Ajankohtaista

Yhteensä 5504 peruskoululaista ja lukiolaista opiskeli eri pituisilla jaksoilla ulkomailla lukuvuonna 2022–2023. Tämä on yli kaksinkertainen määrä edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Koulujen ulkomaanjaksoista 55 prosenttia tehtiin koulun ulkopuolisella rahoituksella, josta suurin osa saadaan EU:n Erasmus+ -ohjelmasta.

Opetushallitus on perustanut kaksikielisen Purje-Seglet -verkoston, jonka avulla tuen järjestämistä kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Verkoston toiminnan kautta pyritään vahvistamaan opetussuunnitelmiin kirjattujen oppimisen tuen velvoitteiden toteutumista.

Opetushallitus on avannut kaksi valtionavustushakua liittyen kaksikieliseen opetukseen ja kielikylpytoimintaan sekä A1-ruotsin opetuksen laajentamiseen.

Ruotsinkielisten oppilaiden kokemuksissa opiskeluhuollon palveluista on alueellisia eroja. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokevat esimerkiksi saavansa apua ja tukea koulupsykologilta yleisimmin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Harvinaisin kokemus on helsinkiläisten ruotsinkielisten koulujen oppilailla. Asia selviää, kun Kouluterveyskyselyn tulospalvelusta tarkastellaan ainoastaan eri alueiden ruotsinkielisten koulujen tuloksia.

Opetushallitus julkaisee toivotun Neliapila-oppaan vastaamaan taiteen perusopetuksen laatutyön tarpeita. Oppaan tavoitteena on tukea kaikkia taiteen perusopetuksen järjestäjiä oman toimintansa...

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään toisessa yhteishaussa haetaan syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Hakulomake on ensimmäistä kertaa mahdollista täyttää myös vahvasti tunnistautuneena.

Mikael Mantila jatkaa toiselle määräaikaiselle johtajakaudelle 1.5.2024 – 30.4.2029.

Tekoäly on tulossa osaksi opetusta ja oppimista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiveena on ollut saada konkreettisia ohjeita tekoälyn hyödyntämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat kansalliset tekoälyn käytön suositukset opetukseen ja oppimiseen vaiheittain vuoden 2024 aikana. Tekoälysuositukset kytkeytyvät hallitusohjelmassa olevaan peruskoulun tulevaisuustyöhön.

Vapaassa sivistystyössä otetaan vuoden 2024 aikana käyttöön kansalliset perustaitojen osaamismerkit, joiden avulla henkilö voi osoittaa osaamistaan. Osaamismerkkien kohderyhmänä ovat erityisesti heikot tai puutteelliset perustaidot omaavat aikuiset. Merkkien avulla voidaan tehdä näkyväksi työelämässä tarvittavaa osaamista. Kansallisten perustaitojen osaamismerkkikokonaisuus esitellään Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä tilaisuudessa 21. maaliskuuta.

Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella kaikkiin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin Opintopolku.fi-sivulla. Opintopolun pistelaskurilla voi myös arvioida omia sisäänpääsymahdollisuuksia.

ePerusteet -palvelu toimii jatkossa Opetushallituksen ainoana virallisena määräyskokoelmana. Kansalaiset sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät löytävät keskitetystä palvelusta kaikki Opetushallituksen voimassa olevat määräykset valtakunnallisten opetussuunnitelmien, tutkintojen ja koulutusten perusteiden lisäksi.

Opetushallitus tarjosi molempina Educa-messupäivinä (26.–27.1.) esityksiä, joissa syvennyttiin kasvatuksen, koulutuksen, jatkuvan oppimisen sekä kansainvälisyyden päivänpolttaviin näkökulmiin. Voit tutustua puheenvuoroihimme tällä sivulla. Alta löydät myös linkit aiheita käsitteleviin tukimateriaaleihimme.

Opetushallitus on julkaissut uudistetut B1-kielen opetussuunnitelman perusteet. Perusteet otetaan käyttöön kouluissa 1.8.2024, josta lähtien perusopetuksen oppilaat opiskelevat uusien B1-kielen opetussuunnitelman perusteiden ja samalla voimaan tulevan uuden tuntijaon mukaan. B1-kieliä ovat perusopetuksessa toisena kotimaisena kielenä opiskeltavat ruotsi tai suomi ja vieras kieli. Jatkossa B1-ruotsin opetuksessa suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kieliympäristöön ja kulttuuriin sekä Pohjoismaihin tutustutaan jo 6. luokalla.

Opetushallitus on julkaissut varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjille ja henkilöstölle uutta tukimateriaalia lapsen fyysiseen rajoittamiseen liittyen. Aiemmin on laadittu vastaava...

Kehitämme koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistämme kansainvälisyyttä eri palveluidemme avulla. Viime syksynä selvitimme asiakkailtamme asiakaskyselyllä, miten Opetushallituksen palvelumme ovat onnistuneet ja missä voimme parantaa.

Suomessa tarvitaan entistä enemmän koulutusta erityisesti tekniikan koulutusohjelmiin sekä palvelualoille. Tulevaisuuden koulutustarvetta kasvattaa myös työelämän asiantuntijavaltaistuminen sekä runsas eläköityminen sosiaali- ja terveysalalla.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Kasvatustieteellinen tiedekunta ovat selvittäneet perusopetuksen arviointiuudistuksen käyttöönottoa vuosina 2022–2023...

Vuoden 2023 Cygnaeus-palkinnon tavoitteena oli nostaa esiin toimintaa, joka edistää lasten ja nuorten kasvokkaisia kohtaamisia ja teknologiasta vapaata aikaa. Opetushallituksen asiantuntijat valitsivat teemaksi luurivapaan ajan, koska aihe on juuri nyt hyvin ajankohtainen ja tärkeä.