Kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen varhaiskasvatuksen palveluohjaus

Varhaiskasvatus

Johtaminen ja hallinto

Kotoutuminen

Kulttuurinen moninaisuus

Opettajat ja kasvattajat

Tältä sivulta saat tietoa keskeisistä esille otettavista asioista, kun käyt keskustelua maahanmuuttotaustaisen lapsen huoltajan kanssa varhaiskasvatuksesta. Opetushallitus on koonnut tämän sivun ja Varhaiskasvatus Suomessa -videon yhteistyössä työryhmässä, johon on osallistunut opetus- ja kulttuuriministeriö ja Reimari-verkoston koordinaattoreita.

Lapsi ja huoltajat keskustelevat päiväkodin johtajan kanssa

Kuva: Kaisa Rekinen

Palveluohjaus perustuu varhaiskasvatuslakiin (16 §): Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatukseen oikeutetun lapsen vanhemmille tai muille huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista. Ohjauksessa on selvitettävä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot ja tarjolla olevat vaihtoehdot sekä muut seikat, joilla on vaikutusta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseen.

Huom. Käännökset tästä sivusta tulossa ruotsin- ja englanninkielillä 2025.

Palveluohjauksesta

Varhaiskasvatusikäisen lapsen vanhemmille tai muille huoltajille annetaan palveluohjausta käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista. Varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi jokainen neuvolan ja lapsiperhepalveluiden työntekijä kohtaa työssään maahanmuuttotaustaisia lapsia ja perheitä, jolloin kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta, erilaisista palveluista, koulutusjärjestelmästä ja opinpolusta. Samalla tarjotaan tärkeää matalan kynnyksen palveluohjausta ja rakennetaan luottamusta sekä hyvää yhteistyötä huoltajien kanssa perheiden tarpeiden mukaisesti. Palveluohjausta annetaan lapsen aloituskeskustelussa ja varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa sekä aina tarpeen mukaan. Kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen kohtaaminen mahdollistaa aidon vuoropuhelun ja asioiden yhteisen edistämisen.

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee huolehtia, että tietoa kunnassa järjestettävästä varhaiskasvatuksesta on saatavilla sekä huoltajille että yhteistyötahoille, esimerkiksi kotoutumisesta vastaaville tahoille, hyvinvointialueiden toimijoille ja työvoimahallinnolle.

Lue lisää varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta

Tulkki mukaan keskusteluihin

Palveluohjauksen tulee olla kielellisesti saavutettavaa. Huoltajilla tulee olla mahdollisuus saada tietoa, tulla ymmärretyksi ja ymmärtää saamansa ohjeet esimerkiksi tulkkauksen avulla. Tarvittaessa huoltajan ja henkilöstön välisiin keskusteluihin tilataan tulkki, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan. Tulkin käyttö on sekä huoltajien että henkilöstön oikeus (Hallintolaki 434/2003, 26 §).
Huoltajilta kysytään, minkä kielen tai murteen tulkin he haluavat. Huoltajille kerrotaan, että tulkki tulkkaa kaiken, mitä henkilöstö ja huoltaja keskustelevat, ja että tulkki on vaitiolovelvollinen ja puolueeton. Tulkkauspalvelu on huoltajalle maksuton.

On tärkeää varmistaa, että huoltajat ovat ymmärtäneet käsitteet ja saamansa ohjeet. Keskustelun aikana avataan tarpeen mukaan käsitteitä sekä tehdään lisäkysymyksiä ymmärtämisen varmistamiseksi, annetaan aikaa vastaamiselle ja ymmärtämiselle, puhutaan selkeästi ja tarvittaessa toistetaan.

Maahanmuuttotaustaisten tulkkauspalvelut Opetushallituksen sivuilla

Lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatus on tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatuksesta säädetään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Varhaiskasvatusta ohjaavat lain ohella Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022), joka on Opetushallituksen antama velvoittava asiakirjaja niihin perustuvat paikalliset käytännöt. Jokaiselle lapselle laaditaan lisäksi lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu). Ohjaavasta lainsäädännöstä ja asiakirjoista on hyvä keskustella huoltajien kanssa.

Lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ennen kouluikää. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia yhteistyössä vanhempien kanssa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta, ja varhaiskasvatus täydentää ja tukee tätä kasvatustyötä. Yhteistyön ja vastuun jakautumisesta (esim. lapsen äidinkielen/kielten opettamisesta, lapsen sairastumisesta tai tukitoimien toteuttamisesta) keskustellaan huoltajien kanssa viimeistään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa.

Säännöllisen varhaiskasvatuksen merkitys
Varhaislapsuus on intensiivistä kehityksen ja oppimisen aikaa. Keskeiset kehitykselliset muutokset tapahtuvat jo ennen kouluikää. Siksi se, mitä lasten elämässä tapahtuu tuona aikana, on merkityksellistä sekä lapsen tämänhetkisen että tulevan elämän kannalta.

Säännöllisellä ja laadukkaalla varhaiskasvatuksella on tutkimusten mukaan lukuisia myönteisiä vaikutuksia lapselle. Varhaiskasvatusta kehitetään ja uudistetaan aktiivisesti tutkimustietoon perustuen. Tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että mitä enemmän lapsi altistuu opittavalle kielelle, sitä paremmin lapsi sen oppii. Lapsen kielenkehitystä ei haittaa monikielinen ympäristö.

Varhaiskasvatuksen toimintamuodot ja henkilöstö
Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa. Huoltajan kanssa on hyvä keskustella lapselle sopivasta toimintamuodosta sekä lapsen varhaiskasvatuksen opetuskielen valinnasta. Kielivalintaan vaikuttaa esimerkiksi se, että kaksikielisessä kunnassa huoltajalle saatetaan tarjota kielikurssia toisella kotimaisella kielellä (ruotsi) kun taas lapsen varhaiskasvatus järjestetään toisella kotimaisella kielellä (suomi).

Huoltajille on hyvä avata sitä, että henkilöstö on korkeasti koulutettu, ja että heillä on ammatillista osaamista liittyen varhaiskasvatusikäisten lasten sosiaalisemotionaaliseen kehitykseen ja oppimisen tukemiseen. On tärkeää myös kertoa, että varhaiskasvatuksessa ei voi työskennellä ilman riittävää koulutusta, ja että varhaiskasvatuksen eri ammattinimikkeillä työskenteleviä arvostetaan ammattilaisina. Huoltajille voi kertoa, että henkilöstön rikostausta selvitetään heidän aloittaessaan työskentelyn.

Lue lisää

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Varhaiskasvatuksessa arvostetaan yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Hyvälle kasvatusyhteistyölle on edellytyksenä ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.

Huoltajilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua lapsen varhaiskasvatukseen esimerkiksi niin, että he voivat tulla lukemaan kirjaa omalla kielellään tai kertomaan omasta kulttuuristaan. Henkilöstön aktiivisuus tukee huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja heidän osallisuuttaan, jolloin kulttuurisesta ja katsomuksellisesta moninaisuudesta tulee luonteva osa lapsen varhaiskasvatuspäivää.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman (lapsen vasu) avulla sovitaan, miten lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tuetaan lapsen senhetkisten tarpeiden mukaisesti varhaiskasvatuksessa. Lapsen vasuun voidaan kirjata perheen kielelliseen, kulttuuriseen tai katsomukselliseen taustaan liittyvät toiveet ja yhdessä sovitut asiat, kuten esimerkiksi kotikielet ja tulkkauspalveluiden käyttö. Lisäksi lapsen vasuun kirjataan tavoitteet ja menetelmät, miten edistetään monipuolisesti lapsen kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymistä.

Kotoutumiselle on annettava aikaa
Varhaiskasvatus on tärkeä osa lapsen ja perheen suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumista. Huoltajien on hyvä huolehtia siitä, että lapsen äidinkieli on ilmoitettu oikein väestötietojärjestelmään. Huoltajien kanssa tulee keskustella siitä, mitä päivittäinen ja säännöllinen osallistuminen varhaiskasvatukseen mahdollistaa lapselle: muun muassa suomen tai ruotsin kielen oppimisen, kavereiden saamisen, yhteisöön kuulumisen sekä tutustumisen lähiympäristöön ja suomalaisiin tapoihin. Mikäli lapsen äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, niin äidinkielen opettamisesta vastaavat huoltajat.

Katsomuskasvatuksesta keskustellaan huoltajan kanssa
Katsomuskasvatusta ja katsomuskasvatuksellisesta toiminnasta viestimisestä on tärkeää avata huoltajille jo varhaiskasvatukseen tutustumisvaiheessa. Lisäksi huoltajan kanssa voidaan keskustella esimerkiksi perheen juhlaperinteistä. Katsomuskasvatuksen tavoitteena on edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymistä. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset. Lasten kanssa tarkastellaan myös laajemmin uskontoja ja katsomuksia. Uskonnottomuutta tarkastellaan yhdenvertaisesti muiden katsomusten rinnalla.

Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta toimintaa. Sitouttamattomuus tarkoittaa, että katsomuksia tarkastellaan tasaveroisina arvottamatta niitä. Lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa.

Lapsella on oikeus koskemattomuuteen
Suomessa laki kieltää lapsen fyysisen rankaisemisen. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen. Henkilöstöllä on velvollisuus puuttua ja keskustella näistä asioista huoltajien kanssa, jos epäilee niitä ilmenevän.

Suomessa tyttöjen ja naisten sukuelinten ympärileikkaus eli silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Sukuelintä vakavasti vahingoittavat teot täyttävät törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Myös silpomisen suunnittelussa on kyse lapsen törkeän pahoinpitelyn suunnittelusta, joka on rikos, josta viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus. Poikien osalta ympärileikkaus on tarkoin säädeltyä.

Kunniaan liittyvä väkivalta voi ilmetä esimerkiksi henkisenä, fyysisenä, seksuaalisena ja taloudellisena väkivaltana, painostamisena, uhkailuna, pakottamisena, rajoittamisena, eristämisenä ja vainoamisena.

Lue lisää

Varhaiskasvatuksen aloittaminen ja tutustuminen

Varhaiskasvatuksen aloituskeskustelu ja tutustuminen sekä päivittäiset kuulumiset ja säännölliset lapsen vasukeskustelut ovat merkityksellisiä lapsen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi. Onnistunut varhaiskasvatuksen aloittaminen on varhaiskasvatuksen ja kodin yhteistyön rakentumisen ja perheen kotoutumisen kannalta merkityksellistä. Sen avulla luodaan perusta molemminpuoliselle luottamussuhteelle. Yhteistyössä huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset.

Hyväksyvällä perheen kielten ja kulttuurin huomioimisella on lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymiseen suuri merkitys. Huoltajille avataan heidän osallisuus- ja yhteistyömahdollisuuksistaan varhaiskasvatuksessa.

Lapsen tutustumisaikana on tärkeää kannustaa huoltajaa olemaan lapsen mukana 1-2 viikkoa. Näin lapsi ja huoltaja saavat mahdollisuuden tutustua lapsiryhmän toimintaan ja arkeen.

Usein lapsen aloittaessa järjestetään aloituskeskustelu. Aloituskeskustelussa on hyvä kertoa perheille erilaisista arkeen liittyvistä käytänteistä kuten aterioista, lepohetkistä ja ulkoilun merkityksestä osana varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa.

Lapsi on isänsä kanssa tutustumassa päiväkotiin — Lapsi isän kanssa tutustumassa päiväkotiin.

On tärkeä käydä myös läpi vaatetukseen liittyviä asioita kuten, että lapsi tarvitsee säänmukaiset varusteet ja varavaatteet sekä millaista on kerrospukeutuminen.

Huoltajien kanssa keskustellaan muista varhaiskasvatuspäivän aikana tarvittavista lapsen tarvikkeista, poissaolon ilmoittamisen käytännöistä, tuonti- ja hakutilanteiden käytännöistä sekä varmistetaan, että heillä on toimipaikan yhteystiedot. Lisäksi keskusteluissa avataan varhaiskasvatukseen säännöllisen osallistumisen merkitystä, esimerkiksi kielellisen kehityksen kannalta lapsi hyötyy päivittäisestä läsnäolosta.

Muista keskustella huoltajien kanssa

Tutustuminen varhaiskasvatukseen yhdessä lapsen kanssa, huoltaja lapsen mukana 1-2 viikkoa
Mitä lapsen varhaiskasvatuspäivä sisältää mm. ikätasoinen toiminta, tavoitteellinen pedagoginen toiminta, mahdollisuus leikkiin ja kavereihin, ilmaiset ateriat
Päivittäinen ulkoilu ja sään mukainen vaatetus
Lepohetket, varavaatteet, vaipat, unikaveri ja muut lapsen tarvitsemat tarvikkeet
Mahdollinen lääkitys lääkehoitosopimuksen mukaisesti
Varhaiskasvatus perustuu yhteiselle arvoperustalle, joka pohjautuu mm. Lapsen oikeuksien sopimukseen ja varhaiskasvatuslakiin
Lapsen kasvatus Suomessa
Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen
Myönteisen minäkuvan ja identiteetin rakentaminen/vahvistaminen
Lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea
Lapsen haku- ja tuontitilanteet
Yhteistyö huoltajien kanssa mm. aloituskeskustelu, Lapsen vasu, päivittäiset kuulumistenvaihdot, muu osallistuminen ja viestintä kodin sekä varhaiskasvatuksen välillä
Lapsen äidinkielen/äidinkielten tukeminen
Suomi tai ruotsi toisena kielenä oppimisen tukeminen
Mitä esiopetus on

Lue lisää

Kielitietoinen varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta ryhmässä tai lähiympäristössä läsnä oleviin kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielitietoinen varhaiskasvatus tukee jokaisen lapsen kielen kehitystä sekä varhaiskasvatuksen opetuskielen oppimista. Kielitietoisissa yhteisöissä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista. Niissä ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Lapsia rohkaistaan käyttämään kieliä monipuolisesti. Kaksi- ja monikieliset lapset voivat puhua ja käyttää omia äidinkieliään varhaiskasvatuksessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja, ja heidän tulee kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä sekä sanattomaan viestintään. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin.

Huoltajia voidaan kannustaa osallistumaan varhaiskasvatuksen toimintaan. Koko ryhmän kielitietoisuutta voi rikastaa antamalla huoltajille ja eri kielisille työntekijöille mahdollisuuksia opettaa lauluja, numeroita tai lukea satuja lasten kielillä. On tärkeää keskustella huoltajan kanssa lukemisen merkityksestä lapselle. Samalla voidaan kertoa myös kirjaston monikielisistä palveluista.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä opetus

Lapsen kielen kehitystä ja varhaiskasvatuksen opetuskielen, eli suomen tai ruotsin oppimista tuetaan varhaiskasvatuksessa suunnitellusti ja monipuolisesti lapsen tarpeista lähtien.

Kielen oppiminen tapahtuu leikin avulla päivän kaikissa tilanteissa. Lasten kanssa keskustellaan, asioita nimetään ja lasten kanssa luetaan esimerkiksi satuja. Varhaiskasvatuksessa voi myös työskennellä opettajia, jotka ovat erikoistuneet suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen. Heidän työnkuvastaan on hyvä kertoa huoltajille.

Huoltajien kanssa keskustellaan lapsen säännöllisen läsnäolon merkityksestä toisen kielen oppimiselle ja siitä, että kielen oppiminen on aikaa vievä prosessi. Tutkimuksissa on havaittu, että lapsen suomen kielen oppiminen voi hidastua, jos lapsi ei osallistu varhaiskasvatukseen säännöllisesti. Tutkimusten mukaan monikielinen ympäristö ei hidasta lapsen kielen kehitystä.

Lapsen äidinkielen tai äidinkielten tukeminen
On tärkeää, että lapsi oppii suomen tai ruotsin kielen lisäksi myös oman äidinkielensä. Lapsella voi olla yksi tai useampi äidinkieli. Äidinkielen osaaminen luo pohjaa muiden kielten oppimiselle. Lapset voivat puhua ja käyttää myös omia äidinkieliään varhaiskasvatuksessa, samalla kun he opettelevat varhaiskasvatuksen opetuskieltä. Lapsi voi oppia useita kieliä rinnakkain.

Kun suomen tai ruotsin kielen osuus lisääntyy lapsen päivän aikana ja sen merkitys kasvaa, varsinkin esiopetuksessa, huoltajien tulisi tietoisesti vahvistaa lapsen äidinkieliä esimerkiksi lukemalla, nimeämällä ja keskustelemalla lapsen kanssa omalla äidinkielellään. Huoltaja huolehtii kotona lapsen oman äidinkielen tai äidinkielten ylläpitämisestä. Monikielisyys ei itsessään viivästytä kielen kehitystä, eikä ole kehityksellisen kielihäiriön riskitekijä.

Huoltajilla on suuri merkitys lapsen mahdollisissa äidinkielen oppimisen pulmien havaitsemisessa. Kolmiosaisen KieliPeda-työvälineen avulla voidaan tarkastella yhteistyössä huoltajien kanssa monikielisen lapsen kielimaailmaa ja seurata monikielisen lapsen suomen/ruotsin kielen taitojen edistymistä. Huoltajille kerrotaan kirjaston käytön mahdollisuuksista, myös oman äidinkielen oppimisen tukena.

Lue lisää

Esiopetuksesta perusopetukseen

Esiopetus on pääsääntöisesti 6-vuotiaille annettavaa suunnitelmallista ja tavoitteellista opetusta, jota annetaan pääsääntöisesti vuotta ennen perusopetuksen alkamista. Esiopetus on velvoittavaa ja tärkeä ajanjakso lapsen elämässä. Esiopetuksessa lapsilla on mahdollisuus innostua, kokeilla ja oppia uutta. Lisäksi se tarjoaa tilaisuuksia lapsille monipuoliseen vuorovaikutukseen ja sosiaalisten taitojensa vahvistamiseen.

Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Lapsella on oikeus osallistua esiopetusvuoden aikana esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen.

Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö edistää lapsen koulun aloitusta. Perusopetukseen siirryttäessä lasten huoltajien kanssa tulee keskustella oman äidinkielen opetukseen osallistumisesta, sen eduista ja hyödyllisyydestä sekä neuvoa heitä oman äidinkielen opetukseen hakemisesta ko. opetuksen järjestäjän palveluissa. Monissa kunnissa oman äidinkielen opetukseen ilmoittaudutaan samalla, kun oppilas ilmoittautuu ensimmäiselle luokalle. Kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta esiopetusikäisille maahanmuuttotaustaisille lapsille.

Perusopetukseen valmistava opetus esiopetusikäisille
Osa kunnista tarjoaa esiopetuksessa perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa lapsi saa enemmän tukea suomen tai ruotsin kielen oppimiseen. Valmistavaa opetusta tarjotaan lapselle 900 tuntia vuodessa. Esiopetusikäisillä valmistava opetus järjestetään esimerkiksi siten, että lapselle tarjotaan esiopetusta ja valmistavaa opetusta yhteensä 24 tuntia viikossa.

Opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet että Suomessa syntyneet maahanmuuttotaustaiset lapset. Valmistavassa opetuksessa opitaan opetuskielen – suomen tai ruotsin – perusteet sekä eri oppimisen alueisiin liittyvää kieltä ja käsitteitä leikillisesti ja toiminnallisesti. Tavoitteena on valmiuksien antaminen esiopetukseen ja perusopetukseen osallistumiseen.

Yhteistyö huoltajien kanssa on valmistavassa opetuksessa avainasemassa. Huoltajille avataan opetuksen tavoitteita ja sisältöjä sekä käytännön järjestelyjä. Heille annetaan tietoa lapsen edistymisestä valmistavan opetuksen aikana. Erityisen tärkeää on kuvata hyvissä ajoin sitä, miten lapsen oppimisen polku jatkuu valmistavan opetuksen jälkeen.

Lapsen tuki

Jokaisella lapsella on varhaiskasvatuksessa oikeus oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen, jos hänen tarpeensa sitä edellyttävät. Tuki voi olla esimerkiksi pienryhmätoimintaa, erityisopettajan antamaa tukea, kuvien tai apuvälineiden käyttöä tai lisäohjausta erilaisissa arjen tilanteissa. Joskus Lapsi voi tarvita tukea lyhyt- tai pitkäkestoisesti. Tuesta keskustellaan aina huoltajan kanssa ja tarvittaessa siitä tehdään päätös. Huoltajan kanssa on tärkeää kertoa tuesta ja siitä, että lapselle annettava tuki ei leimaa lasta tai vaikuta hänen oppimisen polkuunsa kielteisesti.

Lapsia ja opettaja keinussa — Lapset ja opettaja keinussa

Lue lisää

Varhaiskasvatus Suomessa -video

Tällä noin 5 minuuttia kestävällä animaatiovideolla esitellään suomalaista varhaiskasvatusta. Voit käyttää sitä yhdessä vanhempien ja huoltajien kanssa tai välittää heille linkin videoon.

Katso ja lue lisää Varhaiskasvatus Suomessa -videosta