Ajankohtaista

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat julkaisseet kansalliset suositukset tekoälyn käytöstä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Kokonaisuus on laadittu vahvistamaan tekoälyyn liittyvää ymmärrystä ja tukemaan tekoälyn turvallista ja vastuullista käyttöä.

Tuoreet vuoden 2024 tilastot korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuudesta kertovat liikkuvuuden vakiintumisesta koronapandemian jälkeisenä aikana. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset erot ovat edellisvuosien trendin tapaan vahvistuneet. Erityisesti ammattikorkeakouluissa lyhyitä, alle kolmen kuukauden jaksoja tehdään entistä enemmän.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa 148 000 hakijaa, mikä on noin 3 700 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla 55 000 aloituspaikkaa.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin lisätään uudet, valinnaiset tutkinnon osat, jotka kehittävät vihreän siirtymän ja digitalisaation edellyttämää osaamista. Nämä osat on jo lisätty ensimmäisiin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, ja muihin ne tulevat vuoden 2027 loppuun mennessä. Samanaikaisesti vahvistetaan myös muuten tutkintojen valinnanmahdollisuuksia.

Opetushallitus on antanut määräyksen englanninkielisistä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteista. Englanninkielinen lukiokoulutus on mahdollista aloittaa elokuussa 2026.

Euroopan unioni jakaa vuosittain kymmeniätuhansia DiscoverEU-junamatkakortteja Euroopassa asuville 18-vuotiaille nuorille. Matkakortit mahdollistavat 1–30 päivää kestävän raidematkan Euroopassa. DiscoverEU-matkan voi voittaa osallistumalla kahdesti vuodessa järjestettävään hakuun. Suomesta junamatkalle Eurooppaan on lähtenyt jo tuhansia nuoria.

Opetushallitus on päivittänyt lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet oppimisen tuen ja erityisopetuksen osalta uudistetun lukiolain mukaisiksi. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2025. Oppimisen tuen uudistuksen seurauksena lukiolaisten oikeus oppimisen tukeen vahvistuu ja oikeus erityisopetukseen täsmentyy. Oppimisen tuen pääpaino on helposti saavutettavassa oppimisen tuessa, jota annetaan lukio-opiskelijalle heti, kun tuen tarve ilmenee.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli 82 200 hakijaa, mikä on 3 600 enemmän kuin viime vuonna. Perusopetuksen tänä keväänä päättäviä hakijoita oli 62 850; heistä 55 % haki lukioon ja 39 % ammatilliseen koulutukseen. Tulokset opiskelijavalinnasta julkaistaan kesäkuun puolivälissä.

Lähes kaikkien Opetushallituksen asiakkailleen tarjoamien palveluiden käyttäjämäärät kasvoivat vuonna 2024. Erityisesti kasvua näkyi Opintopolun palvelukokonaisuudessa ja kansainvälistymisen palveluissa.

Opetushallitus julkaisee lukion opetussuunnitelman (LOPS) perusteiden päivitetyn oppimisen tuen ja erityisopetuksen alaluvun maaliskuun lopussa. Samalla annamme määräykset englanninkielisistä LOPS-perusteista sekä pienistä teknisistä muutoksista kolmeen alalukuun.

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea koskeva lakimuutos ja päivitetyt opetussuunnitelmien perusteet astuvat voimaan 1.8.2025. Opetushallitus jatkaa toimeenpanon tukea opetuksen järjestäjille koko kevään ajan. Järjestämme webinaareja myös ruotsiksi – niiden aikataulut löydät uutisen ruotsinkielisestä versiosta. Syksyn 2025 koulutuksista ja muusta toimeenpanon tuesta tiedotamme myöhemmin.

Yhteishaku ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin alkaa tiistaina 11.3.2025 klo 8 ja päättyy tiistaina 25.3.2025 klo 15. Haettavana on 55 078 aloituspaikkaa 1 636 hakukohteessa. Kaikkiin koulutuksiin haetaan Opetushallituksen Opintopolku-palvelussa.

Opetushallituksen MPASSID-tunnistuksenvälitysratkaisun käyttö on muutamassa vuodessa tuplaantunut: järjestelmään kirjauduttiin vuonna 2024 ennätykselliset 30 miljoonaa kertaa. Parhaimmillaan kirjautumiskertoja on lähes 200 000 päivässä.

Opetushallituksen asettaman, katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämisryhmän työ on saatu päätökseen. Kehittämisryhmä koostui laajasta joukosta koulutuksen ja katsomusaineiden asiantuntijoita. Kehittämisryhmä tuotti ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamiseksi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Suurin osa ehdotuksista vaatisi vaikutusarviointia ja lakimuutoksia.

Opetuksen järjestäjät ovat saaneet koulupoissaoloja ehkäisevän kehittämistyön hyvin liikkeelle, mutta työn jatkaminen ja sen vaikuttavuus edellyttää pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Opetuksen järjestäjien tulee varmistaa erityisesti, että niillä on keinot ennaltaehkäistä poissaoloja, kertoo tuore selvitys. Kehittämistyön tukena toimii laaja verkkosivusto, josta löytyy tietoa, työkaluja ja esimerkkejä koululäsnäolon vahvistamiseen.

Opetushallitus tukee perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden sekä matematiikan opettajia webinaareilla ja uusilla tukimateriaaleilla. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat syvällisemmin lukemisen ja kirjoittamisen sekä laskemisen taitoja opetukseen tulevan lisäajan myötä.

Eurooppalaiset opettajat saavat peruspalkkansa lisäksi erilaisin perustein maksettavia palkanlisiä. Joissakin maissa lisien maksamisesta päätetään kansallisesti tai työehtosopimuksissa, toisissa taas jopa yksittäisessä koulussa. Lisien perusteissa on sekä yhtäläisyyksiä että kansallisia erikoisuuksia.