Palveluidemme tilannekuva: digipalvelut varmistivat hakijoiden sujuvan asioinnin ja kansainvälinen liikkuvuus kasvoi

Valtaosa opiskelupaikan hakijoista hoitaa hakuprosessin sähköisesti

Opetushallituksen ylläpitämää Opintopolku-palvelua kehitetään parhaillaan aiempaa kattavammaksi kansalliseksi koulutustarjontaportaaliksi. Uudistuksen myötä palvelusta tulee löytymään nuorille suunnattujen opintojen lisäksi laajemmin koulutustarjontaa kaikenikäisille jatkuvan oppimisen näkökulmasta.

Kevään yhteishaussa perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin haki Opintopolussa 76 500 hakijaa, joista 91 % sai opiskelupaikan. Korkeakoulujen toisen yhteishaun tulokset julkaistiin puolestaan heinäkuun alkuun mennessä: syksyllä alkaneisiin suomen- ja ruotsinkielisten koulutusten yhteishakuun osallistui 142 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 52 300 eli 37 % hakijoista. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 300 ja yliopistoon 23 000 hakijaa.

Opintopolussa opiskeluun hakeutuminen on hyvä esimerkki siitä, miten paljon asioinnin kehittyminen on helpottanut niin hakijan kuin Opetushallituksen ja oppilaitosten työtä.

–  Viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa aiemmin Opetushallituksessa käsin hakemukselle tehdyt hakutoivemuutokset ovat pudonneet tuhansista muutamaan pyyntöön, kun hakijat voivat tehdä muutokset itse sähköisesti. Yhteishauissa tieto opiskelupaikasta tulee sähköisenä ja valituista jopa 96 % vastaanottaa paikkansa sähköisesti. Ajat ovat muuttuneet melkoisesti omista hakuajoista, jolloin soitettiin lankapuhelimella korkeakouluun tai käytiin katsomassa tulos ilmoitustaululta. , kertoo Opetushallituksen asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm.

Myös esimerkiksi Opetushallituksen ylläpitämä tunnistuksenvälitysratkaisu MPASSid sujuvoittaa lukuisten ihmisten arkea. Ratkaisu standardoi henkilötietojen välittämisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän henkilörekisteristä sähköisiin oppimispalveluihin, jolloin oppijat ja opettajat pystyvät kirjautumaan oppimisympäristöihin tutuilla, koulun antamilla tunnuksilla.

Tukea ammattilaisille ajankohtaisiin muutoksiin

Tänä syksynä koulutiensä aloitti arviolta runsaat 55 000 ekaluokkalaista. Elokuussa perusopetuksen seitsemännen vuosiluokan aloitti puolestaan noin 64 000 oppilasta. Kaikkiaan vuosiluokilla 1–9 opiskelee parhaillaan yli 552 000 oppilasta. 

Yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin tehdyt muutokset tulivat voimaan kesäkuun alussa. Laeissa on tarkennettu häirintään ja syrjintään liittyviä velvoitteita kaikilla koulutusasteilla, ja jatkossa samat velvoitteet koskevat myös varhaiskasvatuksen järjestäjää. Opetushallitus julkaisi uuden toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelu -sivuston tukemaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöä muutoksessa.

Yhdenvertaisuus ja rasismin vastainen työ olivat pinnalla kesän aikana. Opetushallituksen verkkosivuilta löytyy ammattilaisille tukimateriaaleja muun muassa rasismin vastaiseen työhön. Kesäkauden aikana julkaistiin lisäksi materiaalia ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin liittyen muun muassa demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukseen, oppilaan fyysiseen rajoittamiseen, erityiseen tukeen sekä varhaiskasvatuksen monialaiseen yhteistyöhön ja palveluohjaukseen. Kaikki tukimateriaalimme löytyvät Oph.fi-sivustolta, jonka luetuimpia kokonaisuuksia olivat kesän aikana koulujen työ- ja loma-ajat, ohjeet yleisen kielitutkinnon suorittamiseen sekä tukimateriaalit fyysisen toimintakyvyn Move-mittausten suorittamiseen.

Opetushallituksen järjestämistä maksullisista koulutuspalveluista ja ammattilaiset yhteen kokoavista tapahtumista erityisen suosittuja olivat kesän aikana ohjauksen parissa työskenteleville suunnatut Ohjauksen päivät 2023, Opetushallinnon tutkinnon suorittamiseen valmentava Opetushallinnon kurssi sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi teemalla sivistys, toivo ja tulevaisuus.

Suomi on onnistunut kansainvälisen liikkuvuuden tukemisessa

Keväällä julkaistun EU:n Eurydice -verkoston raportin mukaan Suomi on onnistunut hyvin opiskelijaliikkuvuudesta tiedottamisessa ja neuvonnassa, vieraiden kielten opiskelumahdollisuuksien järjestämisessä, ulkomailla opiskelun taloudellisessa tukemisessa sekä ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvussa ja tutkintojen tunnustamisessa. Raportissa todetaan, että parannettavaa on vielä haavoittuvassa asemassa oleville liikkujille tarjottavassa tuessa.

Opetushallituksen kansainvälistymispalvelut tarjoavat yksilöille mahdollisuuksia kansainväliseen vaihtoon tai harjoitteluun, vapaaehtoistyöhön osallistumiseen sekä apurahan hakemiseen. Organisaatiolle tarjotaan esimerkiksi Euroopan unionin koulutukseen, nuorisoon, kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä ohjelmia, pohjoismaisia Nordplus-ohjelmia, kansallisia ohjelmia ja avustuksia sekä koulutusviennin palveluita.

Kansainvälinen liikkuvuus, eli henkilöiden ja ryhmien erilaiset ulkomaanjaksot ja kansainväliset harjoittelut, ovat alkaneet jälleen kiinnostaa pandemian hiljentämien vuosien jälkeen. Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kevään hakukierroksella liikkuvuusrahoitusta myönnettiin yhteensä 40,8 miljoonaa euroa ja yhteistyöhankkeiden rahoitusta yhteensä 10,4 miljoonaa euroa. Erasmus+ -yhteistyöhankkeiden avulla voidaan esimerkiksi verkostoitua ja oppia toisilta, kehittää opetussuunnitelmia ja -menetelmiä, edistää digitaalisten työkalujen käyttöä ja kehittää nuorisotyötä. Tämän hakukierroksen yhtenä painopisteenä oli Ukraina.

Lisätietoja

• Johtaja Paula Merikko, asiakkuudet ja tieto, p. 029 533 1783, paula.merikko [at] oph.fi
• Asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm, p. 029 533 1053, annika.gronholm [at] oph.fi
• Asiakaskokemuspäällikkö Elina Piskonen, p. 029 533 1114, elina.piskonen [at] oph.fi