainita tekoja tai laiminlyöntejä, joilla oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, joista pääsääntöisesti määrätään sama seuraamus. Seuraamusten mainitseminen suunnitelmassa edesauttaa osaltaan oppilaiden yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi on tärkeää, että oppilailla ja huoltajilla on tieto teoista ja laiminlyönneistä aiheutuvista seuraamuksista, mikä voi toimia ennaltaehkäisevästi ja lisätä koulun toiminnan läpinäkyvyyttä. Seuraamusta määrättäessä tulee kuitenkin aina tehdä myös tapauskohtaista harkintaa ja huomioida oppilaan ikä ja kehitystaso. Kasvatuksellisia ja kurinpidollisia toimia käytettäessä tulee ottaa huomioon, että yhdestä teosta voidaan määrätä yksi seuraamus.
Suunnitelmassa voidaan lisäksi määritellä paikalliset menettelyt kasvatuksellisia ja kurinpidollisia sekä turvaamistoimenpiteitä käytettäessä esimerkiksi koskien yhteydenottoa huoltajiin ja kasvatuskeskustelujen tai jälki-istunnon järjestämistä. Suunnitelmassa voidaan myös todeta tarkemmista menettelytavoista, asioiden selvittämisvastuista, työnjaosta, kuulemis- ja kirjaamismenettelyistä sekä siitä, miten oppilaan opetus järjestetään määräaikaisen erottamisen aikana siten, ettei hän jää jälkeen opinnoissaan. On myös hyvä kirjata, miten suunnitellaan oppilaan tuki opetuksen epäämistilanteissa epäämisen aikana, määräaikaisen erottamisen aikana sekä opetukseen palatessa. Edelleen suunnitelmassa voidaan määritellä periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen.
Ratkaisussa ISAVI/143/2024 Itä-Suomen aluehallintovirasto on saattanut opetuksen järjestäjän tietoon, että ennen kirjallisen varoituksen antamista oppilasta on kuultava ja huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi perusopetuslain 36 §:n mukaisesti.
Suunnitelmassa voidaan todeta henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien sekä turvaamistoimenpiteiden käyttämisessä. Suunnitelmassa voidaan myös todeta yhteistyöstä eri viranomaistahojen kuten opiskeluhuoltopalvelujen, lastensuojelun, sosiaalihuollon, nuorisotyön ja poliisin sekä huoltajien kanssa. Lisäksi suunnitelmassa voidaan huomioida yhteistyö esimerkiksi Ankkuri -toiminnan ja muiden vastaavien koulun yhteistyötahojen kanssa.
Suunnitelmassa tulee huomioida koulun järjestyssäännöt. Järjestyssäännöt ovat koulukohtaisia ja niissä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet.
Kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja suunniteltaessa tulee huomioida oppimisen tuen ja opiskeluhuollon merkitys suhteessa seuraamusten käyttöön sekä yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen kanssa. Oppilaalle on tietyissä tilanteissa järjestettävä mahdollisuus keskustella kuraattorin tai psykologin kanssa. Yhteydenotto opiskeluhuoltopalveluihin voi kuitenkin olla tarpeen myös muissa tilanteissa.
Suunnitelmaa laadittaessa on huomioitava, että vaikka koulu tekisi ilmoituksen poliisille, tulee tapahtuneen selvittämistä koulussa jatkaa ja tarvittaessa määrätä seuraamus. Oppilaan mahdollinen rikosoikeudellinen seuraamus ei estä kasvatuksellisten ja kurinpidollisten tai turvaamistoimenpiteiden käyttöä koulussa.
Kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskevasta suunnitelmasta tulee tiedottaa ja se tulee pitää ajan tasalla. Kaikkien oppilaiden, koulun henkilökunnan ja huoltajien on tärkeää tietää suunnitelmasta. Suunnitelmaa on käytävä säännöllisesti läpi esimerkiksi jokaisen lukuvuoden alussa sekä käsiteltävä aina uuden oppilaan ja työntekijän kanssa. Koulussa on säännöllisesti arvioitava, onko suunnitelmaa syytä päivittää. Päivittämistarpeen arvioinnissakin on hyvä kuunnella koulun oppilaiden, henkilökunnan ja huoltajien mielipiteitä.
Perusopetuslain 36 i §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien sekä turvaamistoimenpiteiden käyttöä ja niiden kehittymistä.
Tässä esitetään ohjeita ja esimerkkivirkkeitä kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskevaan suunnitelmaan. Opetuksen järjestäjä voi käyttää esimerkkivirkkeitä apuna laatiessaan omaa suunnitelmaansa. Suunnitelmassa voidaan todeta muustakin kuin tässä mainituista asioista eivätkä kaikki mainitut kohdat ole välttämättömiä.
Lisäksi materiaalin loppuun on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä koskien kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien sekä turvaamistoimenpiteiden käyttöä perusopetuksessa.
Esimerkkivirkkeet:
Tämä on _____ koulun kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskeva suunnitelma.
tai
Tämä on _____ kampuksella sijaitsevien ala- ja yläkoulujen yhteinen kasvatuksellisten toimien, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimien käyttämistä ja niihin liittyviä menettelytapoja koskeva suunnitelma.
Suunnitelman tarkoituksesta ja tavoitteista voidaan todeta esimerkiksi:
Sovellettavasta lainsäädännöstä voidaan todeta esimerkiksi näin:
Oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista voidaan mainita esimerkiksi seuraavat:
Kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien käytön suhteesta koulun järjestyssääntöihin voidaan todeta esimerkiksi näin:
Kasvatuksellisten ja kurinpidollisten toimien määräämisessä koulussa noudatettavista periaatteista voidaan todeta esimerkiksi näin:
Seuraavassa on listattu esimerkkejä erilaisista teoista ja laiminlyönneistä, niiden käsittelystä koulussa sekä niistä määrättävistä mahdollisista seuraamuksista ja turvaamistoimenpiteistä. Koulut voivat hyödyntää esimerkkilistausta huomioiden kuitenkin aina tapauskohtaisen harkinnan.
Tähän voidaan listata sellaiset koulun järjestyssäännöissä mainitut tuotteet esimerkiksi energiajuomat, virvoitusjuomat ja makeiset, joiden nauttiminen oppitunnilla on kiellettyä.
Tässä voidaan todeta menettelytavoista kasvatuksellisia ja kurinpidollisia toimia sekä turvaamistoimenpiteitä määrättäessä esimerkiksi näin:
Kasvatuskeskustelu
Siivousvelvoite
Kotitehtävien teettäminen työpäivän päätyttyä
Kotitehtävien teettäminen työpäivän päätyttyä kirjataan.
Jälki-istunto
Kirjallinen varoitus
Oppilaalle järjestetään tarvittava opiskeluhuolto.
Määräaikainen erottaminen
Oppilaan määrääminen poistumaan
Oppilaan poistaminen luokasta tai tilasta
Opetukseen osallistumisen epääminen
Esineiden tai aineiden haltuunotto
Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen kirjataan.
Tavaroiden tarkastaminen
Tässä voidaan todeta esimerkiksi näin:
Tässä voidaan todeta esimerkiksi näin:
Kouluissa voidaan käyttää vain perusopetuslaissa säädettyjä kasvatuksellisia toimia, kurinpitokeinoja ja turvaamistoimia. Kasvatuksellisia toimia ovat kasvatuskeskustelu ja siivousvelvoite. Kurinpitokeinoja ovat lievimmästä ankarimpaan kotitehtävien tekeminen työpäivän päätyttyä, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Turvaamistoimia ovat oppilaan poistumiseen ja poistamiseen liittyvät toimet, opetuksen epääminen, esineiden tai aineiden haltuunotto sekä tavaroiden tarkastaminen. Koululla ei voi olla käytössä omia lainsäädäntöön perustumattomia keinoja puuttua oppilaiden käyttäytymiseen.
Perusopetuslaissa säädettyjä kasvatuksellisia toimia, kurinpitokeinoja ja turvaamistoimenpiteitä voivat käyttää keinosta riippuen koulun opettaja, rehtori tai opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin, esimerkiksi lautakunta. Muilla koulun henkilökuntaan kuuluvilla, esimerkiksi koulunkäynninohjaajalla, ei ole toimivaltaa käyttää kasvatuksellisia toimia, kurinpitokeinoja ja turvaamistoimenpiteitä.
Kyllä. Oppilaiden käyttäytymiseen puututaan aina ensivaiheessa pedagogisin keinoin esimerkiksi keskustelemalla oppilaan kanssa hyvästä käyttäytymisestä. Perusopetuslaissa säädettyjen kurinpitokeinojen käyttöä tulee aina harkita tapauskohtaisesti ja pohtia, milloin niiden käyttö on pedagogisesti tai turvallisuuden näkökulmasta perusteltua. Kurinpitokeinoja harkittaessa tulee huomioida oppilaan ikä ja kehitystaso. Esimerkiksi jälki-istunnon määräämistä alkuopetuksen oppilaalle on hyvä harkita tarkoin ja pedagogiset keinot tai kasvatuskeskustelu voivat monessa tilanteessa olla toimivampi tapa puuttua oppilaan epäasialliseen tai epätoivottuun käyttäytymiseen.
Kirjaaminen tehdään perusopetuksen opetuksen järjestäjän käytössä olevaan oppilastietojärjestelmään.
Perusopetuksessa oppilaan fyysinen rajoittaminen on poikkeustilanne, johon on mahdollista ryhtyä viimesijaisena toimenpiteenä, jos tilanne edellyttää välitöntä puuttumista, eikä vaaraa aiheuttavan toiminnan estäminen muilla keinoilla ole mahdollista. Tilanteessa oppilas voi olla vaaraksi itselleen, toiselle henkilölle tai omaisuudelle.
Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan tupakkatuotetta tai tupakan vastiketta. Tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö on kiellettyä koulujen sisä- ja ulkotiloissa. Tupakan, nikotiinituotteiden ja vapejen hallussapito on alaikäisillä kiellettyä, ja ne ovat kiellettyjä aineita kouluissa. Perusopetuksessa rehtorilla ja opettajalla on oikeus koulupäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine esimerkiksi alkoholi, tupakka, nikotiinituotteet ja vapet, huumeet, veitset, ampuma-aseet ja niihin voidaan puuttua myös perusopetuslaissa säädetyillä kurinpitokeinoilla. Lisäksi koulun järjestyssääntöihin voidaan ottaa niitä koskeva määräys.
Huumeiden tuotanto, valmistus, tuonti Suomen alueelle, vienti Suomen alueelta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö on kielletty. Tämä koskee sekä alaikäisiä että täysi-ikäisiä. Huumeet ovat kiellettyjä aineita kouluissa. Perusopetuksessa rehtorilla ja opettajalla on oikeus koulupäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine esimerkiksi alkoholi, tupakka, nikotiinituotteet ja vapet, huumeet, veitset, ampuma-aseet ja niihin voidaan puuttua myös perusopetuslaissa säädetyillä kurinpitokeinoilla. Tilanteissa ollaan aina yhteydessä poliisiin ja tehdään lastensuojeluilmoitus. Lisäksi koulun järjestyssääntöihin voidaan ottaa niitä koskeva määräys.
Järjestyslaissa säädettyjä kiellettyjä esineitä ovat erilaiset teräaseet, esimerkiksi puukko. Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.
Teräaseet ja muut vaaralliset esineet ovat kiellettyjä esineitä kouluissa. Perusopetuksessa rehtorilla ja opettajalla on oikeus koulupäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty esine tai aine esimerkiksi alkoholi, tupakka, nikotiinituotteet ja vapet, huumeet, veitset, ampuma-aseet ja niihin voidaan puuttua myös perusopetuslaissa säädetyillä kurinpitokeinoilla. Lisäksi koulun järjestyssääntöihin voidaan ottaa niitä koskeva määräys.
Kyllä. Jos rikkomus on vakava, perusopetuksen oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi ilman, että oppilaalle on samanlaisesta epäasiallisesta käyttäytymisestä määrätty aiemmin jälki-istunto tai annettu kirjallinen varoitus.
Ei. Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea perusopetuslain nojalla järjestettyä koulujen vuosisuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa. Oppilaan huonoon käytökseen tai luvattomiin poissaoloihin voidaan puuttua vain perusopetuslaissa säädetyillä kurinpitokeinoilla, eikä koululla voi olla käytössä lainsäädäntöön perustumattomia kurinpitokeinoja esimerkiksi jättää oppilas pois leirikoulusta tai koulun urheilujoukkueesta.
Kyllä. Perusopetuksessa koulun opettaja tai rehtori voi määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi oppilaalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti.
Kyllä. Perusopetuksen oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Oppilaalle, joka jättää toistuvasti suorittamatta hänelle määrättyjä jälki-istuntoja, voidaan antaa kirjallinen varoitus.
Kyllä. Perusopetuksessa koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Ilmoittamisen yhteydessä huoltajille saa kertoa oppilaiden nimet asian selvittämistä varten.
Perusopetuslaissa ei ole säädetty kasvatuskeskustelusta ilmoittamisen ajankohdasta. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Jos huoltajalle varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, ilmoittaminen tulee tehdä etukäteen siten, että huoltajalla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua keskusteluun. Jos osallistumista ei katsota tarpeelliseksi, ilmoitus voidaan tehdä myös kasvatuskeskustelun jälkeen.
Ei. Perusopetuksessa koulun järjestyssäännöissä voidaan määrätä sovituista ajoista kiinni pitämisestä ja täsmällisyydestä. Myöhässä saapuneen oppilaan pääsyä oppitunneille voidaan rajoittaa, mutta sitä ei voida kokonaan kieltää. Oppilaita tulee ohjeistaa, miten kouluun pääsee, jos ovet suljetaan koulupäivän alkaessa.
Rajoitus voi tulla kysymykseen esimerkiksi, jos oppilas saapuu myöhässä kesken koulun päivänavauksen. Tällöin oppilasta voidaan pyytää odottamaan luokkatilan ulkopuolella, kunnes päivänavaus on päättynyt. Kategorinen toimintamalli siten, että aamulla myöhässä tullutta oppilasta ei päästetä ensimmäiselle oppitunnille tai ruokailun jälkeen seuraavalta tunnilta myöhästynyttä oppilasta ei päästetä oppitunnille, ei ole mahdollinen. Mikäli oppilas myöhästyy oppitunnilta, tästä voidaan esimerkiksi laittaa huoltajalle Wilma-viesti ja toistuvista myöhästymisistä voidaan määrätä kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto.
Perusopetuksessa koulu on vastuussa turvallisesta opiskeluympäristöstä, joka edellyttää oppilaiden riittävää valvontaa. Valvonnan riittävyyttä arvioidaan oppilaan ikä- ja kehitystaso huomioiden. Mikäli oppilaan oikeus opetukseen evätään, hänen koulupäivänsä päättyy kyseisen koulupäivän osalta. Huoltajaan ollaan yhteydessä opetuksen epäämisestä ja oppilaalle järjestetään riittävä valvonta hänen poistuessaan koulualueelta.
Kyllä. Perusopetuksessa oppilaan määräämisestä tekemään kotitehtäviään on ilmoitettava oppilaan huoltajalle. Ilmoitus tehdään etukäteen, jotta huoltajalla on aina tieto siitä, milloin lapsen koulupäivä päättyy.
Ei. Koulun järjestyssääntöissä olevien suositusten rikkomisesta ei voida määrätä perusopetuslaissa säädettyjä kurinpitokeinoja.
Kyllä. Perusopetuksessa oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan turvaamistoimenpiteenä evätä, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
Samasta teosta voidaan myös antaa oppilaalle kurinpitokeinona kirjallinen varoitus tai vakavassa tapauksessa oppilas voidaan erottaa määräajaksi. Muutkin perusopetuslaissa säädetyt keinot ovat käytettävissä.
Kyllä. Mahdollinen rikosprosessi ei estä perusopetuslaissa säädettyjen kurinpitokeinojen käyttämistä. Samasta teosta voi seurata kurinpitokeino ja rikosoikeudellinen seuraamus. Rikosilmoituksen tekeminen ei poista koulun omaa velvollisuutta taata turvallinen opiskeluympäristö ja käsitellä tapahtuma kurinpidollisesti.
Kyllä. Perusopetuksessa rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista oppitunnilla. Tämä voi olla esimerkiksi energiajuoma.
Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata.
Hävittäminen toteutetaan todisteellisesti siten, että hävittämisestä laaditaan asiakirja, johon kirjataan mikä esine tai aine hävitetään, kuinka paljon esineitä tai aineita hävitetään, ketkä ovat läsnä hävittämisessä, hävittämisen päivämäärä ja hävittämisen tapa. Hävittäminen kirjataan perusopetuksen opetuksen järjestäjän käytössä olevaan järjestelmään.