Lajittelu kannattaa (s. 77)
Tämä lukuteksti on melko haastava, sillä siinä on informaation lisäksi myös runsaasti lajitteluun liittyvää sanastoa, joka voi olla monille uutta. Jotta tekstistä ja sen käsittelystä ei tule liian raskasta, kannattaa ensin käsitellä tekstin aihetta suullisesti käymällä yhdessä läpi esimerkiksi seuraavat avainsanat ja ilmaukset:
– lajittelu
– säästää luontoa
– roskat lajitellaan
– roskat voidaan kierrättää
– biojäte
– maatuva jäte
– sekajäte
– lasinkeräys
– metallinkeräys
Avainsanat voidaan kirjoittaa näkyviin taululle tai opettaja voi luetella ne.
Opettaja voi pyytää ensin opiskelijoita pohtimaan pareittain, mitä luvun avainkäsitteet ja avainsanat tarkoittavat. Kun parit ovat hetken pohtineet tätä, käydään käsitteet läpi yhdessä opettajan johdolla. Opettaja voi esimerkiksi kysyä, mitä tarkoittaa lajittelu.
Kun käsitteet on käyty läpi, opettaja kirjoittaa ne pienille lapuille. Sen jälkeen toimitaan seuraavasti:
A-tapa: Kukin opiskelijoista nostaa vuorollaan lapun ja selittää ja/tai esittää elein toisille, mitä lapussa oleva sana merkitsee.
tai
B-tapa: Opettajan kirjoittamat laput sijoitetaan eri puolille luokkaa. Kukin opiskelija kävelee vuorollaan valitsemansa lapun luo, ja selittää ja/tai esittää elein siinä olevan sanan merkityksen toisille. Tämä tehtävä on kinesteettinen versio aiemmasta vaihtoehdosta. Lisäksi tässä opiskelija voi itse valita sanan, jonka haluaa selittää.
Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään tekstiä. Opiskelijat lukevat pareittain tekstin. Ensin kappale kuunnellaan puhekielisenä versiona. Sen jälkeen opiskelijat kertovat omin sanoin asioista, joista kappaleessa puhutaan. Sitten opiskelijat lukevat tekstin pareittain, alleviivaavat siinä olevat haastavat ja epäselvät kohdat, jotka käsitellään sitten opettajan kanssa. Teksti voidaan vielä kuunnella uudelleen ja pohtia yhdessä kirja- ja puhekielen eroja. Yhdessä käydään läpi vielä sivun 78 kysymykset.
Opiskejoille kannattaa antaa tämän tekstin yhteydessä mahdollisuus kertoa omista jätteenlajittelutavoistaan sekä oman kotimaansa tavoista käsitellä jätettä.
Laita roskat oikeaan roskikseen (s. 78)
Sivulla on tietolaatikko jätteenkeräyslaatikoiden värikoodeista. Tietolaatikko luetaan ja yhdessä varmistetaan, että kaikki ymmärtävät lauseiden merkityksen. Tässä vaiheessa sanasto alkaa olla jo tutumpaa.
Sivulla on myös jäteastioiden kuvat, joihin laatikossa olevat roskasanat sijoitetaan. Opiskelijat lukevat sanat pareittain läpi ja pohtivat, mikä kuuluu mihinkin jäteastiaan. Tehtävä tarkastetaan yhdessä opettajan johdolla.
Jätteenkeräyslaatikoiden värikoodit ovat samat koko Suomessa. Opiskelijoita voi kuitenkin pyytää tarkastamaan, miten koodit on merkitty heidän talossaan. Jäteastiat voivat esimerkiksi kaikki olla samanvärisiä keskenään ja koodi on merkitty niihin tarroilla.
Lopuksi pohditaan kaikki yhdessä sivun alalaidassa olevia kysymyksiä siitä, miksi ylipäätään lajitellaan ja mihin jätteet päätyvät. Näitä kysymyksiä voi hyödyntää kahdella tavalla. Ensin niistä keskustellaan, jolloin opiskelijat voivat kertoa ajatuksiaan aiheesta. Samalla suullinen vuorovaikutus vahvistuu ja sanasto karttuu. Tämän jälkeen opiskelijat voivat joko kotona tai koulussa etsiä internetistä lisätietoa lajittelusta. Internetin hakukoneista löytyy tietoa lajittelusta esimerkiksi hakusanoilla “jätteenlajittelu” + “selkosuomi”.
Pihatalkoot (s. 79)
Tässä tekstissä on paljon asumiseen ja taloyhtiön yhteiselämään liittyvää sanastoa. Tekstiä voidaan lähestyä siten, että opiskelijat pohtivat ensin pareittain tai opettajan avustuksella, mitä tekstin seuraavat avainkäsitteet ja ilmaukset tarkoittavat:
– pihatalkoot
– talven jäljiltä
– maalaamme aidat
– jätelava
– isot jätteet
– talkootyöt
– pensasaitojen leikkaus
– puutarhatyöt
– grillikatoksen siivoaminen
– pyörävaraston tyhjennys
– jätevaraston lattian harjaus
– talkooväelle makkaraa ja virvokkeita
– talotoimikunta
Kun parit ovat hetken pohtineet tätä, käydään avainkäsitteet läpi yhdessä opettajan johdolla. Opettaja voi esimerkiksi kysyä mitä tarkoittaa jätevaraston lattian harjaus.
Kun tämä on käyty läpi, opettaja kirjoittaa nämä avainkäsitteet pienille lapuille. Sen jälkeen toimitaan seuraavasti valiten ryhmälle sopiva tapa:
A-tapa: Kukin opiskelijoista nostaa vuorollaan lapun ja selittää ja/tai esittää elein toisille, mitä lapussa oleva sana merkitsee.
tai
B-tapa: Opettajan kirjoittamat laput sijoitetaan eri puolille luokkaa. Kukin opiskelija kävelee vuorollaan valitsemansa lapun luo, ja selittää ja/tai esittää elein toisille siinä olevan sanan merkityksen toisille. Tämä tehtävä on kinesteettinen versio aiemmasta vaihtoehdosta. Lisäksi tässä opiskelija voi itse valita sanan, jonka haluaa selittää.
Tämän jälkeen opiskelijat lukevat tekstin pareittain läpi ja samalla vastaavat sitä koskeviin kysymyksiin. He myös alleviivaavat haastavat ja epäselvät kohdat, jotka käsitellään opettajan kanssa.
Minun kaupunginosani (s. 80–81)
Tämän tekstin ja tehtävän avulla harjoitellaan kepeää keskustelua ja omasta kaupunginosasta kertomista. Tämän tyyppinen keskustelu on aika yleinen jutustelun aihe arkikielessä, joten sitä on mukava harjoitella etukäteen kurssilla.
Opiskelijat kuuntelevat ensin tekstin puhekielisen version ja lukevat sitten tekstin pareittain läpi. Sen jälkeen opettajan kanssa varmistetaan, että kaikki ymmärtävät tekstin ja hankalat kohdat selvitetään.
Tämän jälkeen opiskelijat käyvät saman keskustelun pareittain ja kertovat omasta kaupunginosastaan. Sivun alalaidassa on mallina aloitukset keskustelulle. Opiskelijoille kannattaa korostaa, että he voivat vapaasti kertoa muustakin ja ilmaista itseään rohkeasti omin sanoin. Tämän harjoituksen tarkoituksena on ainoastaan antaa yksi tyypillisen arkikeskustelun malli.
Sivulla 81 on vielä lyhyt suullinen sanastoharjoitus liittyen kaupunginosan palveluihin. Siinä laatikossa on sanoja ja opiskelijat keskustelevat pareittain, mitä näistä palveluista heidän kaupunginosassaan on ja mitä ei ole.
Maryam ja Max muuttavat (s. 81)
Tässä tekstissä on runsaasti sanastoa, joka liittyy muuttamisen käytännön toimiin ja paperiasioihin. Teksti on informatiivinen, ja jotta se ei kävisi liian raskaaksi käsitellä, sitä voidaan lähestyä samaan tapaan kuten tämän luvun kahta aiempaakin tekstiä.
Opiskelijat pohtivat ensin pareittain, mitä tekstin seuraavat avainkäsitteet ja ilmaukset tarkoittavat:
– muistilista
– muuttoilmoitus postiin
– osoitteenmuutokset
– tilaamasi lehdet
– sähkösopimus
– irtisano vanha sopimuksesi
– ilmoita isännöitsijälle
– muista luovuttaa avaimet
– hae asumistukea
– hanki palovaroitin
Kun parit ovat hetken pohtineet tätä, käydään nämä avainkäsitteet läpi yhdessä opettajan johdolla. Opettaja voi esimerkiksi kysyä, mitä tarkoittaa tilaamasi lehdet. Opiskelijat vastaavat yhdessä pohtien. Tätä käydään läpi suullisesti.
Kun tämä on käyty läpi, opettaja kirjoittaa nämä avainkäsitteet pienille lapuille. Sen jälkeen toimitaan seuraavasti:
A-tapa: Kukin opiskelijoista nostaa vuorollaan lapun ja selittää ja/tai esittää elein toisille, mitä lapussa oleva sana merkitsee.
tai
B-tapa: Opettajan kirjoittamat laput sijoitetaan eri puolille luokkaa. Kukin opiskelija kävelee vuorollaan valitsemansa lapun luo, ja selittää ja/tai esittää elein toisille siinä olevan sanan merkityksen toisille. Tämä tehtävä on kinesteettinen versio aiemmasta vaihtoehdosta. Erona on myös se, että tässä opiskelija voi itse valita sanan, jonka haluaa selittää.
Kun tekstin avainkäsitteitä on käyty läpi, siirrytään lukemaan teksti. Teksti voidaan käsitellä opettajan johdolla lause lauseelta siten, että jokaisen virkkeen jälkeen pysähdytään miettimään, mikä virkkeen pääajatus on. Mikä on sen viesti? Mitkä sanat ovat uusia? Onko virkkeessä jokin hankala kohta?
Tämä teksti on hyvin informatiivinen ja tarjoaa näin ollen opiskelijoille sekä tietoa muuttamisesta että aiheeseen liittyvää sanastoa. Aihetta voi jatkaa ja kehittää käytännöllisempään ja toiminnallisempaan suuntaan tämän luvun lisätehtävien avulla.
