Ajankohtaista

Esi- ja perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kustannukset kasvoivat yhteensä 5 % vuodesta 2020 vuoteen 2021. Kustannukset olivat noin 9 miljardia euroa vuonna 2021. Tämä...

Helmikuussa 2023 julkaistavalle uudelle lapsen oikeuksien sivustolle kootaan ajankohtaista tietoa ja materiaalia, kuinka käsitellä lapsen oikeuksia ja edistää niiden toteutumista varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella.

Kansainvälisten opiskelijoiden tai ulkomaalaistaustaisten työllistymistä Suomessa vaikeuttavat kotimaisten kielten puutteellinen osaaminen, koulutuksen ja työkokemuksen soveltumattomuus suomalaisille työmarkkinoille sekä työllistymistä tukevien verkostojen puute. Opetushallituksen tilaamassa selvityksessä tarkastellaan maahanmuuton ja vieraskielisen väestön kehityksen vaikutuksia työmarkkinoihin ja koulutukseen.

Valtionavustuksella tuetaan opetusta, opiskelijoiden ohjausta sekä vahvistetaan opiskelijoiden hyvinvointia.

Opetushallitus tekee muutoksia opetussuunnitelman perusteisiin ja ammatillisen koulutuksen määräykseen vuodenvaihteessa ja keväällä 2023.

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma juhlii tänä vuonna 35 vuotta kestänyttä taivaltaan. Alun perin korkeakoulujen opiskelijavaihtoihin keskittynyt ohjelma on laajentunut kaikkien koulutusasteiden, nuorisoalan sekä urheilun ohjelmaksi, joka tarjoaa kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi monipuolisia mahdollisuuksia organisaatioiden yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien kanssa. Suomalaiset ovat olleet mukana 30 vuotta.

Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus on elpynyt koronapandemian jälkeen, mutta erot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat kasvaneet. Syyslukukaudella yliopistoissa opiskelevat ovat lähteneet ulkomaanjaksoille yhtä usein kuin ennen koronaa, mutta ammattikorkeakouluissa ollaan vielä kaukana tästä. Kokonaisuudessaan opiskelijaliikkuvuus jää edelleen selvästi huippuvuosistaan, sillä vaihtoon lähtevien määrät alkoivat laskea jo ennen koronaa.

Valtakunnallinen Ysimittari-kysely toteutetaan kolmannen kerran. Kyselyllä selvitetään, millaisia valmiuksia tämän päivän nuorilla on yrittäjyyteen.

Lasten ja nuorten kokema yksinäisyys ja ahdistus on lisääntynyt huolestuttavasti. Koronatilanne on varjostanut arkea jo pitkään, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut pelkoa ja huolta. Siksi Opetushallitus haluaa tänä vuonna nostaa Cygnaeus-palkinnolla esiin toimintaa, joka on edistänyt yhteisöllisiä kohtaamisia ja yksinäisyyden lievittämistä.

AOA katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt aihetta epäillä Opetushallituksen laiminlyöneen velvollisuuttaan määrätä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppimisen ja koulunkäynnin tuesta perusopetuslaissa säädetyllä tavalla. AOA ei kuitenkaan kaikilta osin pidä oikeana Opetushallituksen tulkintaa ja informaatio-ohjeistusta koskien opettajan kelpoisuutta integroidussa opetuksessa.

Tiedonkeruut.fi/ Datainsamlingar.fi -palvelusta löytyvät opetusalaa koskevat kyselyt on nyt pääasiassa kuvattu myös ruotsiksi. Palvelusta löytyy myös linkkejä kyselyistä syntyneisiin aineistoihin.

Opetushallitus ja Suomen Yhdysvaltain suurlähetystö lanseeraavat uuden vaihto-ohjelman lukioille. Ohjelman tavoitteena on edistää opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisyysvalmiuksien ja kielitaidon kehittymistä sekä edistää yhteisöjen ymmärrystä globaaleista kysymyksistä. Ohjelman ensimmäinen hakukierros avautuu 25.10.2022.

Opetushallitus on päivittänyt määräystään kaksikielisessä opetuksessa käytettävän opetuskielen hallinnan osoittamisesta. Uudistettu määräys antaa hakijalle useampia vaihtoehtoja osoittaa riittävä kielitaidon hallinta rekrytointivaiheessa. Määräys astuu voimaan vuoden 2023 alusta.

Opetushallituksessa toimivan, suomalaista koulutusvientiä vauhdittavan Education Finland -ohjelman tavoitteena on, että koulutusviennin arvo kasvaa miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman teettämän tuoreen selvityksen mukaan tavoitteeseen päästään selvästi ennakoitua nopeammin: arvion mukaan koulutusvientialan kokonaisarvo Suomen taloudessa oli jo lähes miljardi euroa eli vajaa puoli prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2019.

Oppivelvollisuusuudistus, siihen liittyvä lainsäädäntö sekä toimintatavat ovat olleet käytössä vuoden 2021 alusta. Muutosprosessi on saatu päätökseen ja muuttuneet käytännöt niin kouluissa ja oppilaitoksissa kuin Opetushallituksessa ovat siirtyneet osaksi perustoimintaa. Nuorten sijoittuminen toisen asteen tai nivelvaiheen koulutukseen on onnistunut hyvin ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on pysynyt kokonaisuudessaan pienenä.

Suomessa varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa olevien ukrainalaisten määrä on kasvanut selvästi syyskuun aikana.

Euroopan komission Eurydice-verkosto selvitti loppukeväästä, millaisia tukitoimia eurooppalaiset korkeakoulut Ukrainasta paenneille tarjosivat. Suomessa tulijoiden vastaanottamiseen on valmistauduttu muun muassa kansallisella toimenpideohjelmalla. Myös Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmalla on omat tukimuotonsa.

Astetta alemmas on valtionhallinnon yhteinen energiansäästökampanja. Se kutsuu mukaan kaikki suomalaiset organisaatiot ja tarjoaa konkreettisia vinkkejä energiansäästöön kotona, työssä ja liikenteessä. Opetushallitus laati kampanjaa varten yhdessä Energiaviraston kanssa käytännön vinkkilistan päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille.