Ajankohtaista

Uudistetussa Lapsen vasu -ohjeistuksessa huomioidaan varhaiskasvatuslain tuomat muutokset ja tuetaan lapsen vasun laadinnan prosessimaista luonnetta. Tutustu ohjeistukseen ja lataa mallilomakkeet käyttöösi.

Cygnaeus-palkinto jaetaan toimijalle, joka on pyrkinyt pysäyttämään eriarvoistumista sekä lisäämään koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuutta. Valinnasta päättävät Itä-Suomen yliopiston...

Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna.

Opetushallitus kerää verkkokyselyllä kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mikä on ilmastovastuun oppimisen tämänhetkinen tilanne kouluissa ja oppilaitoksissa. Kyselyyn vastaamalla voit kertoa myös kehittämisehdotuksiasi sekä ideoita ja toiveita tulevaisuudesta. Vastata voi 17.5.2019 saakka.

Perinteinen Euroopan nuorisoviikko nostaa jälleen näkyviin nuorten asioita kaikkialla Euroopassa 29.4.─5.5.2019. Teemana on tänä vuonna ”Demokratia ja minä” ja tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot. Viikon mittaan järjestetään satoja tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Viikon päätapahtuma kokoaa Brysseliin 800 nuorta ja nuorten parissa toimivaa. Suomessa järjestetään useita paikallisia tapahtumia, joista kymmenen yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

Maailman koululaisten ilmastokokous tuo Suomeen touko-kesäkuun taitteessa oppilaita ja opettajia sadasta eri maasta keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja metsien roolista muutoksen torjumisessa. Kokouksen tärkeimpänä tavoitteena on nostaa kuuluville 14─17-vuotiaiden nuorten ääntä ja rohkaista heitä toimimaan yhdessä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Perusopetuksen oppituntien määrä vaihtelee suuresti eri Pohjoismaissa ja Virossa. Eniten pakollisia tunteja on Tanskassa, vähiten Suomessa. Myös ajassa, jolloin opettajan on oltava paikalla koulussa, on suuria maakohtaisia eroja. Sen sijaan opettajan opetusvelvollisuus on pitkälti samansuuntainen. Tiedot ovat poimintoja Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta, jossa tarkastellaan perusopetusta Pohjoismaissa ja Virossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä selvityksessä esitetään toimia, joilla lisätään oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Taustalla on hallitusohjelman tavoite koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisäämisestä. Samaan kannustaa myös ministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visio.

Reilut 80 koulutusalan asiantuntijaa noin 45 Euroopan neuvoston jäsenmaasta kokoontuu 16.-17.4.2019 Helsingissä pidettävään konferenssiin, jonka aiheena on demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen kouluissa tehtävällä työllä. Konferenssi on osa Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskauden tapahtumia ja sen järjestelyistä vastaavat Euroopan neuvoston ohella Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö ja ulkoministeriö.

Peruskoulufoorumi on järjestänyt #paraskoulu-kampanjaan liittyvien työpajojen sarjan, joka on koonnut perusopetuksen kanssa yhteistä työtä tekeviä tahoja pohtimaan tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuutta yhdessä. Eri puolilla Suomea pidettyjen tilaisuuksien sarja käynnistyi keväällä 2018 ja päättyi Oulussa 12.4.2019 pidettyyn tilaisuuteen. Kaiken kaikkiaan eri työpajoihin osallistui lähes 600 perusopetuksen kehittämisestä innostunutta toimijaa.

Hakijoita oli noin tuhat vähemmän kuin viime keväänä, mutta aloituspaikkoja oli tarjolla suunnilleen saman verran. Yliopistoissa määrällisesti eniten hakijoita oli kauppatieteelliselle alalle, humanistiselle alalle sekä yhteiskuntatieteelliselle alalle. Ammattikorkeakouluissa eniten hakijoita kiinnostivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala.

Miten työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat ja miten jatkuvan oppimisen rahoitusta tulisi uudistaa? Nämä ovat koulutuksen keskeisimpiä haasteita 2020-luvulla, arvioi Osaamisen ennakointifoorumi (OEF). Digiosaajien tarve kasvaa kaikilla aloilla, myös palvelu- ja kulttuurialoilla. Lisäksi yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon.

Valtioneuvoston yleisistunto päätti 28.2.2019 perustaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuushankkeita toteuttavan valtionyhtiön. Yhtiön tehtävänä on myöntää pääomalainaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja opetusvälineistön kehittämistä ja koulutusviennin edistämistä tukevaan yritystoimintaan. Toimeksiannon johdosta Opetushallitus on perustanut Oppiva Invest Oy:n, joka merkittiin rekisteriin 29.3.2019.