Kouluterveyskysely 2023: Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin
Tuoreiden Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväisiä elämäänsä, ja heidän elintapansa ja arkirytminsä ovat pääosin kunnossa. Samaan aikaan kouluissa ja oppilaitoksissa on joukko lapsia ja nuoria, joiden hyvinvointia vaarantavat esimerkiksi lisääntyneet poissaolot tai kiusaaminen.
Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja mahdollisten ongelmien varhaisessa tunnistamisessa. Kouluhyvinvoinnin edistämiseen ja koululäsnäolon vahvistamiseen sekä esimerkiksi kiusaamisen vastaiseen työhön on kehitetty lukuisia menetelmiä ja toimintamalleja.
Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä vieraili juuri kolmen viikon kiertueella viidessä kunnassa ja 10 koulussa ja oppilaitoksessa.
– Tapasin kouluissa innostuneita opettajia, jotka kertoivat toteuttamistaan hankkeista sekä sanavalmiita oppilaita, jotka ylpeinä esittelivät kouluaan. Toisaalta kouluilta kantautui huolestuneita viestejä koulupoissaolojen kasvusta sekä siitä, miten oppilaiden ja opiskelijoiden motivaatio koulunkäyntiin saataisiin säilytettyä. Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin, ja nämä viestit ovat meille tärkeitä myös Opetushallituksessa, Minna Kelhä painottaa.
Kouluterveyskyselyyn vastasi keväällä 2023 lähes 103 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (83 %), noin 91 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (73 %), noin 45 000 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (68 %) sekä reilut 21 000 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiasta opiskelijaa (31 %).
Koulupoissaoloihin tulee puuttua varhain
Huoli oppilaista ja opiskelijoista, joilla on paljon poissaoloja, on kasvanut kouluissa ja oppilaitoksissa. Poissaolojen lisääntyminen tulee esiin myös kevään 2023 Kouluterveyskyselyn tuloksissa.
Oppilaiden ja opiskelijoiden ilmoittamat sairauspoissaolot kasvoivat merkittävästi kaikilla kyselyn koulutusasteilla. Perusopetuksen 8. ja 9. luokilla poissaoloja sairauden vuoksi vähintään kuukausittain esiintyi 38,1 %:lla oppilaista. Vuosina 2017 ja 2019 vain joka neljäs oppilas (24–25 %) ilmoitti säännöllisistä sairauspoissaoloista. Lukioissa poissaoloja sairauden vuoksi vähintään kuukausittain oli 27,6 %:lla ja ammatillisessa koulutuksessa 30,3 %:lla opiskelijoista.
Luvattomia poissaoloja vähintään kuukausittain esiintyi perusopetuksessa 10 %:lla, ennalta sovittuja poissaoloja 12,2 %:lla ja poissaoloja muista syistä 16,4 %:lla oppilaista. Luvattomat poissaolot lisääntyivät vain hieman. Luvattomat poissaolot vähintään kuukausittain vähenivät lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa, vaikka niitä esiintyi ammatillisessa koulutuksessa selkeästi eniten eli 24,5 %:lla opiskelijoista. Lukioissa vastaava luku on 14,7 %.
Koulupoissaolojen ehkäisemisessä keskeistä on välittävä ilmapiiri ja varhainen puuttuminen huolenaiheisiin. Poissaolot laskevat oppimistuloksia, ja ovat myös yhteydessä muihin oppilaiden hyvinvointia heikentäviin ja syrjäytymistä aiheuttaviin tekijöihin, kuten mielenterveysongelmiin ja riskikäyttäytymiseen. Joskus jopa yksittäisistä poissaoloista käynnistyy pitenevien poissaolojaksojen kierre, jonka jälkeen palaaminen normaaliin kouluarkeen vaikeutuu.
Opetushallitus kokoaa parhaillaan tietoa, tukimateriaalia ja paikallisia käytäntöjä keinoista, jotka tukevat erityisesti perusopetuksen oppilaiden säännöllistä koulunkäyntiä, kouluun kiinnittymistä ja ehkäisevät poissaoloja. Aiheesta on valmisteilla myös verkkosivustokokonaisuus ja loppuvuodesta täydennyskoulutus.
Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä ovat edelleen yleisiä
Pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa. Kouluväkivallan ehkäisyn tärkeys nostetaan esiin myös hallitusohjelmassa.
Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). Lukiolaisista 1–2 % koki kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 %.
Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkien ja 14 % 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä 6 % lukion ja 8 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin.
Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli edelleen kokenut lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä, ja pojista 12 %. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa tyttöjen kokema häirintä oli yleisempää. Fyysisen uhan kokemukset olivat kaikkein yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).
Opetushallitus on tuottanut useita aineistoja kouluille ja oppilaitoksille kiusaamisen ja häirinnän vastaiseen työhön.
– Parasta puuttumista kaikkeen epäasialliseen kohteluun kouluissa ja oppilaitoksissa on sen ennalta ehkäisy. Tarvitaan luottamuksen ilmapiiriä, jonka tunnistaa siitä, että oppilaat ja opiskelijat kokevat aikuiset turvallisiksi ja tutuiksi. Silloin he osaavat pyytää apua, ja myös saavat apua sitä tarvitessaan, opetusneuvos Kristiina Laitinen kiteyttää.
Unen määrä kasvoi hiukan
Arkisilla asioilla kuten unella, ravinnolla ja liikunnalla on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja mielenterveydelle.
Arkisin vähintään kahdeksan tuntia nukkuvien lasten ja nuorten osuus on kasvanut hieman vuoden 2019 jälkeen lähes kaikissa ikäryhmissä. Reilu kolmannes perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista (31 % pojat ja 41 % tytöt) kertoi nukkuvansa arkipäivisin vähintään kahdeksan tuntia. Vastaavan ajan ilmoitti nukkuvansa arkipäivisin myös lähes puolet lukiolaisista (40 % pojat, 45 % tytöt) ja puolet ammattiin opiskelevista pojista ja tytöistä. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista 11 % koki, ettei nuku tarpeeksi.
– Monen nuoren nukkumiseen käyttämä aika on vähentynyt huomattavasti samalla, kun arkielämä on käynyt entistä kiireisemmäksi. Aktiivinen tekeminen on siirtynyt voimakkaasti iltaan, häiriten myös unen laatua. Uni on tärkein energian lähde, ja merkittävä osa nuoren palautumisesta tapahtuu nukkuessa. Nuori tarvitsee unta myös oppiakseen, muistaakseen ja pystyäkseen keskittymään asioihin, muistuttaa Opetushallituksen Unikoulutus-verkkosivustoltakin tuttu unilääkäri Henri Tuomilehto.
Lisätiedot:
Koulujen turvallisuus ja hyvinvointi sekä opiskeluhuolto:
Opetusneuvos Kristiina Laitinen
kristiina.laitinen [at] oph.fi
Puh. 029 5331 244
Kouluun kiinnittyminen ja koulupoissaolojen ehkäiseminen:
Opetusneuvos Riia Palmqvist
riia.palmqvist [at] oph.fi
p. 029 5331668
Hyvinvointi, opiskeluhuolto, kouluun kiinnittyminen ja koulupoissaolojen ehkäiseminen (ruotsinkielinen toiminta):
Opetusneuvos Christine Söderek
christine.soderek [at] oph.fi
p. 029 5331805
- Kouluterveyskyselyn koko maan, hyvinvointialueiden ja kuntien tulokset THL:n tulospalvelussa
- Hyvinvointiareena 26.–27.9.2023
- Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen
- Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa -opas
- Opas seksuaalisen häirinnän ennalta ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa
- Uutinen: Koulupoissaoloja koskevat perustemuutokset tulivat voimaan elokuun alussa – Opetushallitus tukee muutosten käyttöönottoa koulutuksilla ja tukimateriaaleilla
- Sitouttava kouluyhteisötyö
- Unikoulutus -verkkosivusto
- Opiskeluhuoltoa koskevat opetussuunnitelmien perusteet ja ammatillisen koulutuksen määräys 1.8.2023 alkaen