Opiskelija läppärin äärellä.

Millaisia keinoja lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien kompensointiin voidaan käyttää? Miten oppimismotivaatiota ja pystyvyysuskomuksia voidaan tukea? Millaisia tekijöitä kasvun ja oppimisen tukemisessa tulisi ottaa huomioon oppimisen ja aikuisuudessa selviämisen näkökulmasta? Tällä sivulla perehdytään kompensatorisiin keinoihin oppimisen tukena, lukivaikeuksien huomioon ottamiseen näytöissä ja tutkinnoissa sekä oppimiseen ja selviytymiseen vaikuttaviin kokemuksiin, uskomuksiin ja asenteisiin.  

"On tarpeellista harjoitella myös lukitaitoja, mutta samanaikaisesti voidaan ottaa käyttöön sellaiset välineet, joiden avulla oppimisessa pysytään mukana." 

Lukivaikeuksia kompensoivia apuvälineitä voivat olla esimerkiksi 

  • äänikirjat,  
  • äänikirjojen kuunteluohjelmat tai kuuntelulaitteet,  
  • puhesynteesit (eri kielillä), 
  • lukemista ja oikeinkirjoittamista monipuolisin ominaisuuksin tukevat ohjelmat, 
  • vaihteleviin tarpeisiin tehdyt skannerit tai skannaussovellukset, 
  • vaihtoehtoiset muistiinpanovälineet ja 
  • menetelmät, joilla muistiinpanot tallennetaan muulla tavalla kuin kirjoitettuna tekstinä, kuten kuvana, videona tai äänitallenteena tai niiden yhdistelmänä (Paloneva & Mäkipää, 2019). 

Kaikkien apuvälineiden hyödyntäminen edellyttää luonnollisesti huolellista arviointia ja perehdyttämistä, esimerkiksi ohjausta opiskelutekniikoiden käyttöön sekä käytön vaikuttavuuden seurantaa. Edellä mainituista apuvälineistä tavallisimpia ovat äänikirjat. Niitä tuottavat useat kaupalliset toimijat sekä Celia, joka on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus. Celialla on oikeus tuottaa ja välittää äänikirjaversioita kaikista Suomessa julkaistuista kauno-, tieto- ja oppikirjoista. Sen palvelujen käyttöoikeus on rajattu eri syistä lukemisesteisille henkilöille.  

  • Tutustu Celian äänikirjapalveluihin

  • Muita yleisimpiä lukiapuvälineitä ovat erilaiset tekstiä puheeksi ja puhetta tekstiksi muuttavat sekä oikeinkirjoitusta ja tekstin tuottamista tukevat tietotekniset sovellukset. Esimerkiksi puhesynteesit, joissa kirjoitettu teksti muutetaan puhuttuun muotoon, ovat kehittyneet viime vuosina paljon, ja niitä on tarjolla yleisimmin käytössä oleville käyttöjärjestelmille. Erilaisia lukemista ja kirjoittamista kompensoivia ja helpottavia toimintoja on usein jo valmiina oppijoiden käyttämissä laitteissa, ja ne kehittyvät nopeasti. 

    Lähde:  

    Paloneva, M-S., & Mäkipää, J-P. (2019). Oppimateriaalien ja lukiapuvälineiden saavutettavuus. Teoksessa M. Takala & L. Kairaluoma (toim.), Lukivaikeudesta lukitukeen (s. 176–197). Gaudeamus. 

Takaisin ylös

Piirroskuva jossa kolme lasta lukee yhdessä kirjoja kirjakasan päällä.

"Selkokielen ohjeet ovat hyvä lähtökohta, josta voi ammentaa vinkkejä tekstien selkeyttämiseen. – – Tärkeä oivallus on siirtyä kirjoittajan näkökulmasta lukijan näkökulmaan. Kaiken lähtökohtana on lukijalähtöisyys, hänen kielelliset valmiutensa ja tiedontarpeensa." 

Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa käytetään helpompaa kieltä ja helpompia rakenteita kuin yleiskielessä. Selkeä viestintä palvelee kaikkia lukijoita, mutta erityisesti heitä, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.  

Selkokieliset julkaisut tarjoavat mahdollisuuden innostaa lukemaan ja harjaannuttaa lukutaitoa silloinkin, kun lukeminen tuottaa vaikeuksia. Myös äänikirjoja on saatavana selkokielellä, mikä mahdollistaa teoksen samanaikaisen kuuntelun ja lukemisen. 

Takaisin ylös

Sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa tuen tarve pyritään tunnistamaan jo varhain opintojen alkaessa. Tukitoimien tarpeen arviointi ja toteuttaminen sisältää myös mahdollisten erityisjärjestelyjen tarpeen ja toimivuuden arviointia sekä kokeilua opintojen aikana, hyvissä ajoin ennen näyttöjä ja tutkintoja.  

Ammatillisessa koulutuksessa lukivaikeudet näkyvät hyvin yksilöllisesti riippuen koulutusalasta. Mielekäs koulutusala ja käytännön työtilanteissa tapahtuva opiskelu tukevat opintoihin motivoitumista, mikä kantaa haastavissakin tilanteissa.  

”Näytössä opiskelija näyttää osaamistaan, ei osaamattomuuttaan.” 

Osaaminen osoitetaan pääasiassa näytöissä tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa. Koska tekemällä näyttäminen voi olla opiskelijan vahvuus, lukivaikeus ei välttämättä näy tällaisissa tilanteissa. Jos näyttöön kuuluu kirjallisia tehtäviä, opiskelijalla on oikeus erityisjärjestelyihin. 

Lukivaikeuksien huomioon ottaminen näytöissä -videolla Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtorit Seija Eskola ja Anneli Muuronen kertovat, miten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ammatillisessa koulutuksessa. 

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

  • Lue lisää ammatillisen koulutuksen henkilökohtaistamisesta
  • Perehdy myös osaamisen arviointiin ammatillisessa koulutuksessa
  • Ylioppilas

    Lukiokoulutuksessa kielellisten taitojen merkitys korostuu, mutta opiskelijalla on oikeus saada tukea oppimiseensa yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet voidaan ottaa huomioon myös ylioppilastutkinnon kokeissa. 

    Opettajien arkiset huomiot opiskelijan työskentelystä ovat tärkeitä. Näin erityisopettaja voi ottaa opettajan havainnot huomioon, kun hän määrittää lukihäiriön vaikeusastetta. Lisäksi opettajan huomiot ovat tärkeitä, kun mietitään, tarvitseeko kokelas erityisjärjestelyitä ja millaisista järjestelyistä olisi hyötyä, muistuttaa ylioppilastutkintolautakunnan tutkintosihteeri Tiia Kiuru alla olevalla Lukihäiriön huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa -videolla. 

  •  

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

Takaisin ylös

"Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet vaikuttavat heikentävästi opinnoissa menestymiseen vain silloin, kun ne liittyvät myös heikkoon oppimismotivaatioon. Luku- ja kirjoitustaitojen paraneminen ei onnistu ilman taitojen harjoittelua, ja taitojen harjoittelun mahdollistaa oppimismotivaatio." 

Maailma on täynnä esimerkkejä ihmisistä, jotka ovat menestyneet luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksista huolimatta. Kun oppija näkee vaikeutensa sellaisina, etteivät ne vaikuta kokonaisvaltaisesti oppimiskykyyn, hän todennäköisesti suoriutuu opinnoista ihan yhtä hyvin kuin tyypillisesti lukevat kaverinsakin, toteaa psykologian tohtori Sami Määttä Oppimisvaikeudet ja motivaatio -videolla. Määttä puhuu alla olevalla videolla motivaatiosta ja sen merkityksestä erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien näkökulmasta. 

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

  • Lue lisää motivaatiosta ja oppimisesta

  • "Uskomukset ja ajatukset itsestä vaikuttavat laajasti siihen, suuntaudummeko oppimisen äärelle vai siitä poispäin." 

    Kun lukeminen on sujuvaa, on teksteihin ja kirjoihin tarttuminen myös mukavaa. Kuitenkin osalle oppijoista sujuvan lukutaidon saavuttaminen on työläämpää. Kun oppiminen on työlästä, lukeminen ei innosta eikä kiinnosta ja lukemistehtäviä vältellään. Sujuvan lukutaidon saavuttaminen vaatii paljon tekstien äärellä vietettyä aikaa, harjoittelua ja sinnikästä työtä. Sillä, suuntautuuko lapsi lukemisen äärelle vai jonnekin muualle, voikin olla iso merkitys hänen lukutaitonsa kehitykselle. 

    Kaksi hahmoa antavat yläfemmat.

    Oppija tarvitsee oppimisympäristön, joka tarjoaa hänen taitotasolleen sopivia haasteita ja jossa hän voi kokea onnistumisia ja nähdä oman edistymisensä silloinkin, kun se on hidasta. Näin hän voi alkaa luottaa omiin kykyihinsä. 

    Alla olevassa Minäuskomukset oppimisen tukena -tekstissä yliopistonopettaja Pilvi Peura kuvaa, mitä minäuskomukset ovat, miten ne vaikuttavat oppimiseen, miten ne syntyvät ja miten myönteisiä uskomuksia voi tukea. 

  • Liite
Takaisin ylös

”On toki tärkeää tutkia, kuinka vaikeaa lukivaikeus on, mutta loppujen lopuksi kaikkein eniten merkitystä on ehkä sillä, miten ihminen itse siihen suhtautuu, kuinka paljon hän jaksaa ponnistella siitä huolimatta, miten hän hyväksyy vaikeuden tai itsensä ihmisenä, jolla on tämä vaikeus ja kykenee näkemään omat vahvuutensa." 

Oppimisvaikeuksien pysyvyys ja niiden yhteys aikuisuuden elämänkulkuun -podcastissa yliopistonopettaja Tiina Siiskonen haastattelee psykologian tohtori, dosentti Tuija Aroa tutkimushankkeesta, jossa on selvitelty, mitä tapahtuu aikuisuudessa ihmisille, joilla on lapsena todettu oppimisvaikeuksia. Tiedetään, että oppimisvaikeudet eivät liity vain kouluikään, vaan ne jatkuvat aikuisuuteen. Aiemmin ei kuitenkaan ole ollut kovin paljon tietoa siitä, kenellä, miten ja miksi ne jatkuvat.  

Oppimisvaikeuksien pysyvyys ja niiden yhteys aikuisuuden elämänkulkuun

Tällä sivulla on käsitelty kompensatorisia keinoja oppimisen ja koulunkäynnin tukena sekä oppimiseen ja selviytymiseen vaikuttavien kokemusten, uskomusten ja asenteiden merkitystä. Tämä on osa Yksilölliset oppimispolut ja oppimisen tuki -teemakokonaisuutta, jonka muissa osioissa käsitellään tarkemmin taitojen kehitystä, arviointia ja harjaannuttamista.

Takaisin ylös