Ajankohtaista

Opintoihin liittyvien ulkomaanjaksojen suosio on ammatillisessa koulutuksessa hienoisessa nousussa. Sekä Suomesta lähtevien että Suomeen saapuvien määrä kasvoi vuonna 2025 edellisvuodesta. Yli 90 prosenttia Suomesta ulkomaille suuntautuvasta ammatillisen koulutuksen kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu Erasmus+ -ohjelman avustuksilla ja suuntautuu pääasiassa Euroopan maihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) kutsuvat asiantuntijat ja nuoret mukaan laatimaan nuorten vapaa-ajan digisuosituksia. Tavoitteena on etsiä keinoja digilaitteiden ja -sisältöjen tasapainoiseen käyttöön ja rakentaa nuorten vapaa-aikaan suositukset, jotka huomioivat hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten kansanopistot ja kansalaisopistot, ovat olleet keskeisessä roolissa Venäjän hyökkäyssotaa paenneiden ukrainalaisten aikuisten koulutuksessa ja kotoutumisessa. Oppilaitokset ovat tarjonneet koulutuksen lisäksi myös tukea erilaisiin elämäntilanteisiin.

Lukuvuosi 2026–2027 käynnistyy lähes kaikissa peruskouluissa viikolla 33, yleisimmin 12. tai 13. elokuuta 2026. Kouluvuosi päättyy lauantaina 5. kesäkuuta 2027.

Suomalaisista korkeakouluista lähti ulkomaille vaihto-opiskeluun tai opintoihin sisältyvään kansainväliseen harjoitteluun yhteensä 11 750 opiskelijaa vuonna 2025. Tämä on yli tuhat opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu selittyy lähes täysin lyhytkestoisen liikkuvuuden lisääntymisellä. Pitkäkestoinen liikkuvuus sen sijaan ei ole kasvanut.

Euroopan unioni jakaa vuosittain kymmeniätuhansia DiscoverEU-junamatkakortteja Euroopassa asuville 18-vuotiaille nuorille. DiscoverEU-matkan voi voittaa osallistumalla kahdesti vuodessa järjestettävään hakuun. Jo tuhannet suomalaiset nuoret ovat olleet EU:n tuella junamatkalla Euroopassa.

Opetushallitus on julkaissut uutta tukimateriaalia kotitalouden, käsityön, median, tanssin ja teatterin lukiodiplomien järjestämiseen lukioissa. Paljon toivottu materiaali on tuotettu lukiodiplomiaineiden pedagogiikan ja arvioinnin suunnittelun tueksi opettajille.

Perusopetuksen arviointi on uudistumassa. Osaamistakuuta koskeva lakimuutos on juuri edennyt eduskuntaan. Opetushallitus aloittaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivittämisen pääosin arviointia koskevilta osilta sen jälkeen, kun eduskunta ensin päättää lainsäädännöstä.

Euroopan unionin rahoittama eurooppalainen vapaaehtoistoiminta täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Suomalaisille nuorille toiminta on tarjonnut uudenlaisen reitin kansainvälisyyteen. Organisaatioille vapaaehtoishankkeet tuovat muun muassa resursseja oman toiminnan kehittämiseen. Vuodesta 1996 EU-tuella vapaaehtoiseksi on lähtenyt yli 260 000 osallistujaa Euroopasta ja sen lähialueilta kuten esimerkiksi Pohjois-Afrikasta ja Georgiasta.

Opetushallitus on antanut muutosmääräykset varhaiskasvatussuunnitelman ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Muutokset liittyvät ennen kaikkea varhennetun oppivelvollisuuden sekä perusopetuksen järjestämisen voimaantuloon oppilaalle, jolla on vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite. Lisäksi perusteisiin on tehty teknisiä korjauksia. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2026.

Korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku päättyi tiistaina 25.3. Hakijoista 41 % haki pelkästään ammattikorkeakouluihin ja 43 % yliopistoihin; 16 % haki molempiin. Haettavana oli noin 56 000...

Opetushallituksen tilinpäätös 2025 kertoo, että viime vuonna Opetushallituksen toiminnassa painottuivat hallitusohjelman mukaisten yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden edistäminen sekä valmistautuminen yhdistymiseen Kotimaisten kielten keskuksen kanssa vuoden 2026 alussa.

Inkluusio on toimintatapa, jossa lapset ja oppilaat lähtökohtaisesti käyvät lähikouluaan taustasta, tuen tarpeesta tai oppimisedellytyksistä riippumatta. Inklusiivisessa perusopetuksessa on tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori voi oppia, kasvaa ja kuulua yhteisöön omana itsenään. Julkaisimme verkkosivuillamme paikallisen työn tueksi materiaalia, jonka tavoitteena on selventää inkluusion käsitettä.

Toimiva yhteistyö kotien kanssa on keskeinen tekijä lasten ja nuorten koulutususkon säilymiselle ja vahvistumiselle. Opetushallituksen koostamassa tilannekuvassa kotien kanssa tehtävässä yhteistyössä korostuvat opetushenkilöstön viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, huoltajien osallisuus ja tarve yhteisille toimintamalleille.

Lukutaito on suomalaisen sivistyksen ja demokratian perusta – taito, johon nojaavat oppiminen, kriittinen tiedon arviointi ja osallisuus yhteiskunnassa. Sen varmistaminen edellyttää kunnilta johtamista, yhteistyötä ja päätöksiä, jotka kantavat yli sektorirajojen. 27.3. järjestettävä Lukutaidon kuntafoorumi tarjoaa kunnille tilaisuuden pohtia yhdessä suuntaa, rakenteita ja ratkaisuja lukevan tulevaisuuden rakentamiseen.

Antirasistinen kasvatus ja koulutus -verkostoon ovat tervetulleita kaikki kasvatus- ja koulutusalan ammattilaiset keskustelemaan antirasismista ja jakamaan osaamistaan. Verkosto kokoontuu ensimmäistä kertaa torstaina 23.4.2026.

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaku päättyi tiistaina 17.3. Haettavana oli yhteensä noin 88 000 opiskelupaikkaa perusopetuksen päättäville ja muille ilman tutkintoa oleville hakijoille...

Yksinäisyyteen ja ostrakismiin eli ulkopuolelle jättämiseen tehokas puuttuminen parantaa oppilaan motivaatiota, oppimista ja hyvinvointia. 25.3. jatkuvissa koulutuksissa vahvistetaan perusopetuksen henkilöstön osaamista ennaltaehkäistä, tunnistaa ja puuttua yksinäisyyteen, kiusaamiseen ja väkivaltaan.

Opetushallitus tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman palveluita, joita käytetään ahkerasti. Vuoden 2025 aikana kiinnostus palvelujamme kohtaan kasvoi entisestään: erityisen paljon kasvua näkyi kansallisiin tietovarantoihin ja rekistereihin tallennetun tiedon käyttömäärissä.