Ajankohtaista

Erasmus+ -ohjelmasta vuonna 2023 Suomessa myönnettyjen avustusten kokonaissumma oli 58 miljoonaa euroa eli viisi miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022 (53 miljoonaa euroa). Ohjelmakaudella 2021–2027 budjetin kokonaiskasvu on ollut vuoteen 2024 mennessä yhteensä 55 prosenttia. Ohjelman vuosittain kasvava budjetti mahdollistaa sen, että yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus kehittää osaamistaan kansainvälistymällä.

Opetushallitus tarjoaa kasvatus- ja koulutustoimijoille, alan ammattilaisille ja oppijoille laajan joukon palveluita. Vuoden 2023 aikana eri verkkosivustoillamme vieraili kymmeniä miljoonia kävijöitä ja palveluissamme asioi satoja tuhansia asiakkaita. Lähes kaikkien palveluidemme käyttäjämäärät kasvoivat edellisvuoteen nähden.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli 78 600 hakijaa, joista 61 500 päättää perusopetuksen tänä keväänä. Perusopetuksesta valmistuvista hakijoista 55 % haki lukioon ja 39 % ammatilliseen koulutukseen. Tulokset opiskelijavalinnasta julkaistaan kesäkuun puolivälissä.

Digitalisaatioon ja teknologiseen muutokseen liittyvien osaamisten tarve kasvaa yhä voimakkaasti. Niiden lisäksi korostuvat monikulttuurisuustaidot ja sosiaalisen kestävyyden ymmärrys. Opetushallitus selvitti osaamistarpeiden muutosta vuoteen 2040 mennessä. Osaamisen ennakointifoorumi arvioi muutosilmiöiden vaikutusta toimiala- ja ammattialarajat ylittäviin osaamisiin tulevaisuudessa.

Yhteensä 5504 peruskoululaista ja lukiolaista opiskeli eri pituisilla jaksoilla ulkomailla lukuvuonna 2022–2023. Tämä on yli kaksinkertainen määrä edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Koulujen ulkomaanjaksoista 55 prosenttia tehtiin koulun ulkopuolisella rahoituksella, josta suurin osa saadaan EU:n Erasmus+ -ohjelmasta.

Opetushallitus on perustanut kaksikielisen Purje-Seglet -verkoston, jonka avulla tuen järjestämistä kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Verkoston toiminnan kautta pyritään vahvistamaan opetussuunnitelmiin kirjattujen oppimisen tuen velvoitteiden toteutumista.

Opetushallitus on avannut kaksi valtionavustushakua liittyen kaksikieliseen opetukseen ja kielikylpytoimintaan sekä A1-ruotsin opetuksen laajentamiseen.

Ruotsinkielisten oppilaiden kokemuksissa opiskeluhuollon palveluista on alueellisia eroja. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokevat esimerkiksi saavansa apua ja tukea koulupsykologilta yleisimmin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Harvinaisin kokemus on helsinkiläisten ruotsinkielisten koulujen oppilailla. Asia selviää, kun Kouluterveyskyselyn tulospalvelusta tarkastellaan ainoastaan eri alueiden ruotsinkielisten koulujen tuloksia.

Opetushallitus julkaisee toivotun Neliapila-oppaan vastaamaan taiteen perusopetuksen laatutyön tarpeita. Oppaan tavoitteena on tukea kaikkia taiteen perusopetuksen järjestäjiä oman toimintansa...

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kevään toisessa yhteishaussa haetaan syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Hakulomake on ensimmäistä kertaa mahdollista täyttää myös vahvasti tunnistautuneena.

Mikael Mantila jatkaa toiselle määräaikaiselle johtajakaudelle 1.5.2024 – 30.4.2029.

Tekoäly on tulossa osaksi opetusta ja oppimista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiveena on ollut saada konkreettisia ohjeita tekoälyn hyödyntämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat kansalliset tekoälyn käytön suositukset opetukseen ja oppimiseen vaiheittain vuoden 2024 aikana. Tekoälysuositukset kytkeytyvät hallitusohjelmassa olevaan peruskoulun tulevaisuustyöhön.

Vapaassa sivistystyössä otetaan vuoden 2024 aikana käyttöön kansalliset perustaitojen osaamismerkit, joiden avulla henkilö voi osoittaa osaamistaan. Osaamismerkkien kohderyhmänä ovat erityisesti heikot tai puutteelliset perustaidot omaavat aikuiset. Merkkien avulla voidaan tehdä näkyväksi työelämässä tarvittavaa osaamista. Kansallisten perustaitojen osaamismerkkikokonaisuus esitellään Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä tilaisuudessa 21. maaliskuuta.

Yhteishaussa voi hakea yhdellä hakulomakkeella kaikkiin perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin Opintopolku.fi-sivulla. Opintopolun pistelaskurilla voi myös arvioida omia sisäänpääsymahdollisuuksia.

ePerusteet -palvelu toimii jatkossa Opetushallituksen ainoana virallisena määräyskokoelmana. Kansalaiset sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät löytävät keskitetystä palvelusta kaikki Opetushallituksen voimassa olevat määräykset valtakunnallisten opetussuunnitelmien, tutkintojen ja koulutusten perusteiden lisäksi.

Opetushallitus tarjosi molempina Educa-messupäivinä (26.–27.1.) esityksiä, joissa syvennyttiin kasvatuksen, koulutuksen, jatkuvan oppimisen sekä kansainvälisyyden päivänpolttaviin näkökulmiin. Voit tutustua puheenvuoroihimme tällä sivulla. Alta löydät myös linkit aiheita käsitteleviin tukimateriaaleihimme.

Opetushallitus on julkaissut uudistetut B1-kielen opetussuunnitelman perusteet. Perusteet otetaan käyttöön kouluissa 1.8.2024, josta lähtien perusopetuksen oppilaat opiskelevat uusien B1-kielen opetussuunnitelman perusteiden ja samalla voimaan tulevan uuden tuntijaon mukaan. B1-kieliä ovat perusopetuksessa toisena kotimaisena kielenä opiskeltavat ruotsi tai suomi ja vieras kieli. Jatkossa B1-ruotsin opetuksessa suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kieliympäristöön ja kulttuuriin sekä Pohjoismaihin tutustutaan jo 6. luokalla.