Kestävän kehityksen toimissa koulut ja oppilaitokset voivat toteuttaa erilaisia oman kuntansa tai valtakunnan hankkeita. Alla on Kestävän tulevaisuuden artikkeleista poimittuja hyviä hankkeita ja toimintamalleja. Muista myös selata kestävän kehityksen ohjelmia.
Kestävän tulevaisuuden käytännön esimerkkejä kootusti
Opettajat ja kasvattajat
Kestävän tulevaisuuden oppaan eri artikkelit sisältävät myös paljon aiheeseen liittyviä käytännön esimerkkejä. Oppaan kaikki käytännön esimerkit, kuten tehtävät ja tapauskertomukset, löydät kootusti tältä sivulta.
Kuva:
Hanna Ruusulampi, Opetushallitus
Kaikki tehtävät, toimintamallit, tapausesimerkit ym. alla lueteltavat toimet kestävän tulevaisuuden hyväksi löytyvät myös oppaan erillisistä artikkeleista. Artikkelit lukemalla syvennät ymmärrystäsi ja osaamistasi, jota tarvitaan näidenkin esimerkkien sovittamisessa omaan toimintaasi. Voit oikaista esimerkkeihin tarvittaessa täältä.
Ilmastokorttelit-hanke
Joensuussa Karhunmäen ja Nepenmäen koulut on varustettu sensoritekniikalla, joka mittaa mm. rakennusten lämpötiloja, vedenkulutusta ja aurinkoenergiankäyttöä. Sensoreilla saatavaa tietoa käytetään rakennusten energiankulutuksen ohjaukseen, mutta tämän lisäksi sitä hyödynnetään myös opetuksessa. Sensorien data päivittyy digitaaliseen oppimisympäristöön, jossa sitä hyödynnetään muun muassa fysiikan ja matematiikan tehtävissä sekä kestävän kehityksen opetuksessa. Oppimisympäristöä ja toiminnallisia opetuspaketteja kehitetään Joensuun kaupungin ympäristötoimen Ilmastokorttelit-hankkeessa.
50/50-menetelmä
Vastaavasti vanhempien koulujen energiatehokkuustyössä on kehitetty eurooppalaisena kehityshankkeena koulujen yhteistyömalli, jota kutsutaan 50/50-menetelmäksi. Menetelmä on käytössä eri puolilla Suomea. Sen avulla pyritään säästämään rakennuksissa käytettävää energiaa ja myös saavuttamaan taloudellisia säästöjä. Yhteistyötä tehdään energiatiimissä, jossa oppilaat, opettajat sekä koulun talonmies tai kiinteistönhoitaja tunnistavat ja toteuttavat energiansäästötoimenpiteitä sekä tiedottavat ja kouluttavat muuta kouluyhteisöä. Tiimi seuraa sitä, miten paljon energiaa, hiilidioksidipäästöjä ja rahaa on säästynyt. Säästetyistä rahoista puolet annetaan koulujen käyttöön.
Maistuva koulu -toimintamalli
Maistuva koulu on kuuden kunnan (Salo, Järvenpää, Tampere, Kuopio, Sotkamo, Siilinjärvi) kanssa kehitetty ja Itä-Suomen yliopiston tutkima toimintamalli, jota voidaan hyödyntää peruskoulun ruokakasvatuksessa. Maistuva koulu kokoaa tietoa ja konkreettisia työkaluja, joiden avulla perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja kouluruokailusuositusten tavoitteita voi toteuttaa.
Koulu palveluna -toimintamalli
Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet Koulu palveluna -toimintamalliin, jossa koulut käsitetään oppimista tukevana monipuolisena palveluna, ei vain koulurakennuksena. Lähtökohta kokeilussa on ollut järjestää koulutus uudella tavalla niin, että oppimista tapahtuu koko ajan kaikkialla ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Koulu on käyttänyt yliopiston tiloja, ja myös muut yliopiston resurssit, kuten tieteellinen tieto, ovat olleet käytettävissä. Alustavat laskelmat ovat osoittaneet toimintamallin säästävän tilojen käyttökustannuksia, kun vajaakäyttöisten tilojen omistajat ovat hyötyneet tilojen vuokraajista. Konsepti toteuttaa kestävää kehitystä paitsi optimoimalla ja kierrättämällä tilojen käyttöä ja välineistöä, myös lisäämällä sosiaalista monimuotoisuutta ja jakamalla resursseja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Lahden malli kestävästä liikkumisesta ja sen suunnittelusta
Muun muassa Lahden kaupungissa on tehty yhteistyötä kaupunkisuunnittelun ja opetustoimen välillä. Kouluissa on järjestetty päivän ajan oppitunteja liikennekasvatuksesta, kestävästä liikkumisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Kouluilla on ollut Lahden kaupunkisuunnittelun asiantuntijoiden lisäksi osallistujia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT). Lisäksi opettajille on tarjolla valmiita tuntikokonaisuuksia ja tehtäväpaketteja omatoimiseen aiheen käsittelyyn oppilaiden kanssa. Koululla on ollut muun muassa linja-auto, jossa lapsille opetetaan paikallisbussin käyttöä ja bussissa käyttäytymistä draamakasvatuksen menetelmin. Tavoitteena on lisätä oppilaiden valmiuksia käyttää joukkoliikennettä itsenäisesti.
Yhteiskuntaa uudistava ammattioppilaitos -koulutushanke
Yhteiskuntaa uudistava ammattioppilaitos on Opetushallituksen rahoittama opetushenkilöstön täydennyskoulutushanke ammatillisten oppilaitosten johto-, suunnittelu- ja kehittämishenkilöstölle. Koulutus toteutettiin 2019–2020 yhteistyössä OKKA-säätiön ja Metodix Oy:n kanssa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa ammatillisten oppilaitosten johto-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä toimivan henkilöstön kestävän tulevaisuuden osaamista sekä arviointi- ja kehittämisosaamista.
Katso alta esimerkkejä koulutushankkeessa mukana olleiden oppilaitosten kestävän kehityksen toiminnasta.
Katso alta esimerkkejä koulutushankkeessa mukana olleiden oppilaitosten kestävän kehityksen toiminnasta.
Oppimateriaaleja ja vinkkejä verkosta - MAPPA ja AOE
MAPPAsta ja Avointen oppimateriaalien kirjastosta (AOE) öydät materiaaleja ja vinkkejä kestävän kehityksen teemojen opettamiseen.
Rekisteröitymällä MAPPAssa käyttäjäksi voit koota omia teemareppuja ja suunnitella monialaisia oppimiskokonaisuuksia MOK-työkalun avulla. Materiaalit on tarkoitettu pääsääntöisesti opetus-, kasvatus- ja nuorisotyöhön, mutta niistä voivat hyötyä myös muut kestävyydestä kiinnostuneet tahot.
Avoimien oppimateriaalien kirjastosta voit selata ja tallentaa haluamasi koulutusasteen kestävän kehityksen materiaaleja kirjoittamalla hakukenttään 'kestävä kehitys' ja valitsemalla muut hakukriteerit valikosta.
Rekisteröitymällä MAPPAssa käyttäjäksi voit koota omia teemareppuja ja suunnitella monialaisia oppimiskokonaisuuksia MOK-työkalun avulla. Materiaalit on tarkoitettu pääsääntöisesti opetus-, kasvatus- ja nuorisotyöhön, mutta niistä voivat hyötyä myös muut kestävyydestä kiinnostuneet tahot.
Avoimien oppimateriaalien kirjastosta voit selata ja tallentaa haluamasi koulutusasteen kestävän kehityksen materiaaleja kirjoittamalla hakukenttään 'kestävä kehitys' ja valitsemalla muut hakukriteerit valikosta.
PROSUS - kestävää varhaiskasvatusta kartoittamisen kautta
Prosus on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kestävän toiminnan tueksi kehitetty kartoitustyöskentelyn malli, jonka avulla varhaiskasvatuksen opettaja pääsee virittämään tiimin yhteiseen kehittämiseen ja kollegiaaliseen oppimiseen. Työskentelymallin avulla kerätään varhaiskasvatuksen henkilöstön ajatuksia kestävään elämäntapaan liittyvästä pedagogisesta toiminnasta ja kestävyyden tarpeellisuudesta sekä sovitaan kartoitusprosessin ja kehitystyön aikatauluista ja muista käytännön toteuttamiseen liittyvistä asioista.
Climate University - ilmaisia kursseja kestävyydestä
Climate University on Suomen yliopistojen kehittämä verkkokurssitarjotin. Kurssit on tarkoitettu kaikille kestävyyden todeksi tekemisestä kiinnostuneille, ja ne ovat ilmaisia. Climate University on monitieteisen yhteistyön tulos, ja sitä ovat olleet rahoittamassa mm. opetusministeriö ja Sitra.
Pääasiallisesti verkkokurssit ovat englanninkielisiä, mutta myös suomenkielisiä kursseja on tarjolla
Pääasiallisesti verkkokurssit ovat englanninkielisiä, mutta myös suomenkielisiä kursseja on tarjolla
OKKA-säätiön laatutyön ja arvioinnin tukiaineistot
Jotta koulut voivat toteuttaa pitkän tähtäimen kestävää toimiintaa, on sitä pysähdyttävä arvioimaan ja tarkistettava sen laadukkuus. Kestävän kehityksen työssään pidemmälle edennyt koulu voi tilata ulkoisen arvioinnin ja hakea OKKA-säätiöltä (Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö) kestävän kehityksen sertifikaattia.
Tulevaisuuspäivä
Valtakunnallisessa vuosittain järjestettävässä Tulevaisuuspäivä-tempauksessa haastetaan suomalaiset yhden päivän ajaksi pohtimaan, minkälaista tulevaisuutta haluamme tehdä ja käymään tulevaisuuskeskusteluja. Tulevaisuuspäivään voi osallistua kuka tahansa yhdessä tai yksin. Voit järjestää oman – suuren tai pienen, virallisen tai epävirallisen, sisäisen tai julkisen – tilaisuuden tai tapahtuman. Tulevaisuuspäivä sopii hyvin koulujen kestävän toiminnan edistämiseen.
Opsien käytännön visualisointia tehtävien kautta
Käytännön visualisointia
Oppilaiden ja opiskelijoiden oppimispolun valmistelemiseksi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on tarkasteltava koko toimintaa niin, että teema-alueet rakentuvat toisiaan tukien ja muodostavat kokonaisuuden, joka etenee kestävyyden piirissä. Erityisesti oppituntien aikainen toiminta on merkityksellistä.
Annika Norrgårdin kehittämät ja keräämät alakoulun tehtävät ja pelit ohjaavat oppilaat tutustumaan ja pohtimaan Agenda 2030 -tavoitteita ja niiden merkitystä omassa elämässään ja maailmassa. Tehtäviä ja pelejä voi hyvin soveltaa myös muilla asteilla.
Oppilaiden ja opiskelijoiden oppimispolun valmistelemiseksi varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on tarkasteltava koko toimintaa niin, että teema-alueet rakentuvat toisiaan tukien ja muodostavat kokonaisuuden, joka etenee kestävyyden piirissä. Erityisesti oppituntien aikainen toiminta on merkityksellistä.
Annika Norrgårdin kehittämät ja keräämät alakoulun tehtävät ja pelit ohjaavat oppilaat tutustumaan ja pohtimaan Agenda 2030 -tavoitteita ja niiden merkitystä omassa elämässään ja maailmassa. Tehtäviä ja pelejä voi hyvin soveltaa myös muilla asteilla.
Roska-Marilynit - taiteen perusopetuksen keinoin kestäväksi
Taiteen avulla ja ansiosta kestävää tulevaisuutta on mahdollista luonnostella ennakkoluulottomasti. Taiteilijat kirjailijoista arkkitehteihin ovat rohkeasti visioineet uusia tapoja nähdä maailmaa, rakentaneet ennennäkemättömiä teoksia sekä kehittäneet kokonaisia kuvitteellisia maailmoja. Luovuus on avain uuden syntymiselle. Kestävän kehityksen teeman mukaisesti esimerkiksi Nurmijärven kuvataidekoulun opiskelijat toteuttivat kokonaan roskista valmistetun teoksen. Taiteen keinoin niin katsoja kuin tekijäkin syventää ymmärrystään materiaalien elinkaaresta ja ominaisuuksista.
Kestävän varhaiskasvatuksen vinkit ja linkit
Mari Parikka-Nihti ja Markus Hilander ovat kirjanneet kestävää tulevaisuutta tukevaa varhaiskasvatuspedagogiikka käsittelevän artikkelinsa lopuksi vinkki- ja linkkilistan, joiden avulla saat otteen konkreettisesta tekemisestä, joka tukee lasten ympäristö- ja kestävyyskasvatusta sekä vahvistaa varhaiskasvatusoppilaitoksen kestävää toimintakulttuuria.
Korjausosaaminen ja eettinen kulutus
Ihmisoikeuksia ja globaaleja kestävyyskysymyksiä voi tarkastella esimerkiksi yritysvastuun ja kulutustavaroiden tuotantoketjun kautta. Ympäristöä tuhotaan ja ihmisoikeuksia poljetaan, jotta yritykset tuottaisivat mahdollisimman paljon voittoa ja kuluttajat saisivat halpoja vaatteita, elektroniikkaa tai ruokaa.
Oppijoiden kanssa voi tutkia esimerkiksi t-paidan ekologista ja eettistä jalanjälkeä, toisin sanoen tuotteen valmistamisen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Erinomaisia materiaaleja vastuulliseen kulutukseen ja tuotantoon liittyen löytyy muun muassa Eetin tai Marttojen verkkosivuilta.
Oppijoiden kanssa voi tutkia esimerkiksi t-paidan ekologista ja eettistä jalanjälkeä, toisin sanoen tuotteen valmistamisen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Erinomaisia materiaaleja vastuulliseen kulutukseen ja tuotantoon liittyen löytyy muun muassa Eetin tai Marttojen verkkosivuilta.
Rasisminvastaisuus ja pyrkimys yhdenvertaisuuteen
Usein ihmisoikeusloukkausten koetaan tapahtuvan vain ”jossain muualla”, sillä Suomen ajatellaan olevan lähtökohtaisesti yhdenvertainen ja tasa-arvoinen maa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä (2020) on kuitenkin todettu, että rasismia esiintyy Suomessa kaikilla koulutusasteilla, varhaiskasvatuksesta lähtien. Lisäksi viime aikoina pakkotyötä on todettu Suomessa varsinkin ravintola- ja siivousalalla.
Antirasistisen pedagogiikan lisäksi yhdenvertaisuuteen ja syrjintään koulumaailmassa voi perehtyä Älä oleta - Normit nurin -oppaan avulla ja työelämässä Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan ja siihen liittyvien tehtävien kautta. Kansainväliseen ihmisoikeustyöhön oppijat voivat tutustua esimerkiksi osallistumalla Amnestyn kirjemaratoniin.
Antirasistisen pedagogiikan lisäksi yhdenvertaisuuteen ja syrjintään koulumaailmassa voi perehtyä Älä oleta - Normit nurin -oppaan avulla ja työelämässä Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan ja siihen liittyvien tehtävien kautta. Kansainväliseen ihmisoikeustyöhön oppijat voivat tutustua esimerkiksi osallistumalla Amnestyn kirjemaratoniin.
Ilmastonmuutos ja pakolaiskriisi
Ilmastonmuutos ja globaali eriarvoisuus ovat konfliktien lisäksi pakolaisuuden juurisyitä. Ilmastokriisi uhkaa useiden ihmisoikeuksien toteutumista erityisesti globaalissa etelässä, mutta myös kansainvälisellä politiikalla on merkitystä. Mikä on Suomen osallisuus kansainvälisenä toimijana siihen, että Välimerestä on tullut vuosien 2015–2020 välillä yli 20 000 ihmisen joukkohauta? Tällaisia pakolaisuuteen liittyviä kiistanalaisia, kompleksisia kysymyksiä voi käsitellä koulussa muun muassa Pakolaisavun tai Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen tuottamien tukimateriaalien avulla.
Eettinen kompassi
Arvotyöskentelyn tueksi OKKA-säätiö on kehittänyt Eettisen kompassin työtavan. Työtavassa rakennetaan nimenmukaisesti eettinen kompassi, joka koostuu keskiössä olevista päämäristä ja sen ympärille asettuvista eettisistä periaatteista. Työskentely tapahtuu yksilöpohdintana, pienryhmissä tapahtuvana reflektoivana dialogina sekä koko opetusryhmän yhteistä näkemystä hahmottavana keskusteluna.
Eettistä kompassia ei ole tarkoitus rakentaa valmiiksi kerralla. Se on oppimisen työkalu, jonka ääreen on hyvä palata yhä uudelleen, täydentää kompassia ja muokata sen sisältöä uusilla keskusteluilla. Eettinen kompassi soveltuu erityisen hyvin oppituntityöskentelyyn.
Eettistä kompassia ei ole tarkoitus rakentaa valmiiksi kerralla. Se on oppimisen työkalu, jonka ääreen on hyvä palata yhä uudelleen, täydentää kompassia ja muokata sen sisältöä uusilla keskusteluilla. Eettinen kompassi soveltuu erityisen hyvin oppituntityöskentelyyn.
Alla on lueteltu erilaisia tapausesimerkkejä kestävän kehityksen mukaisesta toimesta tai sen kehittämisestä kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa. Seuraa linkkejä ja lue lisää!
Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset yhteisönsä suunnannäyttäjinä
Koululla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa yhteisönsä kestävään toimintaan ja ajatusmaailmaan. Seuraavassa on esitelty joitakin aitoja esimerkkejä kasvatus- ja koulutusalan lähiyhteisönsä vaikuttajista. Lue lisää muun muassa lähikalahaasteesta, lähimetsän suojelutoimista tai vaikkapa Ekotapapassista!
Kestävän tulevaisuuden tekijä
Savon koulutuskuntayhtymän Kestävän tulevaisuuden tekijä -strategiassa kestävyys ja vastuullisuus on nostettu nimenmukaisesti keskiöön. Koulutuskuntayhtymä toteuttaa strategiaa muun muassa tarjoamalla opiskelijoille tiedot ja taidot toimia alansa vastuullisina ammattilaisina, kehittämällä Pohjois-Savon työelämää sekä oman toimintansa vastuullisuutta, rakentamalla oppimistiloja kestävästi sekä pohtimalla ja kehittämällä arjen ympäristövastuullisuutta.
Johtamisen voimalla sitoutuneeseen muutokseen
Perho Liiketalousopiston tapausesimerkki kestävään toimintaan sitouttavasta johtamisesta kokoaa konkreettisesti yhteen, millaisilla johdon toimenpiteillä työntekijät kokevat kestävään tulevaisuuteen suuntautumisen kannattavaksi – ja itsensä kuulluksi ja nähdyksi. Miten henkilöstön strategista ajattelua saadaan yhtenäistettyä? Miten avoimiin mutta konkreettisiin kysymyksiin voidaan vastata? Mitä sitouttamisessa on tärkeää pitää mielessä?
Esimerkkejä kestävistä kouluista
Kestävän oppilaitoksen rakentamiselle ei ole yksinkertaista reseptiä. Siksi ratkaisuja voi olla yhtä monia kuin on tekijöitäkin. Tutustu alta muutamiin tapausesimerkkeihin kestävistä päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista ja hae inspiraatiota niiden toimista. Lue muun muassa, miten Päiväkoti Neulasessa toteutettiin Vihreä lippu -ohjelmaa, kuinka Lauttasaaren ala-asteen ympäristöagentit syntyi tai mitä kaikkea Iin kunnan koulut ovat kestävän tulevaisuuden eteen tehneet.