Kouluikäisten terveyden polku

 Lapset ja media pähkinänkuoressa

• Media on osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää ja sosiaalisia suhteita. Se toimii kasvattajana niin hyvässä kuin pahassakin. 
• Itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote suojaavat median riskeiltä paremmin kuin sensuuri, kauhistelu tai tekniset kontrollikeinot.
• Vanhemmat voivat valita erilaisia tapoja suojata lastaan medialta.
• Lapsi ja nuori tarvitsevat tukea median mallien kyseenalaistamiseen.
• Aikuisen kannattaa käyttää nettiä yhdessä lapsen ja nuoren kanssa.
• Vaikka lapset ja nuoret hallitsisivatkin tekniikan, aikuisen elämänkokemuksesta on apua sisältöjen ja tilanteiden ymmärtämisessä.
• Tekijänoikeuksien loukkaaminen ja piratismi ovat rikosoikeudellisesti rangaistavia tekoja.
• Netin käytöstä ja pelaamisesta on hyvä olla pelisäännöt. Eri ikäisille lapsille säännöt ovat erilaiset.

Hyvä paha media

Media on laaja käsite. Tässä yhteydessä käsitellään sähköistä mediaa eli television, tietokoneen, kännykän ja pelilaitteiden käyttöä. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että medioilla on merkittävä asema lasten ja nuorten elämässä. Suomalaisissa kodeissa lapsilla on usein televisio, tietokone ja pelikonsoli omassa huoneessaan.

Media on osa lasten ja nuorten jokapäiväistä elämää ja sosiaalisia suhteita. Se toimii kasvattajana niin hyvässä kuin pahassakin. Parhaimmillaan media avartaa maailmankatsomusta, opettaa uusia tietoja ja taitoja sekä herättelee rakentamaan eettistä arvomaailmaa. Vanhemman on kuitenkin autettava lastaan ymmärtämään, ettei median maailma ole todellisuuden peili.

Media vaikuttaa lasten fyysiseen terveyteen usein pitkälle aikuisikään asti. Television katselu on yhteydessä lasten ylipainoon. Runsas television ääressä nököttäminen vie aikaa ja innostusta liikkumiselta ja hidastaa aineenvaihduntaa. Mainokset innostavat popsimaan epäterveellisiä välipaloja.

Netti ja tietokonepelit ovat elämysvoimansa vuoksi houkuttelevampia ja usein paljon koukuttavampia kuin vanhemmat mediat. Internetin ja tietokonepelien suurkäyttö on riski sosiaalisten taitojen kehittymiselle, sillä se vie leijonanosan siitä ajasta, joka nuoruusiässä olisi tärkeää suunnata aitoon vuorovaikutukseen. Pelkästään netissä ei aina kehity riittävästi sosiaalisia tukiverkkoja ja arkisia ongelmanratkaisutaitoja.

Koukkuun jäämiselle altistavat sellaiset pelit ja verkkoviestinnän muodot, jotka tarjoavat seuraa ja kontakteja. Riippuvuuden riskejä lisää, jos pelaaminen toimii puuttuvien ihmissuhteiden korvikkeena ja tyhjien hetkien täydentäjänä.

Nettiriippuvuudella tarkoitetaan hallitsematonta ja pakonomaista internetin käyttöä, joka aiheuttaa haittoja myös muilla elämänalueilla. Nettiriippuvuustestejä löytyy Päihdelinkki-sivustolta.

Median riskeiltä eivät suojaa sensuuri, kauhistelu eivätkä tekniset kontrollikeinot, vaan itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan. Tasapainoinen kehitys vaatii arkista puurtamista, erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista, turhaumien ja kielteisten tunteiden kanssa pärjäämistä.

Aikuisena arjessa  

Kasvattajan tehtävä ei ole helppo, sillä lapsen suojeleminen median haitallisilta viesteiltä on lähes mahdotonta. Vaikka yhteiskunnalla on vastuu suojella lapsia sopimattomalta aineistolta, käytännössä lapsi voi törmätä hänelle sopimattomaan mainoskylttiin tai lööppiin kadulla tai aikuisille tarkoitettuun ohjelmaan painaessaan väärää television nappulaa.

Vanhemmat joutuvatkin usein auttamaan lastaan, kun tämä on jo nähnyt tai kuullut jotain sopimatonta tai hämmentävää. On tärkeää, että vanhempi kannustaa lastaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja kysymään mieltä askarruttavista asioista, joita nähty materiaali on herättänyt. Pienen lapsen vanhemman on vakuutettava ja autettava lastaan palauttamaan kadonnut turvallisuuden tunne. Vähän isomman lapsen kanssa vanhemman on tasapainoiltava totuudenmukaisen maailmankuvan välittämisen ja lapsen turvallisuuden tunteen säilymisen välillä.

Nuorten kanssa voidaan keskustella tapahtuneesta, miettiä sen vaikutuksia laajemmin ja pohtia oikeudenmukaisuuden näkökulmaa. Mutta hekin toivovat aikuisilta usein turvaa ja järjestystä omaan maailmaansa. Vanhemmat voivat valita erilaisia tapoja suojata lastaan medialta.

Nuori tarvitsee tukea median mallien kyseenalaistamiseen. Erityisesti naisille suunnatut media- ja mainossisällöt suorastaan myyvät kehollista tyytymättömyyttä. Median täydellisiksi trimmatut esikuvat panevat itsetunnon koetukselle.  Kun fyysinen minäkuva on hauraassa rakentumisvaiheessa, ulkonäköön kohdistuvat viestit ja ihanteet osuvat nuoren mieleen herkimmin. Onneksi lähipiirin aikuiset moninaisine muotoineen ja myös virheineen ovat voimakkaampia esikuvia kuin median epärealistiset mallit.  Aina parasta, jos aikuinen hyväksyy itsensä ja myös kannustaa nuorta arvostamaan itseään sellaisena kuin on. 

Yhdessä median maailmassa

Television katselulla on usein perheen sosiaalista vuorovaikutusta edistäviä vaikutuksia. Television katselu rytmittää perheen ajankäytön, ja se antaa kontaktimahdollisuuksia muiden perheenjäsenten kanssa. Internetin käyttö ja videotietokonepelien pelaaminen sitä vastoin eivät ole useinkaan kehittyneet perheen yhteiseksi harrastukseksi, vaan lapset ja nuoret ovat usein yksin tai ikätoveriensa seurassa uusien viestintävälineiden äärellä.

Vanhempien osallistumattomuus johtuu yleensä siitä, että vanhemmat eivät ole luontevasti omassa nuoruudessaan oppineet käyttämään uusia välineitä.

Mitä paremmin vanhemmat tuntevat lastensa netin käyttöä, sitä paremmin he pystyvät arvioimaan ja kertomaan, mikä on hyväksyttävää ja turvallista netin käyttöä. Vaikka lapset hallitsisivatkin tekniikan, aikuisen elämänkokemuksesta on apua sisältöjen ja tilanteiden ymmärtämisessä. Aikuisen kannattaa käyttää nettiä myös yhdessä lapsen kanssa. 

Suojautuminen ja pelisäännöt

Lasta suojaavat median epätoivotuilta vaikutuksilta samat tekijät kuin elämässä yleensä: hyvät oppimisvalmiudet, tasapainoinen tunne-elämä, ikä ja turvalliset lähisuhteet. Esimerkiksi mediaväkivallan vaikutusten vastavoimana toimii turvallinen koti sekä lämmin ja arvostava kasvatus. Mikäli lapselle syntyy jo varhaisessa vaiheessa käsitys oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta, hän kykenee paremmin kohtaamaan myös median maailman.

Seuraavassa on esitetty neljään tasoon jaetut suojaustavat. Ne voivat vaihdella perheessä sen mukaan, mistä mediasta on kysymys. Myös eri-ikäisille lapsille säännöt ovat usein erilaiset. Mikä on sinun tasosi?

Käytön kieltäminen. Pidän lapseni erossa tästä mediasta. En hanki kyseistä mediaa tai medialaitetta kotiini tai kiellän lapseltani sen käytön.

Käytön rajoittaminen. Sallin tämän median käytön tietyin rajoituksin. Rajoitan sitä teknisesti (esimerkiksi kännykän saldoraja, netin suodatinohjelmat) tai asettamillani säännöillä (esimerkiksi aikaraja: klo 21 jälkeen ei katsota televisiota). Valvon median käyttöä joko lapseni tietäen tai häneltä salaa.
Käyttöön osallistuminen. Käytän mediaa yhdessä lapseni kanssa. Etsin siitä lapselleni ikäluokitusten mukaisia ja aihepiiriltään sopivia sisältöjä ja keskustelen hänen kanssaan median sisällöistä. Päämääräni on vahvistaa lapsen omia valmiuksia käyttää tiettyä mediaa turvallisesti. Luotan myös lapsen omaan harkintaan median käyttäjänä.
Vapaa käyttö. En seuraa tämän median käyttöä enkä juuri osallistu lapseni median käyttöön. Tähän on syynä jokin seuraavista asioista: a) En ole aikaisemmin kiinnittänyt asiaan huomiota; b) Minulla ei ole aikaa; c) En oikein osaa vaikuttaa asiaan; d) Minun ei tarvitse rajoittaa lapseni median käyttöä, koska luotan siihen, että hän kykenee toimimaan itsenäisesti ja tiedän, että hän tarvittaessa kääntyy puoleeni.

Pienen lapsen kanssa suojaa voi parantaa tarpeen mukaan teknisillä estoilla.

Netin käytöstä ja pelaamisesta on hyvä olla pelisäännöt. Yksi keino on tehdä kirjallinen sopimus, jossa perheen omat pelisäännöt listataan. Voidaan sopia muun muassa henkilötietojen ja valokuvien luovuttamisesta, nettiystävien tapaamisesta sekä netin käytön aikarajoista. Yhteiset pelisäännöt voidaan tulostaa ja kiinnittää esimerkiksi tietokoneen viereen. Myös sääntöjen rikkomisen seurauksista on hyvä sopia etukäteen. 

Medialukutaito

Medialukutaito on kykyä ilmaista itseään eri viestimillä, hankkia tietoja median avulla sekä eritellä ja tulkita kriittisesti erilaisia mediatekstejä.

Lapsille on aina kerrottu raakoja kansantarinoita ja hurjia Grimmin satuja. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Kun hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan.

Asia, jota lapsi ei kehitystasonsa vuoksi saata ymmärtää, voi tuntua epämiellyttävältä ja pelottavalta, ja lapsen hämmennys vain lisääntyy, mitä yksityiskohtaisemmin esimerkiksi suvunjatkamisen kysymyksiä kuvataan. Parasta olisi, jos lapsi saisi elää lapsuutensa rauhassa ja perehtyä aikuisten asioihin iässä, jossa ne alkavat luontaisesti kiinnostaa.

Uutiset sodista, katastrofeista, terrorismista ja onnettomuuksista tavoittavat myös lapset. Tällaisissa tapauksissa on hyvä tiedostaa, että lapsi tulkitsee tilanteita aina vanhempien ja läheisten ihmisten reaktioiden pohjalta. Lasta ei voi kokonaan suojata uutisilta eikä häneltä voi salata, että jotain pahaa on tapahtunut. Lapsi kyllä aistii tilanteen, ja mikäli hänelle ei kerrota siitä, hän täyttää tietonsa aukot mielikuvituksen ehkä vielä hurjemmilla tuotoksilla.

Lasta täytyy suojata liialta uutisvirralta. Ei aikuisillekaan ole hyväksi seurata kriisiuutisia kokopäiväisesti. On tärkeää laittaa televisio ja radio välillä kiinni ja jatkaa omaa arkea järkyttävistä asioista huolimatta.

Ihannoitu, viihteellinen väkivalta tempaa mukaansa kritiikittömästi, houkuttelee samastumaan aggressiiviseen sankariin ja näyttää väkivallan hyväksyttävänä. Dokumentaarinen väkivalta esittää aggression monipuolisemmin ja näyttää myös uhreja ja kärsimystä, mikä ahdistaa katsojaa, mutta kylläkin tekee väkivallan vähemmän houkuttelevaksi. Näin se voi olla jopa hyödyllistä koettavaa. 

Tekijänoikeudet ja piratismi

Suurin osa lapsiperheestä tietää, että musiikkitiedostojen jakaminen internetissä ilman lupaa on laitonta. Todellisuudessa nuorten vanhemmilla näyttää kuitenkin harvemmin olevan tietoa siitä, mihin kotitietokonetta todellisuudessa käytetään. Useassa tapauksessa Suomessa kiinnijääneiden nuorten vanhemmille on tullut yllätyksenä, että kotikoneesta oli tullut osa suurta ja laitonta tiedostojenjakoverkkoa.

Tekijänoikeudenloukkaus voi tulla rangaistavaksi joko tekijänoikeusrikoksena tai -rikkomuksena. Tekijänoikeusrikos edellyttää oikeudenloukkauksen lisäksi tahallisuutta, ansiotarkoitusta ja sitä, että teko aiheuttaa huomattavaa haittaa tai vahinkoa oikeudenhaltijalle. Tietoverkoissa tehdyiltä oikeudenloukkauksilta ei edellytetä ansiotarkoitusta. Ankarin rangaistus tekijänoikeusrikoksesta on kaksi vuotta vankeutta ja tekijänoikeusrikkomuksesta sakko.

Rikosoikeudellisen vastuun lisäksi oikeudenloukkaaja on velvollinen maksamaan oikeudenhaltijoille hyvitystä luvattomasta teosten käyttämisestä ja vahingonkorvausta. Hyvitysvelvollisuus ei edellytä huolimattomuutta, vaan hyvitys tulee aina maksettavaksi loukkaajan tietoisuudesta riippumatta. Se on luonteeltaan käyttökorvaus ja vastaa sitä määrää, jolla teokset olisi saanut laillisesti käytettäväksi.

Kännykkä

Lasten ja nuorten kännyköiden käyttötavat poikkeavat aikuisten tavoista. Lapsille kännykkä on usein peli- ja ajanvietelaite. Kännykällä lapset myös ylläpitävät sosiaalisia suhteitaan ja organisoivat arkeaan. Nuoret puolestaan lähettävät muita enemmän tekstiviestejä, pelaavat kännykkäpelejä ja personoivat puhelimiaan erilaisilla lisäpalveluilla ja puhelimen ulkonäköä muuntelemalla. Kommunikoinnin lisäksi lapset ja nuoret käyttävät kännykkää hyötyesineenä, kuten herätyskellona ja kalenterina.

Internet ja kamerakännykät tarjoavat uusia keinoja ja muotoja myös kiusaamiselle. Netissä tai kännyköiden kautta voi levittää juoruja, noloja valokuvia tai henkilökohtaisia tietoja tai lähettää nimettömiä pilkkaavia tai uhkailevia viestejä. Kun koulukiusaaminen rajoittuu yleensä kouluaikaan, netin kautta kiusaaja tavoittaa kiusatun periaatteessa milloin vain ja voi saada kiusaamiselleen laajemman yleisön. Netissä harmittomaksi pilaksi tarkoitettu tempaus voi karata käsistä, kun yleisöä voi olla hyvin paljon. Kerran julkaistua valokuvaa tai tekstiä on hyvin vaikea saada netistä kokonaan poistettua. Toisen henkilön halventaminen ja loukkaaminen internetissä voidaan tulkita kunnianloukkausrikokseksi, josta tuomitaan rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin.

Teppo Laukkanen, toiminnanjohtaja, MLL Pohjois-Karjalan piiri ry