Elämää kerrostalossa (s. 70)
Luvun teemaa voi lähestyä siten, että opiskelijat tarkastelevat ensin sivun 70 kuvaa ja kertovat omin sanoin, mitä kuvassa on. Opettaja kirjoittaa uutta sanastoa taululle. Kun kuvasta on keskusteltu ja sanastoa on samalla kerrattu ja kartutettu lisää, opiskelijat kuuntelevat Pihalla-tekstin ja lukevat sen pareittain läpi. Sen jälkeen he vertaavat tekstiä kuvaan ja etsivät ne kohdat, jotka eivät pidä paikkaansa (esim. On talvi.). Kohdat käydään yhdessä läpi ja opiskelijat kertovat, miten asiat oikeasti kuvassa ovat. Kuvaa vastaavat, tekstistä korjatut lauseet kirjoitetaan taululle.
Häiritsevä naapuri (s. 71)
Opiskelijat kuuntelevat tekstin puhekielisen version internetistä katsomatta kirjaa. Teksti kuunnellaan pari kertaa läpi. Sen jälkeen opiskelijat pohtivat ensin pareittain, mistä tekstissä on kyse ja mitä tekstissä sanottiin. Sitten työskennellään ryhmänä siten, että opiskelijat kertovat omin sanoin, mistä tekstissä oli kyse. Opettaja voi johdatella kertomista käyttämällä sivun 71 luetunymmärtämiskysymyksiä apunaan.
Tämän jälkeen opiskelijat lukevat tekstin pareittain ja etsivät vielä vastaukset sivun 71 kysymyksiin, joita on jo suullisesti aiemmin käsitelty. Samalla he merkitsevät haastavat ja hankalat kohdat, jotka selvitetään lukemisen jälkeen opettajan kanssa.
Teksti kuunnellaan vielä kerran läpi, ja puhekielistä tekstiä verrataan kirjakieliseen tekstiin. Puhekielen ja kirjakielen eroja tarkastellaan ja pohditaan, mutta niitä ei tarvitse kirjoittaa ylös – riittää, että puhekieltä kuullaan ja makustellaan suussa, sitä ei ole tarkoitettukaan kirjoitettavaksi. Tärkeää on, että opiskelija tulee tietoiseksi kirja- ja puhekielen eroista, jotta hänen ymmärtämisensä arkielämän viestintätilanteissa kasvaa.
Kotini on linnani (s. 72)
Opiskelijat lukevat laatikossa olevat rakennusten nimet ja katsovat sivulla olevista kuvista, mikä mikäkin rakennus on. Samalla voidaan suullisesti käydä läpi näitä asumismuotoja ja rakennuksia siten, että opettaja esittää ryhmälle seuraavat kysymykset:
1. Minkälaisessa talossa sinä asut?
2. Minkälaisia taloja sinun asuinalueellasi on?
3. Minkälaisessa talossa asuit kotimaassasi?
4. Minkälaisia taloja oli sinun asuinalueellasi kotimaassasi?
5. Missä kesämökit yleensä sijaitsevat? Mitä kesämökeissä tehdään? Asutaanko niissä? Mitä kesämökeissä on?
6. Mikä ero on kesämökillä ja omakotitalolla?
7. Missä on leikkimökkejä? Mitä leikkimökeissä tehdään? Asutaanko niissä? Voiko niissä nukkua?
8. Missä näistä taloista asuisit mieluiten? Miksi?
Erilaisia taloja (s. 72)
Opiskelijat lukevat tekstin pareittain ja merkitsevät siitä hankalat tai epäselvät kohdat, jotka käydään läpi opettajan kanssa. Teksti on haastavahko, mutta sen sanastoa on jo käsitelty aiemman suullisen tehtävän aikana. Teksti kuunnellaan vielä läpi, ja sen jälkeen opiskelijat kertovat omin sanoin katsomatta kirjaan, minkä on kerrostalo, rivitalo ja omakotitalo.
Missä on hyvä asua? (s. 73)
Opiskelijat keskustelevat pareittain tai pienissä ryhmissä siitä, missä on hyvä asua. He miettivät ja mainitsevat myös viisi positiivista asiaa kustakin asumismuodosta. Tämä tehtävä sopii hyvin vahvistamaan argumentointitaitoja ja oman mielipiteen ilmaisemisen harjoittelemiseen.
Seuraavaksi siirrytään kertomaan omasta kodista ja harjoitellaan kuvailemista. Opiskelijat työskentelevät ensin pareittain, sitten keskustelu kootaan ryhmänä, jolloin uudet ilmaukset ja sanat saadaan kirjoitettua kaikkien nähtäväksi. Opiskelijoita voi pyytää esimerkiksi kertomaan jokaisesta kohdasta (minun kotini Suomessa, minun kotini omassa maassani ja unelmieni koti) viisi asiaa.
Tehtävä on tarkoitettu pääasiassa suullisesti tehtäväksi, mutta suullisen käsittelyn jälkeen tehtävä sopii mainiosti kirjoitustehtäväksi.
Hyvä naapuri (s. 73)
Tämä suullinen pohtimistehtävä toimii johdantona luvun toiseen aiheeseen, naapurisuhteisiin. Opiskelijat pohtivat yhdessä opettajan kanssa sitä, millainen on hyvä naapuri. Apuna käytetään sivulla olevia kysymyksiä. Tarkoitus on tukea suullista kielitaitoa, ja sen vuoksi on hyvä kannustaa viestinnällisyyteen. Tämän suullisen tehtävän aikana tärkeintä on vuorovaikutus ja kommunikaatio.
Kun aiheesta on keskusteltu ja sitä on yhdessä pohdittu, kirjoitetaan siitä yhdessä yhteenveto taululle ja vihkoon. Tässä opiskelijat jälleen saavat vapaasti tuottaa puhetta ja tuoda esiin asioita, joita he haluavat kirjattavan ylös. Opettaja kirjoittaa lauseet kieliopillisesti oikeissa muodoissa näkyviin. Ajatuksena on, että opiskelijat näkevät ja kirjoittavat vihkoonsa oikean muodon, mutta sitä ennen he ovat vapaasti viestineet ajatuksensa suomeksi.
Talon järjestyssäännöt (s. 74)
Teksti voi vaikuttaa vaativahkolta, sillä lauseet on poimittu suoraan (eri taloyhtiöiden) järjestyssäännöistä. Niitä ei ole muutettu selkokielelle. Tarkoituksena on, että opiskelijat suuntaavat rohkeasti katseensa autenttisten tekstien suuntaan - ei haittaa, vaikka jokaista sanaa ei ymmärtäisi.
Opiskelijat voivat ensin lukea tekstin pareittain läpi. Heidän kannattaa pysähtyä jokaisen lauseen jälkeen ja miettiä, mitä lause tarkoittaa. Mikä lauseen viesti on? Mitkä sanat ovat tuttuja? Mitkä vieraita? Kun he ovat näin käsitelleet koko tekstin, se käsitellään samalla tekniikalla uudelleen opettajan johdolla.
Tämän jälkeen teksti luetaan vielä uudelleen ja vastataan sitä koskeviin kysymyksiin.
Naapurielämää (s. 75)
Naapuruuden käsittelyä jatketaan nyt suullisesti. Opiskelijat pohtivat ryhmänä opettajansa kanssa, mitkä tilanteet ovat häiritseviä, mitkä puolestaan kuuluvat normaaliin elämään. Tässä tehtävässä opettajan tulisi jälleen korostaa viestinnällisyyden merkitystä ja vapaata vuorovaikutusta. Mielipiteen esittämiseen ja kysymiseen kannattaa panostaa.
Selvitetään tilanne! (s. 75)
Opiskelijat pohtivat ryhmänä opettajansa johdolla, miten häiritsevä tilanne otetaan puheeksi muuten ystävällisen ja mukavan naapurin kanssa. Opiskelijat saavat itse ehdottaa tapoja asian ilmaisemiseen. Opettaja kirjoittaa sopivat ehdotukset kieliopillisesti oikeassa muodossa taululle. Tällöin opiskelijat voivat kirjoittaa ylös fraaseja ja lauseita, joita he voivat käyttää arkielämässään. Tämän tehtävän kautta tulee esiin paljon sellaisia fraaseja, joita voi käyttää muissakin tilanteissa kuin naapurielämää selviteltäessä.
Naapureita ja häiriötilanteita (s. 76)
Tekstissä esiintyvä sanasto on jo pitkälti tuttua, sillä sitä on käsitelty eri tavoin ja eri yhteyksissä tässä luvussa. Opiskelijat lukevat ensin tekstin pareittain läpi. He voivat pysähtyä jokaisen lauseen jälkeen ja miettiä, mitä se tarkoittaa. Mikä on lauseen viesti? Mitkä sanat ovat vieraita? Mitkä sanat ovat tuttuja?
Sen jälkeen teksti kuunnellaan yhdessä ja opiskelijat kertovat omin sanoin tekstistä. Apunaan he käyttävät sivun 76 laatikossa olevia sanoja. Teksti kuunnellaan ja luetaan sen jälkeen vielä kerran ja opettajan avulla selvitetään epäselviksi jääneet kohdat.
