Ajankohtaista

Opetushallitus on myöntänyt vapaan sivistystyön ylläpitäjille noin 9,2 miljoonaa euroa valtionavustusta kompensoimaan korona-ajan tulonmenetyksiä. Tulonmenetysten vaikutukset jäivät kuitenkin odotettua pienemmiksi, koska myös ennakoituja kustannuksia jäi toteutumatta. Osalla oppilaitoksista koronasta aiheutuneet säästöt kasvoivat menetyksiä suuremmiksi. Noin puolet vapaan sivistystyön oppilaitoksista ei hakenut valtionavustusta lainkaan, koska tulonmenetyksiltä vältyttiin etäopetukseen siirtymisen ja muiden säästöjen ansiosta.

Koronapandemian vaikutuksesta noin kolmannes suomalaisten korkeakoulujen vaihdossa olleista opiskelijoista jäi keväällä 2020 kohdemaahan jatkamaan opintojaan. Syksyllä 2020 fyysisiä opiskelijavaihtoja toteutuu normaalia vähemmän, mutta ainakin puolet korkeakouluista aikoo korvata osan niistä virtuaalisella liikkuvuudella.

Opetushallitus on julkaissut perusopetuksen järjestäjille ja kouluille ohjeet uutta lukuvuotta varten. Myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjeet on päivitetty ja ammatillisen koulutuksen sekä lukiokoulutuksen ohjeita on tulossa myöhemmin tällä viikolla. Ohjeet perustuvat 26.6. vahvistettuihin väliaikaisiin muutoksiin perusopetuslaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa.

Sivistystyönantajat, Opetushallitus ja Kuntaliitto selvittävät laajassa kyselyssä kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuutta. Selvitys tehdään syksyllä 2020. Tutkimuksellisena kumppanina toimii Helsingin yliopisto.

Avustusta kohdennetaan opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin niille opiskelijoille, joilla arvioidaan olevan puutteita opetussuunnitelman perusteiden mukaisissa osaamistavoitteissa...

Emme tiedä vielä, minkälaisessa tilanteessa syyslukukausi 2020 käynnistyy epidemian osalta. Opetushallitus valmistelee jo nyt ohjeistusta erilaisiin mahdollisiin tilanteisiin syyslukukautta ajatellen...

Osaamistasoa voidaan nostaa lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja parantamalla perusopetuksen tai lukion varassa olevien osaamista. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tarvitaan panostamista työn ohella tapahtuvaan kouluttautumiseen ja monimuotoisiin jatkuvan oppimisen ratkaisuihin.

Yksi lähivuosien tavoitteista suomalaiselle koulutusviennille on se, että suomalaisia toimijoita saadaan nykyistä enemmän mukaan alan laaja-alaisiin ja monipuolisiin kumppanuuksiin. Koulutusosaamisemme on haluttua, mutta mittakaavaltaan suurissa ja vaikuttavissa hankkeissa pelkästään suomalaisista koostuva toteuttajaryhmä ei useinkaan ole riittävän vahva. Tarvitaan siis aktiivista verkottumista ja yhteistyötä vakiintuneiden ja pitkään vientitoimintaa harjoittaneiden ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Työelämätoimikuntien valmistelemat ammatillisen koulutuksen toimialakohtaiset tilannekuvat näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadusta julkaistiin toukokuun lopulla. Työelämätoimikunnat...

Vuosina 2020-2022 kehitysohjelmassa parannetaan opiskelijoiden oppimisen edellytyksiä ja oppimistuloksia, vahvistetaan hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, tuetaan koulutuksen järjestäjien...

Kevään yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen haki 71 800 hakijaa, joista 64 970 sai opiskelupaikan. Peruskoulun päättäviä hakijoita oli 58 630, joista 96 % sai opiskelupaikan (viime vuonna 95 %).

Opetushallitusta edeltäneen Kouluhallituksen aikoinaan perustamaa Cygnaeus-palkintoa myönnettiin alun perin elämäntyöpalkintona. Vuonna 2019 palkintoa alettiin jakaa uudistuneena.

Korkeakoulujen vieraskielisiin ja Taideyliopiston koulutuksiin hyväksyttiin tänä vuonna noin kaksinkertainen määrä uusia opiskelijoita kuin vuosi sitten. Edelliseen vuoteen verrattuna haussa oli nyt...

Opetushallitus selvitti loppuvuodesta 2019 opettajien ja virkamiesten näkemyksiä oppimateriaalien nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Valtakunnallisen kyselyn tulokset tarjoavat hyödyllistä tietoa esimerkiksi oppimateriaalien kustantajille ja tuottajille. Lisäksi ne piirtävät kokonaiskuvaa tilanteesta juuri ennen koronavirusta ja kertovat siitä, miltä pohjalta epidemian aiheuttamiin poikkeusjärjestelyihin lähdettiin.

Komission budjettiesitys tarkentaa toukokuussa 2018 tehtyä budjettiesitystä, ja sen myötä myös eri EU:n yhteistyöohjelmille suunniteltua budjettia. Uudessa esityksessä Erasmus+ -ohjelman budjetiksi esitetään 24,6 miljardia euroa.

Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa suoraan todistuksen perusteella hyväksyttiin 21 400 opiskelijaa, joista 84 % oli ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevia.