Ajankohtaista

Opetushallitus järjestää perusopetuksen opettajille, rehtoreille ja muulle henkilöstölle maksuttomia täydennyskoulutuksia niiden muutosten toimeenpanon tueksi, jotka on tehty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, ja jotka koskevat koululäsnäolon vahvistamista, koulupoissaolojen seurantaa ja poissaoloihin puuttumista. Koulutukset toteutetaan loppuvuodesta 2023. Paikallista poissaoloja ehkäisevää kehittämistyötä tuetaan myös valtion erityisavustuksella sekä uudella verkkosivustolla.

Tuoreen raportin mukaan useimmissa EU-maissa lapset aloittavat vieraiden kielten opettelun 6–8 vuoden iässä. Vieraiden kielten opettelu aloitetaan selvästi pari vuotta nuorempana vuosituhannen alkuun verrattuna. Englannin asema opiskeltujen kielten joukossa on jo pitkään ollut ylivertainen.

Perusopetuksen liikunnan opetussuunnitelman perusteisiin kuuluvat valtakunnalliset Move!-mittaukset toteutetaan peruskouluissa ympäri Suomen elo-syyskuussa. Move! koostuu kuudesta oppilaan fyysistä...

Opetushallitus on käynyt läpi verkkosivuillaan olevia ohjeistuksia liittyen erityistä tukea koskeviin ohjeisiin ja tehnyt niihin päivityksiä. Tämä työ on tehty yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin on päivitetty, vaikka perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ei ole tehty muutoksia. Muutosten tekeminen vaatisi muutoksia myös lainsäädäntöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus jatkavat edelleen oppimisen tuen kehittämistyötä.

Lukuvuoden alussa on tärkeää rakentaa yhteisöllistä ja turvallista arkea. Katso mitä on luvassa varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa...

Kaikkien koulutusasteiden opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet pohjaavat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseen...

Opetushallituksen arvion mukaan peruskoulun aloittaa elokuussa 2023 runsaat 55 000 ekaluokkalaista. Lukiossa ja ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaa yhteensä noin 76 000 uutta opiskelijaa. Yli 99 prosenttia keväällä perusopetuksen päättävistä nuorista aloittaa opinnot perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa vuoden loppuun mennessä.

Education Finland -ohjelman jäsenorganisaatioiden koulutusviennin liikevaihto jatkaa kasvuaan: keväällä tehdyn kyselyn mukaan se oli vuonna 2022 yhteensä 773 miljoonaa euroa, nousua edellisestä vuodesta 20 %. Liikevaihto on kaksinkertaistunut kolmen vuoden aikana.

Korkeakoulujen kevään toiseen yhteishakuun osallistui 142 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 52 300 eli 37 % hakijoista. Ammattikorkeakouluun pääsi 29 300 ja yliopistoon 23 000 hakijaa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjillä on lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tähän sisältyy myös sukupuolen moninaisuuden käsittely lapsen ikätasoon sopivalla tavalla.

Maahanmuutto- ja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi suomalaisissa korkeakouluissa: se on yli kaksinkertaistunut vuosivälillä 2010–2020. Myös muualla kuin Suomessa syntyneiden korkeakoulutusta ja työllistymistä tukevien ohjauspalveluiden asiakasmäärät ovat viime vuosina kasvaneet reippaasti, selviää Opetushallituksen tuoreesta raportista.

Opetushallituksen julkaisemien tilastojen mukaan varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa oli toiminta- ja lukuvuoden päättyessä vajaat 10 300 Ukrainasta sotaa paennutta lasta, nuorta ja aikuista. Määrä on laskenut noin prosentilla huhtikuun lopusta. Syksyn tilanteesta tiedetään tarkemmin syyskuun jälkeen.

Yhteishaussa perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin haki 76 500 hakijaa, joista 69 200 sai opiskelupaikan. Opiskelupaikan saaneiden osuus hakijoista on 91 %.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi keväällä 2023 Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Nämä linjaukset luovat yhdessä Valtioneuvoston laatiman Suomen digitaalisen kompassin kanssa strategisen perustan opetuksen digitalisaation edistämiselle. Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjausten myötä jatkuvat myös digitaalisen osaamisen kuvausten ylläpito ja kehittäminen. Digitaalisen osaamisen kuvaukset löytyvät jatkossa Opetushallituksen ePeruste-palvelusta.

Viime päivinä on käyty keskustelua opiskelijoiden loma-ajoista ammatillisessa koulutuksessa. Osalle opiskelijoista ja heidän huoltajilleen on tullut yllätyksenä, että opiskelijan kesäloma voikin olla vain neljän viikon mittainen. Ammatillisessa koulutuksessa loma-ajoista ja niiden sijoittamisesta päättää koulutuksen järjestäjä, kuten myös lukiokoulutuksessa. Käytännössä loma-ajat vaihtelevat eri ammatillisten oppilaitosten välillä.

Kansainvälisessä vertaisarvioinnissa tutkittiin, miten Opetushallitus hyödyntää asiakkailta saatua palautetta tutkinnon perusteiden kehittämisessä ja niiden laadukkuuden varmistamisessa. Suomen järjestelmän vahvuudeksi nähtiin prosessien läpinäkyvyys ja osallistavuus. Palautetiedon systemaattisessa hyödyntämisessä ja perustetyön eri vaiheista viestimisessä on parannettavaa.

Keväällä 2023 yhteishakujen hoitaminen, kansainvälistymisen elpyminen ja tuki opetusalan ammattilaisille näkyivät palveluissamme.

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa haki yli 61 300 hakijaa, joista opiskelupaikan sai 16 %. Hakijoita oli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2022.

Lyhin eli 6 viikon mittainen kesäloma on tanskalaisilla, hollantilaisilla ja liechtensteinilaisilla koululaisilla, sekä joidenkin Saksan osavaltioiden ja Sveitsin kantonien kouluilla. Pisimmillään...

Koosteesta löydät vastauksemme neuvotteluiden aikana esitettyihin pyyntöihin. Lisäksi sivulle on koottu kasvatuksen ja koulutuksen ympärillä käytyyn keskusteluun liittyvää muuta materiaalia.