Ajankohtaista

Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimien tukemiseen myönnettiin 400 000 euroa. Tukea saa kaksi järjestöä ja viisi koulutuksen järjestäjää.

Opetushallitus on koonnut taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevat keskeiset linjaukset yhteen ja päivittänyt niitä koskevan tiedotteen. Tiedotteen tarkoitus on tukea kuntia ja oppilaitoksia taiteen perusopetuksen järjestämisessä. Linjauksiin perehtymällä koulutusta tarjoavat toimijat voivat löytää ratkaisuja järjestämiskysymyksiin sekä toiminnan kehittämiseen.

Opetushallitus valmistelee perusopetuksen päättöarvioinnin uusia kriteerejä ja arvioinnin linjausten täsmennyksiä yhteistyössä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tarkempien kriteerien tavoitteena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Arvioinnin tasa-arvoisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että perheissä. Kriteerityön ohella selkiytetään arvioinnin kansallisia linjauksia, sillä ne on koettu nykyisessä opetussuunnitelmassa liian tulkinnanvaraisiksi.

Jotta Lops-työkalu vastaa mahdollisimman paljon koulutuksen järjestäjien tarpeita, kehitämme sitä yhdessä lukion rehtorien ja opettajien kanssa. Järjestämme touko- ja kesäkuussa demotilaisuuksia,...

Opetushallitus on saanut valmiiksi uudet opetussuunnitelman perusteet, jotka koskevat kaikille oppilaille yhteisen A1-kielen opetusta perusopetuksen vuosiluokilla 1–2. Uudet perusteet tulevat voimaan 1.1.2020 ja liittyvät siihen, että ensi vuodesta alkaen kielten opiskelu aloitetaan viimeistään ensimmäisen luokan keväällä.

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on aiempaa paremmin käytettävissä psykologi- ja kuraattoripalveluja, mutta palvelut eivät vieläkään ole kaikkien opiskelijoiden saatavilla.

Uudistetussa Lapsen vasu -ohjeistuksessa huomioidaan varhaiskasvatuslain tuomat muutokset ja tuetaan lapsen vasun laadinnan prosessimaista luonnetta. Tutustu ohjeistukseen ja lataa mallilomakkeet käyttöösi.

Cygnaeus-palkinto jaetaan toimijalle, joka on pyrkinyt pysäyttämään eriarvoistumista sekä lisäämään koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuutta. Valinnasta päättävät Itä-Suomen yliopiston...

Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna.

Opetushallitus kerää verkkokyselyllä kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mikä on ilmastovastuun oppimisen tämänhetkinen tilanne kouluissa ja oppilaitoksissa. Kyselyyn vastaamalla voit kertoa myös kehittämisehdotuksiasi sekä ideoita ja toiveita tulevaisuudesta. Vastata voi 17.5.2019 saakka.

Perinteinen Euroopan nuorisoviikko nostaa jälleen näkyviin nuorten asioita kaikkialla Euroopassa 29.4.─5.5.2019. Teemana on tänä vuonna ”Demokratia ja minä” ja tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot. Viikon mittaan järjestetään satoja tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Viikon päätapahtuma kokoaa Brysseliin 800 nuorta ja nuorten parissa toimivaa. Suomessa järjestetään useita paikallisia tapahtumia, joista kymmenen yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

Maailman koululaisten ilmastokokous tuo Suomeen touko-kesäkuun taitteessa oppilaita ja opettajia sadasta eri maasta keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja metsien roolista muutoksen torjumisessa. Kokouksen tärkeimpänä tavoitteena on nostaa kuuluville 14─17-vuotiaiden nuorten ääntä ja rohkaista heitä toimimaan yhdessä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Perusopetuksen oppituntien määrä vaihtelee suuresti eri Pohjoismaissa ja Virossa. Eniten pakollisia tunteja on Tanskassa, vähiten Suomessa. Myös ajassa, jolloin opettajan on oltava paikalla koulussa, on suuria maakohtaisia eroja. Sen sijaan opettajan opetusvelvollisuus on pitkälti samansuuntainen. Tiedot ovat poimintoja Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta, jossa tarkastellaan perusopetusta Pohjoismaissa ja Virossa.